Eläinten tunne-elämä on monimuotoinen ja monimutkainen, aivan kuten ihmisilläkin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eläimet kokevat sekä lyhytkestoisia tunteita (engl. emotion) että pitkäkestoisia tunnetiloja/mielialoja (engl. mood), jotka vaikuttavat niiden käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.
Lyhytkestoiset tunteet
Lyhytkestoiset tunteet ovat nopeita reaktioita välittömiin tapahtumiin. Ne ovat usein voimakkaita ja ohjaavat eläimen toimintaa tietyssä tilanteessa. Esimerkkejä lyhytkestoisista tunteista ovat:
- Pelko: Reaktio uhkaan tai vaaraan.
- Ilo: Reaktio positiiviseen kokemukseen, kuten leikkiin tai ruokaan.
- Viha: Reaktio uhkaan tai turhautumiseen.
- Suru: Reaktio menetykseen tai eroon.
Nämä tunteet ilmenevät eläimillä monillatavoin hyvin samankaltaisesti kuin ihmisilläkin, kehonkielen, äänen ja muiden ilmaisujen kautta. Ihmisen on suhteellisen helppoa havaita ja tunnistaa eläimen lyhytkestoinen tunne, onko eläin iloinen vai vihainen.
Pitkäkestoiset tunnetilat
Pitkäkestoiset tunnetilat tai mielialat ovat pidempiaikaisia tunnetiloja, jotka vaikuttavat voimakkaasti eläimen yleiseen hyvinvointiin. Pitkäkestoiset tunnetilat voivat kestää päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eläinten pitkäkestoisia tunnetiloja ihmisten on usein vaikeampi tunnistaa, eläintä pidetään rauhallisena tai vanhana, vaikka se onkin masentunut.
Pitkäkestoinen tunnetila riippuu eläimen perusluonteesta (pelokas tai rohkea, rauhallinen tai vilkas, optimistinen tai pessimistinen) sekä eläimen viime aikoina kokemien tunteiden keskiarvosta. Perusluonteeltaan iloinen ja optimistinenkin eläin voi olla pitkäkestoisen negatiivisen tunnetilan alaisuudessa, jos se on kokenut viime aikoina paljon negatiivisia tunteita (pelkoa, vihaa, surua).
Esimerkkejä pitkäkestoisista tunnetiloista ovat:
- Onnellisuus: Yleinen positiivinen mieliala, joka liittyy tyytyväisyyteen ja turvallisuuteen.
- Masennus: Yleinen negatiivinen mieliala, joka liittyy stressiin, yksinäisyyteen tai sairauteen.
- Ahdistus: Jatkuva pelon tai huolen tunne.
Ihmisillä pitkäkestoisen tunnetilan esimerkkinä voi pitää masennusta/masentuneisuutta; vaikka ihminen hetkellisesti kokeekin myös iloisia tunteita, palaa hänen yleisfiiliksensä kuitenkin takaisin masentuneisuuteen. Onnellinen eli iloinen ja positiivinen (optimistinen) ihminen taas palaa hetkellisen surun tai vihan tunteen jälkeen takaisin positiiviseen tunnetilaan.
Pitkäkestoiset tunnetilat voivat vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen monin tavoin, kuten ruokahaluun, uneen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Pitkäkestoinen negatiivinen tunnetila vähentää eläimen hyvinvointia sekä pahentaa mahdollisia käytöshaasteita.
Optimistinen vai pessimistinen?
Eläimissä on havaittu ihmisten tavoin myös sekä optimistisuutta että pessimistisyyttä. Optimistiset eläimet odottavat uusien kokemuksien olevan positiivisia, kun taas pessimistiset eläimet olettavat uusien kokemuksien olevan ikäviä. Eläimen optimistisuus ja pessimistisyys vaikuttaa siihen, mitä tunteita eläin kokee eniten, positiivisia vai negatiivisia.
Perusluonteeltaan iloinen ja positiivinen (optimistinen) eläin palautuu negatiivisista tunteista ja tunnetiloista helpommin, kuin perusluonteeltaan pessimistinen eläin. Perusluonteeltaan optimistinen eläin katselee elämää positiivisten vaalenpunaisten lasien läpi ja näkee ja kokee elämän positiivisesti.
Perusluonteeltaan pessimistinen eläin palautuu hetkellisistä positiivista tunteista takaisin negatiiviseen tunnetilaan, ilon hetket eivät kestä yhtä pitkään kuin optimistisilla eläimillä. Perusluonteeltaan pessimistinen eläin elää jatkuvasti tumman myrskypilven alla ja näkee ja kokee elämän tummien, synkistävien lasien läpi.
Pessimistisellä eläimellä käytöshaasteet (kuten pelko) ovat yleensä pahempia ja voimakkaampia kuin optimistisella eläimellä. Siksi onkin hyvin tärkeää yrittää tuoda pessimistisen eläimen elämään mahdollisimman paljon kaikkea positiivisia tunteita aiheuttavaa ja parantaa eläimen hyvinvointia mahdollisimman monin eri keinoin.
Optimistisita ja pessimistisistä koirista on tehty tutkimuksia ja voit lukea niistä netistä.
https://www.iltalehti.fi/perhe/a/201702202200073946
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-koirasi-optimisti-vai-pessimisti/2160798
https://www.facebook.com/elainoikeusakatemia/photos/tieteellinen-tutkimus-paljastaa-ett%C3%A4-vapaus-haistella-rauhassa-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%A4-ja-uus/122200387214190688/
Yhteenveto
Eläinten tunne-elämällä on suuri merkitys niiden hyvinvoinnille. Optimistisuus ja positiiviset tunteet edistävät eläimen terveyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta, kun taas pessimistisyys ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa stressiä ja terveysongelmia sekä käytöshaasteita. Koulutuksellisesti optimistiset eläimet suhtautuvat uuden oppimiseen positiivisesti ja innostuneesti ja koulutus etenee yleensä nopeammin, kuin pessimistisen eläimen kanssa.
Eläinten tunteet, sekä pitkäkestoiset- että lyhytkestoiset tunnetilat, ovat monimuotoinen ja tärkeä osa eläinten elämää. Ymmärtämällä eläinten tunteita voimme parantaa niiden hyvinvointia ja luoda niille paremman elämän.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025