Tutustutaan Koiran Elekieleen – Osa 9: Kääntyminen tai selän kääntäminen
Koirat viestivät paljon kehollaan – ja yksi tärkeimmistä rauhoittavista signaaleista on kääntyminen poispäin tai selän kääntäminen. Tämä ele ei ole välinpitämättömyyttä, vaan koiran tapa purkaa jännitteitä ja osoittaa rauhanomaisia aikeita.
Koira voi kääntyä poispäin joko kääntämällä kyljen tai selän toista kohti. Tähän signaaliin voi yhdistyä muitakin eleitä kuten maan haistelu, istuminen tai jähmettyminen/hitaasti liikkuminen. Niillä koira pyrkii vahvistamaan viestiä.
Mitä tämä tarkoittaa? Kun koira kääntyy pois toisesta yksilöstä – olipa kyseessä ihminen tai toinen koira – se ei ole merkki välinpitämättömyydestä tai torjunnasta. Päinvastoin, se on koiran tapa sanoa: ”En halua riitaa.” ”En halua vuorovaikutusta juuri nyt.” ”Tarvitsen enemmän tilaa.”
Missä tilanteissa tätä käytetään? Signaalia käytetään erityisesti lähikontaktissa, kuten koirien kohtaamisissa tai ihmisen lähestyessä suoraan. Mutta se toimii myös etäämmältä – koira voi viestiä kauempaa, ettei halua lähestyä tai tulla lähestytyksi.
Kääntyminen tai selän kääntäminen voi olla myös selkeä viesti vuorovaikutuksen välttämisestä. Koira saattaa osoittaa, ettei se halua kontaktia lainkaan – ei leikkiä, ei tervehdystä, ei silittämistä. Tämä on erityisen tärkeä signaali kunnioittaa, jotta koira saa säilyttää oman tilansa ja turvallisuuden tunteensa.
Tätä signaalia käytetään hieman enemmän vieraiden yksilöiden kanssa, kun koira ei vielä tunne toista ja haluaa varmistaa, ettei tilanne eskaloidu. Se toimii myös riitatilanteiden jälkeen, kun koira pyrkii palauttamaan rauhan ja osoittamaan, ettei halua jatkaa jännitettä.
Miten omistaja voi tukea koiraa? On tärkeää tunnistaa tämä signaali ja antaa koiralle tilaa. Älä pakota kontaktia, vaan anna koiran rauhoittaa itseään omalla tavallaan. Voit itsekin käyttää vastaavaa elettä – esimerkiksi kääntämällä kevyesti vartalosi pois – osoittaaksesi, ettet ole uhka.
Tiesitkö? Tutkija Turid Rugaas on tuonut esiin, että selän kääntäminen on yksi koiran tehokkaimmista rauhoittavista signaaleista. Se toimii sekä koirien välisessä viestinnässä että ihmisten kanssa, ja sen tarkoitus on purkaa jännitteitä ennen kuin ne eskaloituvat (Rugaas, 2005).
Tutustutaan Koiran Elekieleen – Osa 10: Venyttely
Moni meistä tulkitsee koiran venyttelyn pelkäksi heräämisen jälkeiseksi liikkeeksi – mutta tiesitkö, että venyttely voi olla myös tärkeä rauhoittava signaali?
Mitä venyttely kertoo? Koirat käyttävät venyttelyä viestinnän välineenä. Kun koira venyttelee esimerkiksi toisen koiran tai ihmisen lähestyessä, se ei välttämättä ole fyysisesti jumissa – vaan saattaa pyrkiä lieventämään omaa tai toisten jännitystä.
Millaisissa tilanteissa venyttelyä esiintyy rauhoittavana signaalina?
Kohtaamiset toisten koirien kanssa: Koira saattaa venytellä ennen kontaktia tai heti sen jälkeen, viestien rauhaa ja ystävällisyyttä.
Sosiaalinen jännitys ihmisten kanssa: Esimerkiksi kun vieras tulee kotiin tai omistaja puhuu koiralle tiukalla äänensävyllä.
Siirtymätilanteet: Koirat voivat venytellä ennen lähtöä lenkille, autoon nousemista tai uuteen tilaan astumista – ikään kuin ”purkaakseen” jännitystä.
Koulutustilanteet: Jos harjoitus on liian intensiivinen tai koira kokee painetta, venyttely voi olla keino rauhoittaa itseään.
Konfliktien ehkäisy: Jos ympäristössä on kiihtyneitä koiria tai ihmisiä, venyttely voi olla ele, jolla koira pyrkii välttämään yhteenottoa.
Usein venyttelyn kanssa esiintyy muitakin rauhoittavia signaaleja, kuten silmien siristäminen, haukottelu ja katseen kääntäminen.
Tietoisesti vai tiedostamatta? Koirat voivat käyttää rauhoittavia signaaleja sekä tietoisesti että tiedostamatta.
Tietoisesti: Koira saattaa aktiivisesti valita eleen, kuten venyttelyn, viestiäkseen rauhaa toiselle osapuolelle.
Tiedostamatta: Ele voi myös olla automaattinen reaktio stressiin tai jännitykseen – ikään kuin kehon tapa purkaa tilannetta ilman harkintaa.
Miten voit hyödyntää tätä tietoa?
Tarkkaile, missä tilanteissa koirasi venyttelee. Onko ympäristössä jotain jännittävää?
Älä keskeytä venyttelyä – se on koiralle keino säädellä omaa tunnetilaansa.
Voit itsekin vastata rauhoittavasti: vältä äkkinäisiä liikkeitä ja puhu pehmeällä äänellä.
