Kissoilla on useita merkittäviä helposti leviäviä tauteja, joita voidaan ehkäistä rokottamalla kissa. Suomessa kissa suositellaan rokotettavan kissaruttoa, kalikivirusta ja kissan herpesvirusta vastaan. Lisäksi ulkoilevat kissat tulisi rokottaa rabiesta vastaan. Myös ulkomaille matkustavat kissat tarvitsevat rabiesrokotukset.
Kissan rokotukset kirjataan rokotustodistukseen tai lemmikkipassiin. Jos kissa matkustaa ulkomaille, kannattaa ajoissa tarkistaa kohdemaan sekä mahdollisten läpikulkumaiden rokotusmääräykset. Kissaliiton tapahtumiin on omat rokotusmääräyksensä ja -suosituksensa, ne pitää omistajan tarkistaa ennen tapahtumaan osallistumista.
Eläinklinikka Tsempin suositukset kissarokotuksille
| 12 vkon ikä | 16 vkon ikä | 1 v. ikä | JATKOSSA | |
|---|---|---|---|---|
| Kissarutto (kissan parvovirus) | x | x | x | 3 v välein |
| Kissanuha (kaliki, herpes) | x | x | x | 1-3 v välein * |
| Rabies | x | x | 3 v välein ** |
** Rabies-rokote suositellaan annettavaksi ulkoileville kissoille
Kissarutto
Kissarutto on kissan parvoviruksen aiheuttama vakava virustauti, johon ei ole olemassa lääkettä tai hoitoa. Kissarutto tarttuu sekä suorassa kontaktissa toiseen sairastuneeseen eläimeen tai se voi tarttua myös ympäristöstä tai pinnoilla. Ihminen voi tuoda kengissään kissan parvoviruksen kotiin. Sairastunut erittää virusta ympäristöönsä runsaasti. Virus kestää hyvin yleisimpiä desinfektioaineita.
Kissaruton oireet
- pennulla tauti voi olla hyvin äkillinen >korkea kuolleisuus
- aikuisella yleensä piilevä
- oireiden kesto 5 – 7 vrk, ellei kissa saa jälkitauteja
- ruokahaluttomuus, väsymys, kipu, kuume, ripuli, oksentelu, kuivuminen, valkosolujen väheneminen, puolustuskyvyn heikkeneminen (immunosupressio)
- keskenmeno
- haparoivat liikkeet (Cerebellar hypoplasia), silmävauriot
Kissaruttoon ei ole täsmähoitoa, vaan hoidossa keskitytään kissan voinnin ylläpitoon. Hoitoon liittyy yleensä suonensisäinen nestehoito, lisäksi mahdollisia elimistön puolustuskyvyn heikkenemisen takia saatuja bakteeritulehduksia hoidetaan antibiootein. Kissaruton sairastaneelle kissalle voi jäädä pikkuaivovaurioiden takia haparoivia liikkeitä.
Kissan parvovirusta esiintyy yleisesti Suomessa. Etenkin niillä alueilla, joissa kissoja ei ole tarpeeksi rokotettu, esiintyy kissaruttoepidemioita. Alttiiimpia sairastumiselle ovat nuoret, rokottamattomat kissat, joilla ei ole enää emolta saatujen vasta-aineiden tuomaa suojaa. Käytössä olevat kissaruttorokotteet suojaavat hyvin taudilta.
Kissanuha eli kissaflunssa
Kissaflunssa tai kissanuha on yleisnimitys useimmiten herpes- ja kalikivirusten aiheuttamille hengitystieinfektioille. Herpes- ja kalikiviruksen lisäksi aiheuttajia voivat olla mm. klamydia, mykoplasma, erilaiset sienet sekä loiset. Kissaflunssa aiheuttaa voimakkaimmat oireet kissanpennuilla tai kissoilla, joiden elimistön puolustuskyky on heikentynyt.
Herpes- ja kalikivirus tarttuu nenän, suun ja silmän eritteiden kautta, useimmiten suorassa kontaktissa virusta kantavaan yksilöön. Sekä herpes- että kalikiviruksella voi olla oireettomia kantajia, mikä tarkoittaa sitä, että viruksen leviämistä ei huomata. Herpes- ja kalikivirus voi tarttua myös ihmisen välityksellä.
Kalikiviruksen aiheuttamat oireet
- oireiden kesto noin 2 – 3 viikkoa
- Suomessa esiintyy tällä hetkellä vain lievää tautimuotoa
- vakavaan tautimuotoon liittyy korkea kuolleisuus
- nuha, silmä- ja sierainvuoto, aivastelu, silmätulehdus,
- keuhkokuume, väsymys, 1 – 2 vrk ontuminen,
- usein kuume, nielutulehdus
- suun haavaumat
Herpesviruksen aiheuttamat oireet
- oireiden kesto 7 – 20 vrk
- äkillinen nuha, aivastelu, silmäoireet: side- ja sarveiskalvontulehdus, kuume, apeus, syömättömyys
- kissanpennuilla myös keuhkokuume
Kissaflunssaoireita hoidetaan useimmiten oireenmukaisin hoidoin. Hoito riippuu myös oireiden vakavuudesta. Jos oireet ovat lievät, voi kotihoito riittää. Tällöin pyritään pitämään kissan silmät ja sieraimet puhtaina eritteistä. Antibiootit eivät auta virusten aiheuttamien silmätulehdusten hoitoon. Kotona huolehditaan myös siitä, että kissa syö. Jos oireet eivät helpota tai pahenevat, on syytä viedä kissa eläinlääkärin tutkittavaksi. Tällöin hoitona voi olla esimerkiksi nesteytys, kuumeen ja kivun hoito.
Kaliki- ja herpesvirusta sekä niiden aiheuttamia kissaflunssatapauksia esiintyy Suomessa yleisesti. Käytössä olevat rokotteet suojaavat taudilta kohtalaisesti, rokotetut kissat sairastuvat tautiin selkeästi rokottamattomia lievemmin. Jos kissa ulkoilee, käy näyttelyissä, muissa kissatapahtumissa tai lemmikkihoitoloissa, suositellaan kissan rokottamista kissaflunssan aiheuttajia vastaan vuosittain. Sisäkissalle voi riittää kerran kolmessa vuodessa annettava kissanuharokote.
Kysy meiltä sinun kissallesi sopivasta rokotusohjelmasta.
Rabies eli raivotauti
Rabies eli raivotauti on lyssaviruksiin kuuluvan rabiesviruksen aiheuttama kuolemaan johtava tauti. Rabies voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin eli myös ihmiseen. Ihmisellä taudista käytetään välillä nimitystä vesikauhu.
Rabies tarttuu puremasta, puremakohdasta virus leviää hermostoa pitkin aivoihin ja selkäytimeen. Oireina voi olla käytösmuutoksia tai halvausoireita. Tauti etenee nopeasti ja johtaa kuolemaan noin 10 päivässä.
Suomi on ollut rabiesvapaa maa vuodesta 1991. Tautia esiintyy kuitenkin kaikkialla maailmassa, lähimmät
alueet ovat Venäjällä sekä itäisessä Euroopassa. Taudin leviämistä Suomeen estetään levittämällä kaakkoisrajalle vuosittain villieläinten syöƫrokotteita maastoon. Viimeksi rabies on todettu Suomessa vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla.
Suosituksena on, että ulkoilevat kissat rokotettaisiin rabiesta vastaan.