Rokotukset ovat tärkeitä kaikille koirille. Koirien tartuntataudit voivat levitä kaikkialla siellä, missä koirat liikkuvat. Koirapuistot, suositut lenkkeilyreitit, harrastuskentät ja -hallit, koiranäyttelyt – kaikki nämä ovat paikkoja, joista koira voi saada elimistöönsä taudinaiheuttajan. Hyvä rokotuskattavuus eli se, että suurin osa koirista on rokotettu, antaa suojaa myös rokottamattomille koiranpennuille tai immuunipuutteisille koirille.
Rokottamalla suojaat koirasi erilaisia tartuntatauteja vastaan. Koira rokotetaan yleensä tarttuvaa maksatulehdusta, parvoa, penikkatautia, raivotautia sekä kennelyskää vastaan.
Lisäksi matkustava koira voidaan rokottaa leptospira-bakteeria vastaan.
Tiine koira voidaan rokottaa koiran herpesvirusta vastaan.
Koiran rokotukset kirjataan rokotustodistukseen tai lemmikkipassiin. Nämä asiakirjat on hyvä pitää mukana koiraharrastuksiin osallistuessa.
Koiranomistajan kannattaa tarkistaa koiratapahtumaan osallistuessaan kyseisen tapahtuman rokotusmääräykset. Ulkomaisten tapahtumien rokotusmääräykset voivat poiketa suomalaisista rokotusmääräyksistä. Ulkomaille lähtiessä kannattaa myös tarkistaa kohdemaan sekä mahdollisten läpikulkumaiden rokotusmääräykset.
Eläinklinikka Tsempissä suosittelemme koiralle Helsingin yliopiston asiantuntijaryhmän rokotussuosituksia. Myös Ruokavirastolla ja Suomen Kennelliitolla on omat rokotussuosituksensa ja määräyksensä.
- Helsingin yliopiston asiantuntijaryhmän rokotussuositukset
- Ruokaviraston rokotussuositukset
- Suomen Kennelliiton rokotussuositukset
Eläinklinikka Tsempin suositukset koirarokotuksille
| 8 vkon ikä | 12 vkon ikä | 1 v. ikä | JATKOSSA | |
|---|---|---|---|---|
| 4-rokote * | x | x | x | 3 vuoden välein |
| Rabies | x | x | 3 vuoden välein |
Kennelyskä-rokote (parainfluenssa, bordetella) suositellaan annettavaksi vuosittain.
Rabies eli raivotauti
Rabies eli raivotauti on lyssaviruksiin kuuluvan rabiesviruksen aiheuttama kuolemaan johtava tauti. Rabies voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin eli myös ihmiseen. Ihmisellä taudista käytetään välillä nimitystä vesikauhu.
Rabies tarttuu puremasta, puremakohdasta virus leviää hermostoa pitkin aivoihin ja selkäytimeen. Oireina voi olla käytösmuutoksia tai halvausoireita. Tauti etenee nopeasti ja johtaa kuolemaan noin 10 päivässä.
Suomi on ollut rabiesvapaa maa vuodesta 1991. Tautia esiintyy kuitenkin kaikkialla maailmassa, lähimmät alueet ovat Venäjällä sekä itäisessä Euroopassa. Taudin leviämistä Suomeen estetään levittämällä
kaakkoisrajalle vuosittain villieläinten syöƫrokotteita maastoon. Viimeksi rabies on todettu Suomessa vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla.
Paras keino rabieksen torjuntaan on huolehtia koiran asianmukaisesta rokottamisesta. Koira rokotetaan rabiesta vastaan kerran pentuna, seuraavan kerran noin vuoden ikäisenä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
Parvo
Parvoksi kutsutaan koiran parvoviruksen aiheuttamaa äkillistä ja rajua suolistotulehdusta, joka voi johtaa elimistön kuivumiseen ja jopa kuolemaan. Kissoilla parvovirus aiheuttaa kissarutoksi kutsuttua tautia. Ihmisiin parvovirus ei tartu.
Parvovirus tarttuu koirasta toiseen eritteiden välityksellä, esimerkiksi ulosteista tai kosketustartuntana. Tartunnan saanut koira voi levittää virusta jo ennen oireiden alkua ja eritys jatkuu muutaman viikon tartunnan jälkeen. Virus säilyy pitkään ympäristössä ja se kestää hyvin yleisimpiä desinfektioaineita.
Parvoviruksen aiheuttamat oireet
- alkavat äkillisesti ja ovat voimakkaita
- suolistotulehdus, oireina oksentelu ja ripuli
- voivat johtaa elimistön kuivumiseen
- suolinukan vaurioituminen mahdollistaa muiden taudinaiheuttajien kuten bakteerien pääsyn elimistöön
- bakteerien pääsy elimistöön altistaa verenmyrkytykselle
Parvoviruksen aiheuttaman suolistotulehduksen oireita ovat oksentelu ja ripuli. Oireet alkavat äkillisesti ja ovat voimakkaita. Virus vaurioittaa suolenseinämän suolinukkaa ja mahdollistaa näin muiden taudinaiheuttajien, kuten bakteerien pääsyn elimistön, mikä voi johtaa verenmyrkytykseen. Tauti on vaarallinen erityisesti pennuille sekä muuten puolustuskyvyltään heikoille yksilöille.
Parvoon ei ole täsmähoitoa, vaan hoidossa keskitytään koiran neste-ja suolatasapainon ylläpitämiseen sekä mahdollisten suolistosta levinneiden bakteereiden aiheuttamien tulehdusten hoitoon. Hoito vaatii yleensä useamman päivän kestävää suonensisäistä nesteytystä, mikä tarkoittaa useimmiten koiran olemista eläinlääkäriasemalla tai eläinsairaalassa.