Muista: Rauhoittavat signaalit ovat koiran tapa ylläpitää sosiaalista tasapainoa. Kun opit tunnistamaan ne, syvennät suhdetta koiraasi ja autat sitä tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Tutustutaan koiran elekieleen – osa 7: Kaartaminen
Kaartaminen on yksi koiran hienovaraisimmista ja kohteliaimmista tavoista viestiä rauhaa. Se tarkoittaa, että koira ei lähesty toista suoraan, vaan tekee kaaren tai sivuttaisliikkeen ohittaessaan tai lähestyessään. Tämä ele voi olla selkeä väistö tai vain pieni sivuttaissiirtymä – mutta sen merkitys on suuri.
Mitä koira viestii kaartamalla?
”En ole uhka”
”Haluan välttää konfliktia”
”Olen rauhallinen ja ystävällinen”
”Tarvitsen tilaa”
”Kunnioitan sinun rajaasi”
Milloin kaartamista tapahtuu?
Kohtaamisissa vieraan tai tutun koiran kanssa
Ihmisten kanssa
Ahtaissa tiloissa tai jännittävissä tilanteissa
Jos koira on epävarma toisen aikeista
Kaartaminen on koiran tapa osoittaa kunnioitusta ja pyrkiä säilyttämään rauha.
Usein mukana myös muita rauhoittavia signaaleja:
Katseen välttely
Hidas liikkuminen
Pään kääntäminen
Maan haistelu ohituksen aikana
Nämä eleet vahvistavat viestiä: koira ei halua uhkaa, vaan pyrkii vaikuttamaan toisen käyttäytymiseen.
Kaartaminen ei ole epäkohteliaisuutta – päinvastoin. Vaikka ihmiselle suora lähestyminen tuntuu normaalilta, koiralle se voi olla liian intensiivistä. Kaartaminen on koiran tapa sanoa: ”Hei, ei hätää – olen rauhallinen ja ystävällinen, olethan sinäkin”
Miten omistaja voi tukea koiraa?
Anna koiralle mahdollisuus valita reitti
Vältä pakottamasta suoraan lähestymistä
Huomioi ympäristö ja tilan tarve
Kaartaminen kertoo, että koira osaa säädellä omaa käytöstään ja pyrkii vaikuttamaan toisen käytökseen, jotta tilanne ei jännittyisi – se on hienovarainen ja viisas viesti.
Muista: Koiran elekielen ymmärtäminen vahvistaa luottamusta ja parantaa vuorovaikutusta. Kun tunnistat rauhoittavat signaalit, voit tukea koiraasi paremmin sen arjessa.
Tutustutaan koiran elekieleen – osa 8: Leikkiinkutsuasento (Playing Bow)
Yksi koiran tärkeistä rauhoittavista signaaleista on leikkiinkutsuasento, jossa koira laskee etupään alas ja pitää takapään ylhäällä. Tämä asento muistuttaa venyttelyä ja leikkiin kutsumista, mutta eroaa niistä kuitenkin selkeästi. Tätä elettä kutsutaan myös nimellä kumarrus tai leikkiinkutsukumarrus. Koira on liikkumatta etupää alhaalla, häntä saattaa heilua rauhallisesti ja yleensä koira korostaa viestiä kääntämällä hieman katsetta tai päätä ja saattaa hetken haistella maata.
Mitä tämä ele kertoo?
Koira haluaa välttää konfliktia ja viestii ystävällisyyttä.
Se voi olla kutsu jatkaa leikkiä, mutta rauhallisemmin
Käytetään erityisesti lähitilanteissa, kun koirat ovat fyysisesti lähellä toisiaan.
Tämä signaali on suunnattu toiselle yksilölle – ei yleinen ele, vaan tarkka viesti vuorovaikutuksessa.
Koira käyttää tätä elettä sekä tuttujen että tuntemattomien kanssa – se toimii universaalina rauhan eleenä.
Tärkeää: koira haluaa jatkaa interaktiota, mutta toivoo vähäisempää intensiteettiä. Se ei halua lopettaa kokonaan, vaan pehmentää tilannetta.
Miten omistaja voi ottaa tämän huomioon?
Jos koirasi tekee liikkumattoman leikkiinkutsuasennon, pysähdy hetkeksi tarkkailemaan tilannetta. Älä keskeytä vuorovaikutusta, ellei siihen ole selkeää syytä. Voit tukea koiraa antamalla sille tilaa ja varmistamalla, että ympäristö ei ole liian kuormittava. Jos olet itse vuorovaikutuksessa koiran kanssa, voit vastata rauhallisesti ja välttää liian nopeita tai voimakkaita liikkeitä.
Varmista, että leikkikaveri ottaa koirasi pyynnön huomioon. Auta tarvittaessa leikkijöitä hidastamaan tahtia
Leikkiinkutsuasento ei siis tarkoita riehakasta leikkiä – se on kohtelias tapa sanoa: ”Olen rauhallinen, ei hätää.”
Käytetään myös tilanteissa joissa toista koiraa jännittää eikä se uskalla tulla tekemään tuttavuutta lähemmäs
Koiran ääniarkuus, eli kovien ja odottamattomien äänien pelko, on yleinen käytöshaaste, joka voi heikentää merkittävästi koiran sekä omistajan elämänlaatua. Toisin kuin pelkkä reaktio, kuten säpsähdys, ääniarkuus on voimakas ja usein kontrolloimaton pelkoreaktio, joka voi ilmetä esimerkiksi ukkosmyrskyn, ilotulitteiden tai jopa tavallisten kodin äänien, kuten imurin tai pesukoneen, yhteydessä.
Mitä ääniarkuus on ja miksi se syntyy? Ääniarkuus on koiran pelko tiettyjä ääniä kohtaan. Ääniarkuuden taustalla on usein moninainen yhdistelmä perinnöllisiä tekijöitä, aiempia kokemuksia ja ympäristötekijöitä.
