Hammasmurtumat ovat koirilla yleisiä. Usein hammasmurtumia havaitaan yläleuassa, varsinkin kulmahampaissa ja premolaareissa (P4 yleensä). Hammasmurtumien taustalla on erilaisia syitä. Hampaan kehitysaste vaikuttaa murtumien alttiuteen, sillä nuorilla koirilla on vähemmän dentiiniä hampaassa. Toisaalta, nuorilla hampailla on joskus parempi paranemispotentiaali, sillä juurikanava on laajempi ja verenkierto ton äten mahdollisesti parempi alueella. Myös hampaan muoto vaikuttaa riskiin saada murtuma: esimerkiksi kulmahampaat. Koiran aktiivisuus voi lisätä hammasmurtumia, muun muassa työkoirat voivat olla alttiimpia saamaan hampaisiin vaurioita.
KOMPLISTOITUNUT KRUUNUMURTUMA
Yleisin hammasmurtuma on komplisoitunut kruunumurtuma (CCF). Tällöin murtuman seurauksena on muodostunut yhteys hampaan juurikanavaan. Paljastunut pulpa on kipeä ja vaatii aina hoitoa. Yhteydestä juurikanavaan seuraa myös aina tulehdus ja lopulta nekroosi pulpan alueelle. Klassinen esimerkki CCF-potilaasta on koira, jonka silmän alle on muodostunut paisetta muistuttava rakenne. Joskus alueelta erittyy jo märkäeritettä.
Hoitovaihtoehtoihin vaikuttavat muun muassa murtuman ikä, pulpan terveys ennen trauman syntymistö ja omistajien sitoutuneisuus hoitoihin. Pulpa-amputaatio voidaan tehdä 48 tunnin sisällä yhteyden syntymisestä juurikanavaan. Pulpa-amputaation ennusteeseen vaikuttaa esimerkiksi paljastuneen pulpan läpimitta: sen laajempi paljastunut pulpa on alueella, sen heikompi on ennuste onnistuneelle toimenpiteelle. Juurihoito ja hampaan poisto ovat myös vaihtoehtoina. Sekä pulpa-amputaatio että juurihoito vaativat säännöllisiä kontrollikäyntejä. Maitohampaiden kohdalla suositellaan suoraan hampaan poistoa. Jos vaurioitunut hammas poistetaan, on harvemmin tarvetta kontrollikäynneille sen takia.


KOMPLISOITUMATON KRUUNUMURTUMA
Toinen hyvin yleinen hammasmurtuma-tyyppi on komplisoitumaton kruunumurtuma (UCF). Tällöin hampaan pulpa ei ole paljastunut. Tässä murtumatyypissä murtuma yltää siis vain kiilteen ja dentiinin alueelle. Vaikka murtumassa ei ole syntynyt yhteyttä juurikanavaan, alueelle on voinut jo päästä bakteereita. Tämän takia jopa melkein 1/3 näistä hampaista kuolee ajan kuluessa. UCF-hampaiden seuranta vuosittain on tärkeää: vaikka hammas olisi kliinisesti vakaa ja ei olisi havaittavissa vielä röntgenologisia muutoksia, tilanne voi olla jo hyvin erilainen muutaman vuoden kuluttua. Usein komplisoitumattomisssa kruunumurtumissa havaitaan vaurion alueellöa tertiääridentiiniä. Näitä hampaita voidaan tarvittaessa hoitaa esimerkiksi paikkaamalla tapauksesta riippuen.


MUITA HAMMASMURTUMIA
Muita hammasmurtumia ovat muun muassa kruunujuurimurtumat ja juurimurtumat. Kruunujuurimurtumissa murtumalinja ylettyy ikenen alle. Syvät murtumat johtavat usein hampaan poistoon, samoin pulpayhteys. Jos ikenen rakenne on muuttunut murtuman seurauksena, voi se altistaa parodontiitille (hampaan kiinnityskudoksen tulehdus). Juurimurtumissa murtuma on nimensä mukaisesti juuressa. Usein hampaan poisto on järkevin vaihtoehto. Tapauskohtaisesti on myös mahdollista tehdä juurihoitoja, riippuen missä osassa juurta murtumalinja sijaitsee.
Hammasmurtumat ovat usein sivulöydöksiä hammashoitojen yhteydessä. Siksi vuosittaiset suun tarkastukset ja tutkimukset ovat tärkeitä, jotta havaitaan ajoissa hoitoa vaativat hammasmurtumat.
Kuvat: American Veterinary Dental College avdc.org
Kirj. Eläinlääkäri Marie-Therese ”Tessi” Lund, 2026