Tällä kertaa keskitytään koiran hyvinvointiin, mitä se pitää sisällään ja miten sitä voidaan parantaa.
Aiemmasta artikkelista voit lukea yleistä eläinten hyvinvoinnista, miten se määritellään ja mitä se sisältää.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määrittelee eläinten hyvinvointia kolmen oikeuden kautta:
- Oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin
- Oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön
- Oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn
Oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin
Ensimmäinen oikeus keskittyy eläimen hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin. Hyvän kohtelun kulmakivenä on osaava ja motivoitunut omistaja tai hoitaja, joka panostaa koiran hoitoon, sekä koiran terveyteen että koiran hyvinvointiin.
Koirilla erityisen tärkeää on myös positiiviseen vahvistamisen perustuvat, väkivallattomat koulutusmenetelmät. Vanhankantainen ihmisen auktoriteettiin ja koirien dominanssiin perustuva pakotteisiin pohjautuva koulutustyyli heikentää koiran hyvinvointia. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että aversiivisilla koulutusmenetelmillä on koiran hyvinvoinnin kannalta ei-toivottuja negatiivisia vaikutuksia eli toisinsanoen pakotteisiin pohjautuva koulutus heikentää koiran hyvinvointia ihan tieteellisten tutkimustenkin perusteella.
Positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia koiralla pystyy lisäämään mm. virikkeillä sekä mukavalla yhteisellä tekemisellä tai harrastuksella.
Virikeruokailu on helpoin tapa lisätä virikkeitä koiran arkielämään. Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta sanoi: ”Yksi yksinkertaisin tapa parantaa lemmikkieläimen hyvinvointia on luopua ruokakupin käytöstä tai käyttää sitä mahdollisimman vähän.”
Voit lukea lisää virikeruokailusta täältä.
Yhteinen mukava harrastus, jossa koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen, on mainio tapa lisätä koiran elämään positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Koiraharrastuslajeja on paljon erilaisia ja jokaiselle löytyy jotakin, esim. nenätyöskentelyä (nosework) useimmat koirat rakastavat.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta listaa hyvään kohteluun myös oikeuden tuskattomaan kuolemaan. Koirilla tämä tarkoittaa eutanasiaa ja sitä, että koirilla on oikeus eutanasiaan elämänlaadun heikennettyä esim. voimakkaiden kipujen, kroonisen sairauden tai voimakkaiden pelko/stressitilojen johdosta. Usein omistajat toivovat vanhojen ja sairaiden lemmikkiensä kohdalla, että ne saisivat kuolla luonnollisesti kotona. Hyvin harvoin kotona luonnollisesti kuoleminen on tuskatonta, usein koira tällöin pikkuhiljaa nääntyy syömättömyyden tai tukehtuu hengitysvaikeuksien vuoksi. Eläinlääkärin suorittama eutanasia vastaa paremmin tuskattoman kuoleman oikeutta. Eutanasia voidaa suorittaa myös koiran kotona kotikäyntinä, jolloin eläinlääkärikäynnin stressi jää pois ja koira saa nukahtaa ikiuneen omassa kodissaan.
Oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön
Toinen oikeus keskittyy eläimen lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön. Koirilla lajinmukaisia käyttäytymistarpeita ovat mm. ravinnonhankintakäyttäytymiseen eli metsästyketjuun liittyvät käytökset kuten erilaisessa maastossa liikkuminen ja maastoon tutustuminen, saaliin etsiminen, tuijotus ja vaaniminen, takaa-ajo (saalistaminen), hyökkäys ja pureminen, repiminen ja pureskelu. Muita koiran lajinmukaisia käyttäytymistarpeita ovat mm. sosiaalinen käyttäytyminen, liikkuminen, leikki ja lepo.
Voit lukea lisää koiran käyttäytymistarpeista:
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 1
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 2
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 3
Koiran hyvinvointia voi lisätä lisäämällä koiran mahdollisuuksia toteuttaa pakollisia käyttäytymistarpeitaan, mm. virikeruokailulla, nenänkäyttöharjoituksilla, pureskelemisen sekä repimisen mahdollistamalla.
Koira on sosiaalinen eläinlaji, joten sosiallisen käyttäytymisen mahdollistaminen sekä yksinoloajan pienentäminen lisäävät koiran hyvinvointia. Jos koira on perheen ainut koira, olisi kuitenkin hyvä, että koira tapaisi sännöllisesti kaverikoiria, joiden kanssa koira saa sekä leikkiä että oleilla rauhassa. Erityisesti pennuille leikkihetket muiden koiranpentujen kanssa ovat hyvin tärkeitä. Toisista koirista pitkään eristäminen koiran nuoruusiässä aiheuttaa sosiaalisen käyttäytymisen ongelmia, jotka heikentävät koiran hyvinvointia.