Perinnöllisyys: Tietyillä roduilla on suurempi perinöllinen alttius ääniarkuuteen. Ääniarkuus on todettu voimakkaasti periytyväksi ominaisuudeksi, jonka vuoksi ääniaralla koiralla ei tulisi tehdä pentuja, jotta ääniarkuus ei lisääntyisi.
Kokemukset: Traumat tai negatiiviset kokemukset voivat laukaista ääniarkuuden. Esimerkiksi paukkuarka koira on saattanut pelästyä voimakkaasti ilotulitteita tai ukkosta pentuaikana.
Sosiaalistaminen: Puutteellinen sosiaalistaminen pentuaikana on yksi merkittävä riskitekijä. Jos pentu ei ole tottunut monipuolisiin ääniin, se voi kehittää pelon niitä kohtaan myöhemmin elämässään.
Arkuus: Jotkut koirat ovat luonnostaan arempia/epävarmempia ja herkkempiä äänille, mikä tekee niistä alttiimpia ääniarkuudelle.
Oireet
Ääniarkuus voi ilmetä monin eri tavoin, ja oireiden vakavuus vaihtelee koirasta ja tilanteesta riippuen. Tyypillisiä oireita ovat:
Vapina ja tärinä.
Piiloutuminen: Koira voi yrittää piiloutua huonekalujen alle, kylpyhuoneeseen tai muihin turvalliseksi kokemiinsa paikkoihin.
Lisääntynyt läähätys ja syljeneritys.
Tuhoava käytös: Jotkut koirat saattavat raapia ovia, pureskella ja repiä huonekaluja tai yrittää paeta paniikissa.
Levottomuus ja pakonomainen liikehdintä.
Yleinen reaktiivisuus ja hälytyskäytös: Koira voi haukkua, ulvoa tai murista äänille.
Virtsaaminen ja ulostaminen sisälle.
Ääniarkuuden hoito
Ääniarkuus on vakava ongelma, joka heikentää koiran elämänlaatua ja hyvinvointia merkittävästi. Ääniarkuus vaatii suunnitelmallista, järjestelmällistä ja kärsivällistä hoitoa. Pelkkä koiran lohduttelu ei yleensä auta. Koiran kieltäminen taas voi jopa pahentaa tilannetta. Pelko on tunne, eikä tunnetta voi poistaa kieltämällä koiraa näyttämästä tunnetta.
Ääniarkuuden hoitoon sisältyy yleensä useita eri menetelmiä.
Ympäristön muokkaaminen
Turvapaikka: Järjestä koiralle turvallinen paikka, johon se voi mennä rauhoittumaan. Tämä voi olla esimerkiksi häkki, koiran oma peti tai huone, johon äänet eivät kantaudu yhtä voimakkaasti. Turvapaikan olisi hyvä olla hieman luolamainen eli peitä häkki tai käytä pimentäviä verhoja.
Pelottavan äänen vaimennus: Sulje ikkunat ja ovet ja vaimenna ääniä soittamalla rauhoittavaa musiikkia tai taustahälyä, kuten radiota tai televisiota.
Käytösterapia ja koulutus
Käytösterapia ja koulutus ovat usein ääniarkuuden hoidon kulmakiviä. Käytösterapia sisältää usein vastaehdollistamisen ja siedättämisen, mutta siihen voi sisältyä myös esimerkiksi tukitaitojen opettelua sekä hyvinvointia lisääviä ja stressiä vähentäviä muutoksia arkeen. Käytösterapian tavoitteena on muuttaa koiran pelkoreaktio positiiviseksi kokemukseksi. Harjoitukset aloitetaan hiljaisella äänellä, jolloin koira palkitaan (esim. herkuilla tai leikillä) aina, kun se reagoi rauhallisesti. Äänen voimakkuutta kasvatetaan vähitellen. Tavoitteena on luoda mielleyhtymä: ”Kova ääni tarkoittaa jotain hyvää!” On tärkeää edetä hitaasti ja koiran ehdoilla, jotta se ei pelästyisi.
Apuvälineet
Feromonit: Eläinkaupoista ja eläinlääkäreiltä saa feromonivalmisteita, jotka voivat auttaa rauhoittamaan koiraa. Feromoni on koirien kemiallinen välittäjäaine, joka rauhoittaa ja lisää hyvää oloa. Emä erittää feromonia imettäessään pentujaan. Mikäli koiran pentuaika ei ole ollut ihanteellinen, ei feromonivalmiste välttämättä vähennä stressiä, vaan voi pahimmillaan pahentaa sitä.
Rauhoittavat lisäravinteet: Eläinlääkäreiltä ja apteekeista löytyy useita ilman reseptiä saatavia rauhoittavia ja stressiä lieventäviä lisäravinteita.
Rauhoittavat varusteet: Esimerkiksi ThunderShirt-liivi voi auttaa koiraa tuntemaan olonsa turvallisemmaksi lievän paineen ansiosta.
Lääkitys
Vakavissa tapauksissa eläinlääkäri voi määrätä lääkityksen. Vakavissa tapauksissa lääkehoito on usein välttämätöntä. Lääkkeitä käytetään usein tilapäisesti (esim. ukkosmyrskyn tai ilotulitteiden aikana) tai osana pitkäaikaisempaa hoitosuunnitelmaa käytösterapian rinnalla. Lääkkeitä löytyy sekä lyhytvaikutteisia että pitkävaikutteisia, joista käytöshaasteisiin perehtynyt eläinlääkäri valitsee tilanteen mukaan sopivan vaihtoehdon.
Miten toimia, kun koira pelkää?
Pysy rauhallisena: Koirat aistivat omistajan tunteet. Jos olet itse paniikissa, se vain pahentaa koiran pelkoa. Puhu rauhallisella äänellä, hengitä rauhallisesti ja ole itse rento.
Älä pakota: Älä koskaan pakota koiraa kohtaamaan pelon kohdetta. Se voi vain pahentaa pelkoa.