Koiran parvovirusta esiintyy yleisesti Suomessa. Hyvällä rokotuskattavuudella on kuitenkin suomalaisten koiranpentujen sairastuvuus saatu hyvin vähäiseksi, sillä rokotetulta emältä saadut vasta-aineet suojaavat pentua sen elämän alkutaipaleella. Eniten parvoa todetaan ulkomailta tulleilla pennuilla.
Penikkatauti
Penikkatauti on adenoviruksen aiheuttama, helposti tarttuva virustauti, joka on tunnettu jo satoja vuosia.
Penikkatautivirus tarttuu koirasta toiseen syljen tai virtsan välityksellä tai pisaratartuntana. Virus säilyy ympäristössä jopa viikkoja ja se voi levitä myös ihmisten ja tavaroiden mukana. Sairastunut eläin voi erittää virusta useita viikkoja, joten virusta voi olla lähiympäristössä paljonkin. Penikkatauti altistaa koiran myös bakteeritulehduksille, jotka voivat johtaa eläimen kuolemaan.
Penikkataudin oireet
- voivat vaihdella lievästä vakavaan
- alkuvaiheessa ohimeneviä: kuume, sierain- ja silmävuoto, ruuansulatuskanavan oireet, ruokahaluttomuus, apeus
- myöhemmin erilaisia hermosto-oireita, nykäyksiä lihaksissa, halvausoireita ja kouristuskohtauksia
- vakavat hermosto-oireet voivat johtaa koiran lopettamiseen
Penikkatautia hoidetaan oireenmukaisesti, pyrkimyksenä lievittämään oireita sekä tekemään koiran olon mukavaksi. Mahdolliset bakteeritulehdukset hoidetaan antibiootein.
Penikkatautia esiintyi Suomessa viimeksi vuosina 1994–1995. Tuolloin oli laaja epidemia ja tuhansia koiria sairastui. Kattavan rokotussuojan ansiosta penikkatauti on Suomessa nykyään harvinainen Suomessa. Käytännössä nykyisten hyvien penikkatautirokotteiden ansiosta tauti on saatu kitkettyä maista, joissa koirat rokotetaan sitä vastaan.
Tarttuva maksatulehdus
Tarttuva maksatulehdus on adenoviruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti nuorilla koirilla. Tartunta leviää ulosteen, virtsan ja syljen välityksellä ja säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä viikkoja. Taudista parantunut koira voi levittää virusta virtsassaan jopa kuukausia.
Tarttuvan maksatulehduksen oireet
- vaihtelevat lievistä oireista vakavaan maksan toimintahäiriöön
- mitä nuorempi koira on, sitä vakavammat oireet ovat
- kuume, keskushermosto-oireet, keltaisuus
- ympäri kehoa esiintyvä turvotus, ruokahaluttomuus, väsymys
- oksentelu ja ripuli
- kuolema
- noin neljäsosalle sairastuneista koirista kehittyy taudin jälkioireena niin sanottu blue eye – syndrooma, jossa silmien sarveiskalvot samentuvat väliaikaisesti tai pysyvästi.
Tarttuvaa maksatulehdusta hoidetaan oireenmukaisesti. Jos oireet ovat lieviä, voi koira selvitä. Jos kyseessä on nuori koira, johtaa tartunta useimmiten kuolemaan.
Kattavan rokotussuojan ansiosta tarttuvaa maksatulehdusta ei esiinny Suomessa.
Kennelyskä
Kennelyskällä tarkoitetaan koiran tarttuvia hengitystietulehduksia. Kennelyskäoireita voivat aiheuttaa useat eri virukset tai bakteerit. Kennelyskän yleisimpiä aiheuttajia ovat parainfluenssavirus sekä Bordetella bronchiseptica -bakteeri.
Parainfluenssavirus ja bordetella ovat herkästi tarttuvia. Kennelyskää esiintyy säännöllisesti myös Suomessa ja se leviää erittäin helposti kaikissa sellaisissa paikoissa ja tapahtumissa, joissa koiria käy paljon. Hyvänä esimerkkinä ovat koiranäyttelyt ja koirapuistot. Tauti tarttuu pisaratartuntana koiran yskiessä tai suorassa kontaktissa koirien nuuskiessa. Taudinaiheuttajat voivat tarttua myös ihmisten ja esineiden välityksellä. Oireilevan koiran olisi hyvä välttää kontaktia muihin koiriin noin kolme viikkoa oireiden alusta taudin leviämisen hillitsemiseksi.
Kennelyskän oireet
- oireet voivat kestää useita viikkoja
- vaihtelevat oireettomasta lievään, joskus oireet voivat olla myös vakavia
- oireiden voimakkuus riippuu koiran iästä, rokotustaustasta ja taudinaiheuttajasta
- tyypillisimpiä oireita ovat kuiva, voimakas yskä ja sierainvuoto
- bordetella-bakteeri voi aiheuttaa etenkin pikkupennuilla ja iäkkäille koirille myös kroonisen keuhkoputkentulehduksen
- tauti voi edetä myös keuhkokuumeeksi
Kennelyskä paranee useimmiten itsestään levolla. Joskus oireiden lievittämiseen käytetään kipulääkkeitä tai ihmisten yskää hillitseviä lääkkeitä. Jos aiheuttajana on bakteeri, tarvitaan myös antibioottikuuri.
Koiralle suositellaan vuosittaista kennelyskärokotusta. Paras suoja saadaan, jos koira saa rokotukset sekä parainfluessavirusta että Bordetella bronchiseptica-bakteeria vastaan. Rokotus pelkästään jompaakumpaa vastaan on myös mahdollinen. Kennelyskärokotus ei aina estä taudin tarttumista, mutta lievittää yleensä taudin oireita.