Liikkuminen ja leikki ovat myös koirille olennaisia käyttäytymistarpeita. Kaikkien koirien tulee päästä päivittäin liikkumaan. Liikunnan määrän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös liikunnan laatuun sekä ulkoiluympäristöön. Koiran hyvinvoinnin kannalta on parempaa liikkua metsässä vapaana omaan tahtiin kuin juosta tasaista tahtia pyörätien laitaa. Liian pitkät yksinoloajat sekä liikkumisen ja sosiaalisuuden puute ovat yhteydessä koirien hyvinvointiongelmiin. Ihmisten tavoin myös koirille on liikunnasta lukuisia positiivisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.
Lepo on elintärkeää koiran hyvinvoinnille. Pelkkä virikkeiden ja liikunnan lisääminen ei yksistään auta koiran hyvinvointongelmassa, jos koira ei saa riittävästi lepoa. Koiran unen tarve päivässä on noin 12-16 tuntia. Yleensä koira pystyy hyvin saavuttamaan tarvittavan unen määrän, mutta koirat, jotka kärsivät eroahdistuksesta tai pelkotiloista tai ovat muuten kovin stressaantuneita, eivät välttämättä läheskään aina saa riittävästi lepoa. Levon puute heikentää hyvinvointia ja pahentaa käytösongelmia, joten kierre on helposti valmis.
Lisääntymiskäyttäyttyminen on myös pakollinen käyttäytymistarve, mutta nyky-yhteiskunnassa vain harva koira pääsee sitä toteuttamaan. Erityisesti uroksille lisääntymiskäyttäytymisen tyydyttymättömyys voi usein aiheuttaa terveydellisiä ongelmia (mm. eturauhasvaivat) sekä hyvinvoinnin heikkenemistä. Usein kastraatio/sterilisaatio voi näin ollen lisätä koiran hyvinvointia.
Myös emon hoiva on tärkeää koiran hyvinvoinnille. Liian aikainen vieroitus tai muun syyn vuoksi ilman emon hoivaa jääminen heikentää pennun hyvinvointia ja voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta sekä pitkäaikaisia käytösongelmia. Koiranjalostuksessa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota emon luonteeseen, jotta pennut saavat parhaan mahdollisen emon hoivan ja sitä kautta hyvät eväät elämään.
Oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn
Kolmas oikeus sisältää eläimen hyvän terveyden ja toimintakyvyn. Koirilla terveyden ylläpito pitää sisällään säännölliset rokotukset, terveystarkastukset sekä hammashoidon. Terveyden ylläpito kattaa myös koiranjalostuksen, jalostuksella tulisi tähdätä entistä terveempään rakenteeseen, jotta terveyden ylläpito olisi mahdollisimman helppoa. Oikeus hyvään terveyteen tarkoittaa luonnollisesti myös sairauksien hoitoa, koira tulisi viedä eläinlääkäriin mahdollisimmn pikaisesti, mikäli koiran terveydentilassa tai käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Koiran kivut tulee hoitaa asianmukaisesti, usein erityisesti kroonisissa kivuissa vaaditaan multimodaalista kivunhoitoa eli kipua hoidetaan useammalla menetelmällä. Krooniset sairaudet tulee hoitaa tai jos sairauden hoito on mahdoton, tulisi koira lopettaa asianmukaisesti enempien kärsimysten välttämiseksi.
Oikeus hyvään toimintakykyyn pitää sisällää fyysisen kunnon sekä mm. lihahuollon. Koiran pitää saada liikkua vaihtelevassa maastossa riittävästi, jotta koiran fyysinen kunto pysyy hyvänä. Säännöllinen käynti koirahierojalla, eläinfysioterapeutilla tai osteopaatilla on suositeltavaa erityisesti aktiivisille harrastuskoirilla, mutta myös kotikoirille. Hyvä lihaskunto ja hyvä lihashuolto auttavat mm. nivelrikkokivun hoidossa.
Sekä hyvä terveys että hyvä toimintakyky vaativat riittävästi laadukasta ravintoa sekä aina tarjolla olevaa raikasta vettä. Ei ole yhtä ruokintamenetelmää tai ruokamerkkiä, joka sopii kaikille, mutta jokaiselle koiralle on löydettävissä sopiva ruoka ja ruokintatapa. Lajityypillisesti koira ei ole nirso eläin, lemmikkikoiran esi-isät olivat raadonsyöjiä toisinkuin lemmikkikissan esi-isät. Jos koira toistuvasti nirsoilee tai syöminen muutoin vaikuttaa vaikealta tai vastenmieliseltä, on syytä tutkia koira mm. ruoka-aineyliherkkyyden/ruoka-aineallergian tai vatsakipujen varalta.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024