Älä rankaise: Älä koskaan rankaise koiraa sen pelosta. Koira ei ymmärrä, miksi sitä rangaistaan, ja se vain lisää pelkoa. Pelko on tunne, eikä koiran tunnetilaa voi muuttaa rankaisemalla koiraa ja kieltämällä sitä näyttämästä tunnettaan.
Ole lempeä, harkitse lohduttamista: Vaikka aiemmin perinteinen koulutusoppi neuvoi välttämään koiran lohduttelua, uudempi tutkimus osoittaa, että lempeys ja lohduttelu auttaa koiraa tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Tärkeintä on lohduttaa koiraa rauhallisesti ja kannustaa sitä hakeutumaan turvalliseen paikkaan.
Yhteenveto
Koiran ääniarkuus on vakava ongelma, joka vaatii kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Ääniarkuus aiheuttaa koiralle pelkoa ja stressiä ja vähentää koiran hyvinvointia. Ensimmäinen askel on tunnistaa ongelma ja ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen, pelokkaisiin koiriin perhetyneeseen eläinlääkäriin ja/tai eläinkouluttajaan. Oikeanlaisella hoidolla ja tuella koira voi oppia sietämään ääniä paremmin, mikä parantaa sen elämänlaatua merkittävästi. Varhainen puuttuminen on avainasemassa, joten toimi heti, jos epäilet koirallasi ääniarkuutta.
Potilastapauksena hurmaava Musti, joka oli panikoitunut ukkosmyrskyn vuoksi. Tämän jälkeen Musti ei ole oikein uskaltanut lähteä ulos. Eläinlääkärissäkin Mustia pelotti niin, että pieni koira ihan tärisi. Musti sai pelkolääkityksen pelkotilan hoitoon.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT & EAT Tiina Seikkula, 2025
Koiran Elekieli – osa 2
21.8.2025
Tutustutaan koiran elekieleen, osa 4: Silmien siristely ja räpyttely – rauhan viestit
Oletko huomannut, kuinka koira saattaa siristää silmiään tai räpytellä niitä nopeasti, erityisesti jännittävässä tilanteessa? Tämä ei ole sattumaa – kyseessä on rauhoittava signaali, jolla koira pyrkii välttämään konfliktia ja viestimään, ettei se tarkoita pahaa.
Mitä silmien siristely ja räpyttely tarkoittavat?
Koira voi siristää silmiään, kun se kokee tilanteen hieman jännittäväksi tai epävarmaksi.
Räpyttely voi olla tapa pehmentää katsekontaktia ja osoittaa, ettei se ole uhka.
Näitä eleitä käytetään usein muiden koirien tai ihmisten kanssa, kun koira haluaa rauhoittaa tilannetta.
Milloin näitä signaaleja näkee?
Kun koiraa lähestytään suoraan tai tuijotetaan.
Uusissa tilanteissa, kuten eläinlääkärissä tai vieraiden ihmisten seurassa.
Leikin tai koulutuksen aikana, jos koira kokee painetta.
Miksi tämä ele on tärkeä huomata?
Silmien siristely ja räpyttely ovat hienovaraisia mutta merkityksellisiä viestejä.
Jos koira tekee tätä toistuvasti tietyssä tilanteessa, omistajan kannattaa pysähtyä miettimään, mikä siinä tilanteessa voi olla koiralle jännittävää tai epämiellyttävää.
Näiden signaalien huomiotta jättäminen voi johtaa siihen, että koira kokee olonsa turvattomaksi tai stressaantuneeksi.
Miten voit vastata koiran viestiin?
Vältä suoraa tuijotusta ja anna koiralle tilaa.
Voit itsekin siristää silmiäsi tai katsoa hieman sivuun – koirat ymmärtävät tämän usein rauhoittavana eleenä.
Huomioi koiran koko elekieli: siristely voi olla osa laajempaa viestintää.
Koirat ovat mestareita hienovaraisessa viestinnässä. Kun opimme lukemaan näitä pieniä merkkejä, voimme vahvistaa luottamusta ja syventää yhteyttä koiraamme.
Tutustutaan koiran elekieleen, osa 5: Haukottelu – viesti jännityksestä, ei väsymyksestä
Koiran haukottelu ei aina tarkoita, että se on väsynyt. Itse asiassa haukottelu on yksi yleisimmistä rauhoittavista signaaleista, joilla koira pyrkii säätelemään omaa tunnetilaansa ja viestii muille:
“Tämä tilanne jännittää.”
“Yritän rauhoittaa itseäni.”
“Voimmeko ottaa vähän rauhallisemmin?”
Milloin haukottelua esiintyy?
Ennen tai jälkeen jännittävän tilanteen
Koulutustilanteissa, kun koira kokee painetta
Kun ympärillä on paljon ärsykkeitä tai hälinää
Hoitotoimenpiteiden yhteydessä
Kun koira kohtaa vieraita ihmisiä tai eläimiä
Odotustilanteissa, esim. ennen lenkkiä tai ruokaa
Haukottelu voi olla myös osa koiran omaa tunnetilan säätelyä – tapa purkaa jännitystä ja palauttaa itsensä tasapainoon. Se ei ole merkki tottelemattomuudesta tai tylsistymisestä, vaan hienovarainen viesti, joka ansaitsee tulla huomatuksi.
Miten voit vastata koiran viestiin?
Pysähdy hetkeksi ja arvioi tilanne: onko koira kuormittunut?
Vähennä painetta, anna koiralle tilaa ja aikaa
Rauhoita oma kehonkielesi – koira peilaa sinua
Kiitä koiraa hienovaraisesta viestinnästä ja tue sen tunnetilan säätelyä
Vastaa koirallesi haukottelemalla itsekin ja ota hieman etäisyyttä.
Hengitä syvään ja rentouta kehosi. Sitä koirasi nyt sinulta todennäköisesti pyytää.
Jos haukottelua esiintyy toistuvasti tietyissä tilanteissa, se voi olla merkki siitä, että koira kokee ne jännittävinä tai kuormittavina. Omistajan tehtävä on tunnistaa nämä hetket ja miettiä, miten tilannetta voisi helpottaa.
Tutustutaan koiran elekieleen, osa 6: Koiran rauhoittavat signaalit – Jähmettyminen
Mikä se on?
Jähmettyminen tarkoittaa, että koira pysähtyy täysin – se voi seistä, istua tai maata liikkumatta. Tämä ele on tärkeä viesti muille, mutta saattaa olla myös koiran oman tunnetilan säätelyä.
Mitä koira viestii?
Jähmettyminen on koiran tapa sanoa:
”En halua haastaa riitaa”
”Olen epävarma, mutta rauhallinen”
”Tarvitsen hetken arvioida tilannetta”
“Sinun ei tarvitse pelätä, olen ystävällinen”
“Haluaisin enemmän tilaa”
Milloin jähmettymistä tapahtuu?
Usein lähitilanteissa, kun koira kohtaa:
Vieraan koiran
Tuntemattoman ihmisen
Yllättävän tai jännittävän tilanteen
Lisäksi konfliktin jälkeen, kun koira haluaa:
Välttää uuden yhteenoton
Rauhoittaa tilannetta
Viestiä, ettei aio toimia uhkaavasti
Tämä tekee jähmettymisestä yhden yleisimmistä rauhoittavista signaaleista.
Usein mukana myös muita signaaleja
Jähmettymiseen liittyy usein muita rauhoittavia eleitä, kuten:
Silmien pois kääntäminen
Silmien siristely
Pään hienovarainen kääntäminen
Tassun nostaminen
Maan haistelu
Nämä eleet vahvistavat viestiä: koira ei halua uhkaa, vaan pyrkii vaikuttamaan toisen käyttäytymiseen.
Ero pelkoreaktioon ”freeze”
Jähmettyminen voi näyttää samalta kuin pelkoreaktio, mutta niiden taustalla on eri tunnetila.
Näin erotat:
Rauhoittava jähmettyminen: normaali ryhti, ilme neutraali tai muita rauhoittavia signaaleja samaan aikaan, häntä saattaa liikkua rennosti
Pelkoreaktio (freeze): keho jännittynyt, ilme ahdistunut, korvat ja häntä alhaalla tai koipien välissä
Tarkkaile koiran kokonaisilmettä ja asentoa – se kertoo paljon.
Miten omistaja voi tukea?
Anna koiralle tilaa ja aikaa
Tarkkaile, mikä aiheutti reaktion
Älä pakota liikkumaan tai korota ääntäsi
Jähmettyminen ei ole tottelemattomuutta – se on koiran tapa käsitellä tilannetta.
Muista:
Koiran elekielen ymmärtäminen vahvistaa luottamusta ja parantaa vuorovaikutusta. Kun tunnistat rauhoittavat signaalit, voit tukea koiraasi paremmin sen arjessa.
Tutustutaan koiran elekieleen – mitä ovat rauhoittavat signaalit?
Koirat eivät puhu sanoja – ne puhuvat eleitä, ilmeitä ja pieniä, hienovaraisia tekoja. Yksi tärkeimmistä näistä on rauhoittavat signaalit: viestit, joilla koira pyrkii välttämään konflikteja, säätelemään omaa tunnekuormaansa ja luomaan turvaa ympärilleen.
Tiesitkö, että koirasi maan nuuhkiminen ei aina tarkoita, että siellä tuoksuu jotain erityistä?
Usein tämä käytös on rauhoittava signaali – tapa kertoa muille: ”Olen rauhan asialla”, ”Tarvitsen hetken rauhoittuakseni”, ”Tämä tilanne jännittää” tai “En ymmärrä mitä haluat.” Se on koiran tapa lievittää jännitystä, purkaa painetta tai välttää konfliktia.
Missä tilanteissa maan haistelu näkyy?
Kohtaamisissa toisten koirien tai ihmisten kanssa
Uusissa ympäristöissä
Kun pyydämme koiraa keskittymään johonkin vaikeaan
Kun koira kokee jotain hieman jännittävää tai epäselvää
Miten voit hyödyntää tätä? Rohkaise koiraa haistelemaan – etenkin, kun se tekee sitä oma-aloitteisesti! Se kertoo, että koira säätelee omaa tunnetilaansa. Voit myös tarjota hajujälkiä tai nameja maasta, kun haluat rauhoittaa tilanteen tai siirtää huomiota muusta ärsykkeestä.
Kun tunnistat nämä viestit, voit antaa koiralle tilaa, hidastaa tahtia tai vaikka kiittää siitä, että se yrittää itse säädellä oloaan. Se luo turvaa ja vahvistaa teidän välistä yhteyttä.
Maan haistelu ei ole hidastelua – se on tärkeää viestintää. Se kertoo, että koirasi ajattelee, arvioi ja yrittää selvitä tilanteesta rauhanomaisesti. Se on yksi koiran tavoista käsitellä tunteitaan.
Tutustutaan koiran elekieleen – osa 2: Katse pois, rauha säilyy
Koiran katse kertoo paljon – mutta joskus juuri pois katsominen viestii kaikista eniten.
Pään ja silmien kääntäminen on yksi tavallisimmista rauhoittavista signaaleista. Se on koiran tapa sanoa: “En uhkaa sinua.” “Olen rauhallinen ja toivon, että sinäkin olet.” “Tarvitsen hetken käsitellä tätä tilannetta.”
Milloin tätä tapahtuu?
Kohtaamisissa toisten koirien tai ihmisten kanssa
Kun suuntaat katseesi suoraan koiraan tai puhut napakasti
Uusissa tai jännittävissä tilanteissa
Kun näytät kameraa – moni koira kääntää heti katseensa pois
Hoitotoimepiteissä
Miten voit hyödyntää tätä? Anna koiran kääntää katsetta ilman painetta – se ei ole välinpitämättömyyttä, vaan tapa säilyttää rauha ja hallita tilannetta. Itse asiassa voit kokeilla käyttää tätä signaalia itsekin: käännä kevyesti pää pois, jos koirasi jännittyy. Usein saat vastineeksi helpottuneen ilmeen tai häntäheilautuksen.
Jos koirasi jännittää ihmisten kohtaamista, pyydä heitä kääntämään katse ja pää poispäin koirasta ja olemaan huomioimatta koiraasi, vaikka se menisi haistelemaan ihmistä. Kun ihminen tekee vain rauhoittavia eleitä, eikä yritä saada koiran huomiota tai silittää sitä, koiran voi olla huomattavsti helpompaa tehdä tuttavuutta omaan tahtiin.
Koirat eivät tuijota suoraan toista silloin, kun ne haluavat olla ystävällisiä ja säilyttää rauhan. Toista voidaan katsoa hetki ja sitten jo pää tai silmät kääntyvät, jotta tunnelma ei kiristy.
Koirasi saattaa vahvistaa viestiä lisäämällä pään kääntämiseen maan haistelun. Jos toinen ei vielä ymmärtänyt hienovaraista rauhanelettä niin koira toivoo, että lisäämällä toisen rauhoittavan signaalin, viesti menisi perille.
Missä tilanteissa näet koirasi käyttävän tätä signaalia?
Tutustutaan koiran elekieleen – osa 3: Kirsun nuolaiseminen
Koirat viestivät meille jatkuvasti, usein hyvin hienovaraisin tavoin. Yksi yleinen ja helposti sivuun jäävä rauhoittava signaali on kirsun nuolaiseminen – nopea lipaisu kuonon yli.
Se ei liity nälkään tai herkkuihin, vaan kertoo yleensä lievästä jännityksestä, epävarmuudesta tai halusta rauhoittaa tilanne. Yleensä siihen liitty samanaikaisesti myös muita rauhoittavia signaaleja, kuten hidas liikkuminen, silmien siristäminen ja pään kääntäminen.
“Tämä on hieman jännittävää, mutta en tarkoita pahaa.” “Voimmeko mennä rauhassa eteenpäin?” “Haluan välttää konfliktia ja olla rauhassa.”
Milloin tätä tapahtuu?
Kun lähestyt koiraa suorassa linjassa tai kumarrut sen ylle
Koulutustilanteessa, kun koira on epävarma tehtävästä
Kun kamera osoittaa suoraan kasvoihin
Kun toinen koira tai vieras lähestyy
Äkillisten äänien tai liikkeiden yhteydessä
Silityksen tai muun käsittelyn aikana, jos kosketus tuntuu koirasta liialliselta
Lasten seurassa, kun eleet tai äänet ovat koiran näkökulmasta arvaamattomia
Turhautumisen hetkellä, esim. kun odotus palkkiosta pitkittyy
Lepotilasta herätettäessä
Miten voit hyödyntää tätä? Huomioi koiran viesti ja pyri säilyttämään rauhallinen ilmapiiri. Anna koiran tilaa, vältä painetta ja odota hetki ennen kuin jatkat toimintaa. Voit näin vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta.
Jos havaitset kirsun nuolaisuja toistuvasti tietyissä tilanteissa, mieti voisiko niitä ennakoida tai muokata niin, että koirasi kokisi ne vähemmän kuormittaviksi.
Kirsun nuolaiseminen on koiran hienovarainen viesti – huomaa se, reagoi siihen lempeästi ja auta koiraa säilyttämään turvallinen tunnetila.
Koira ja Ohitusharjoittelu – Osa kokonaisvaltaista hyvinvointia!
24.6.2025
Ohitusharjoittelu on usein tarpeen. Kun koira kohtaa ulkona liikkujia, eläimiä tai ajoneuvoja, se tekee nopeita päätöksiä: ovatko ne turvallisia, kiinnostavia vai uhkaavia? Koiran tapa reagoida näihin ärsykkeisiin riippuu monista tekijöistä, mutta yksi keskeisimmistä on ohjaajan toiminta. Ohitustilanteiden hallinta ei kuitenkaan ole pelkästään koiran vastuulla – ohjaajan tunnetila ja eleet vaikuttavat ratkaisevasti koiran kokemukseen.
Ohjaajan tunnetila, eleet ja tapa käsitellä ohitustilanteita vaikuttavat suoraan koiran kokemukseen. Jos ohjaaja lähestyy ohitustilannetta huolestuneena, jännittyneenä tai varautuneena, tämä tunnetila välittyy koiralle. Sen sijaan rauhallinen, johdonmukainen ja kannustava asenne auttaa koiraa säilyttämään luottavaisen ja rentoutuneen olotilan myös haastavissa kohtaamisissa.
Miksi ohitusharjoittelu on tärkeää?
Toistuvat stressaavat ohitukset voivat heikentää koiran hyvinvointia ja kasvattaa sen taipumusta reaktiivisuuteen. Päivittäinen jännitys nostaa stressihormonien tasoa, aiheuttaa lihasjännitystä ja vaikuttaa negatiivisesti koiran yleiseen mielentilaan.
Jos koira oppii, että ohitukset ovat jatkuvasti epämiellyttäviä, se voi alkaa ennakoida niitä stressaantuneena jo kaukaa. Tämä voi johtaa siihen, että ohitustilanteet kärjistyvät, eikä ohjaaja enää pysty hallitsemaan koiran reaktioita.
Lisäksi ohituksiin liittyvä stressi voi vaikuttaa koirakon suhteeseen. Jos yhteiset lenkit ovat jännitystä täynnä, ohjaajan ja koiran välinen luottamus kärsii. Sen sijaan ohitusharjoittelun avulla voidaan luoda turvallinen ja hallittu ympäristö, jossa koira oppii kohtaamaan tilanteet neutraalisti ja rauhallisesti.
Pitkäkestoisen stressin vaikutus koiran käyttäytymiseen
Pitkittynyt stressi vaikuttaa koiraan monin tavoin. Jos jokainen lenkki on täynnä hermostuneisuutta ja ohitustilanteita, joissa koira ei pysty säilyttämään rauhallista tunnetilaa, sen stressihormonien määrä nousee ja palautuminen vaikeutuu. Tämä voi johtaa:
Yleistyneeseen reaktiivisuuteen – Koira voi alkaa reagoida herkemmin myös muihin ärsykkeisiin, kuten ääniin, kosketukseen tai uusiin ympäristöihin.
Käytöshaasteiden kasautumiseen – Ohitusongelmat voivat heijastua muihin arjen tilanteisiin, kuten hihnakäyttäytymiseen, vieraiden kohtaamiseen tai hoitotoimenpiteisiin
Heikentyneeseen oppimiskykyyn – Korkea stressitaso voi vaikuttaa siihen, miten koira pystyy keskittymään harjoitteluun ja omaksumaan uusia toimintamalleja.
Fyysisiin oireisiin – pitkittynyt stressi voi aiheuttaa, levottomuutta, univaikeuksia ja ruoansulatusongelmia. Pitkään jatkuessaan nämä voivat vaikuttaa myös vakavampien terveysongelmien puhkeamiseen.
Kun ohitusongelmia ei hoideta, ne voivat johtaa siihen, että koiran yleinen elämänlaatu heikkenee ja arjen haasteet lisääntyvät.
Miksi ohitukset ovat koirille vaikeita?
Koirat eivät luonnostaan ohita toisiaan kuten ihmiset haluaisivat. Ihmisten toivoma rauhallinen ohitus, jossa koira jatkaa matkaa häiriintymättä, ei ole koiralle lajityypillistä käyttäytymistä.
Luonnossa koirat ja niiden villit sukulaiset eivät kävele suoraviivaisesti ja läheltä tuntemattomia yksilöitä. Sen sijaan ne käyttävät monimutkaista kehonkieltä, kaartavat toisiaan, tarkkailevat etäältä ja valitsevat huolellisesti lähestymistapansa. Kun koiraa talutetaan hihnassa suoraan kohti toista koiraa tai liikkujaa taluttajan tahtiin, sen luonnollinen tapa hallita tilannetta voi estyä. Tämä voi johtaa siihen, että koira reagoi jännityksellä, turhautumisella tai aggressivisuudella.
Jos koira jännittää ohituksia, se ei ole viallinen tai huonosti koulutettu – se vain toimii lajilleen luonnollisella tavalla.
Lisäksi ohitukset voivat tuntua koirasta vaikeilta, koska:
Hihna rajoittaa sen mahdollisuuksia väistää tai kommunikoida luonnollisesti.
Kapea väylä tai suora lähestyminen voi tuntua uhkaavalta.
Ohjaaja saattaa jännittyä, mikä välittyy koiralle.
Monet vastaantulevat koirat ovat jännittyneitä tai räyhäävät
Hyvä uutinen on, että ohitusharjoittelulla voidaan opettaa koiralle uusia, turvallisia toimintamalleja, jotka auttavat sitä tuntemaan olonsa rennoksi ja varmaksi ohitustilanteissa.
Jos ohitukset ovat olleet haastavia, lakkaa syyttämästä itseäsi! Monet koiranomistajat kamppailevat samojen haasteiden kanssa, koska ohitukset eivät ole koirille luontaisia. Harjoittelemalla oikeilla tekniikoilla tilanne voi muuttua merkittävästi.
Miksi pelkkä makupalojen tarjoaminen tai ohitusten välttely ei riitä?
Ohitusten hallinta vaatii enemmän kuin pelkkää houkuttelua superpalkalla tai välttelystrategioita. Jos reaktiivinen koira saa ohitustilanteessa vain namien avulla huomionsa muualle, se ei välttämättä opi käsittelemään kohtaamisia neutraalisti.
Makupalojen jatkuva käyttö voi peittää ei-toivotun käytöksen mutta ei opeta koiralle oikeaa tunnetilaa.
Ohitusten välttely voi vahvistaa koiran käsitystä siitä, että kohtaamiset ovat pelottavia.
”Käytöspelien” käyttö ohitustilanteessa voi estää koiraa käsittelemästä tilannetta aidosti. Esimerkiksi temppujen teettäminen voi näyttää hyvältä ulospäin, mutta koira voi silti tuntea sisäistä jännitystä, mikä ei ratkaise varsinaista ongelmaa.
Ohitusharjoittelun tärkein tavoite on muuttaa koiran tunnetilaa, ei vain ulkoista toimintaa. Tämä saavutetaan asteittaisella altistuksella, oikeanlaisella ohjauksella ja koiran omalla rauhallisella havainnoinnilla. Yllä listatut työkalut voivat olla osana harjoittelua, mutta eivät yksistään poista juurisyytä.
Ohjaajan tunnetilan merkitys ohitustilanteissa
Ennen jokaista lenkkiä tai harjoitusta kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa tunnetilaa. Koirat peilaavat ohjaajiensa asenteita, joten rennon ja varman ohjaajan seurassa koira oppii suhtautumaan ohituksiin rauhallisemmin.
”Tämä on hieno tilaisuus harjoitella ohituksia!” ”Taas yksi vaikea lenkki edessä…”
Ohjaajan kehon asento, hengitysrytmi ja eleet vaikuttavat suoraan koiran kokemukseen. Jos ohjaaja jännittyy, koira voi tulkita tämän merkiksi uhkasta. Sen sijaan rauhallinen hengitys, rentoutunut olemus ja selkeä ohjaus voivat auttaa koiraa tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Harjoittelun merkitys rauhallisiin ohituksiin
Ohitustilanteita kannattaa harjoitella säännöllisesti ja asteittain vaikeutta lisäten, jotta koira oppii uuden tavan ohittaa.
Tärkeimmät harjoittelun periaatteet:
Etäisyyden hallinta – Aloita harjoittelu riittävän kaukaa, jotta koira ei jännity. Pienennä etäisyyttä vähitellen.
Palkitseminen oikeasta tunnetilasta – Palkitse koiraa rauhallisuudesta, ei pelkästään toiminnasta.
Johdonmukaisuus – Käytä toistuvia rutiineja, jotka auttavat koiraa ymmärtämään, miten ohitustilanteet etenevät.
Rauhallisten koirien kanssa harjoitteleminen on tärkeä osa vaikeustason hallintaa varsinkin alkuvaiheessa.
Miten talutusvarusteet vaikuttavat ohitusharjoitteluun?
Talutusvarusteet ovat tärkeä osa ohitusharjoittelua, mutta niiden valinta ja käyttö vaikuttavat suuresti koiran tunnetilaan ja reaktioihin. Hyvin suunnitellut varusteet tukevat koiran luonnollista liikettä ja viestintää, kun taas epämukavat tai kivuliaat välineet voivat lisätä jännitystä ja pahentaa reaktiivisuutta.
Vältä kipua ja epämukavuutta aiheuttavia varusteita
Kiristävät pannan tai valjaiden mekanismit – Jos koira tuntee painetta tai kiristystä kaulassaan tai vartalollaan, se voi yhdistää ohitustilanteet epämukavuuteen tai kipuun ja alkaa reagoida entistä voimakkaammin.
Kipua aiheuttavat välineet – Kivun yhdistäminen ohituksiin voi vahvistaa koiran negatiivista tunnetilaa ja tehdä siitä entistä reaktiivisemman. Sen sijaan, että koira oppisi rauhallisen havainnoinnin, se saattaa alkaa ennakoida kipua ja pyrkiä välttämään tilanteita stressaavalla tavalla. Kipua aiheuttavat varusteet voivat itsessään aiheuttaa ohitusongelman.
Liian lyhyt talutin – Jos koira ei voi käyttää omaa tilaansa ohitustilanteessa, se voi tuntea olonsa ahtaaksi ja turhautuneeksi. Tämä voi lisätä impulsiivisia reaktioita. Liian lyhyt talutin tai koiran jatkuva rajoittaminen lenkeillä, estää koiran lajityypillistä tutkimiskäytöstä ja rajoittaa koiran liikkumista lenkeillä. Tämä aiheuttaa turhautumista ja hankaloittaa myös ohitustilanteita.
Hyvinvointia tukevat talutusvarusteet
Ergonomiset valjaat – Laadukkaasti suunnitellut valjaat jakavat paineen tasaisesti ja tukevat koiran luonnollista liikettä.
Pehmeä ja joustava talutin – Tarjoaa koiralle riittävästi liikkumatilaa, mutta säilyttää hallinnan ilman pakottavaa kontrollia.
Johdonmukainen talutustekniikka – Koiran kanssa kannattaa harjoitella hihnankäyttöä niin, että talutus ei perustu jatkuvaan kiristämiseen tai vetämiseen, vaan koira oppii kuuntelemaaan taluttajan ohjausta sekä havainnoimaan ja suhtautumaan tilanteisiin rennosti.
Ohitusharjoittelun onnistuminen perustuu koiran fyysisen mukavuuden, tunnetilan ja ohjaajan johdonmukaisen toiminnan yhdistelmään. Kun varusteet tukevat koiran luonnollista käytöstä ja ohjaaja auttaa koiraa säilyttämään rauhallisen tunnetilan, ohitukset voivat sujua ilman ylimääräistä jännitystä.
Vältä nämä yleiset virheet ohitusharjoittelussa
Liiallinen kontrollointi – Koira tarvitsee mahdollisuuden havainnoida ympäristöään, jotta se voi oppia suhtautumaan ohituksiin rauhallisesti.
Jännittynyt ohjaaja – Koira peilaa ohjaajan tunnetilaa, joten jos ohjaaja ennakoi ohituksen negatiivisesti, koira voi reagoida herkemmin.
Harjoittelun puute – Rauhallisten ohitusten oppiminen vaatii toistoja ja asteittaisia haasteita.
Liian vaikeat harjoitukset – Jos harjoittelu koostuu vain lenkillä tositilanteissa tapahtuvista liian vaikeista tilanteista, harjoittelu ei yleensä etene. Koiran altistuessa liian vaikeille tilanteille, ei-toivottu tunnetila ja käytös vahvistuvat.
Väärin ajoitettu palkitseminen – Jos koiraa palkitaan vasta sen reagoitua voimakkaasti, se voi oppia, että reaktiivisuus tuo sille jotain hyvää.
Kipua tai epämukavuutta aiheuttavat talutusvälineet
Hihnan kiristäminen
Haluatko tukea ohitusharjoitteluun?
Rauhalliset ohitukset rakentuvat johdonmukaisuudesta, ohjaajan tunnetilasta ja oikeasta koulutustavasta. Jos haluat varmistaa, että harjoittelu etenee oikeaan suuntaan, tai tarvitset kokeneen rauhallisen koiran ohitusharjoituksiin, ota yhteyttä tai varaa aika!
Opittu avuttomuus, mitä se tarkoittaa? Kun koira näyttää rauhalliselta stressaavassa tilanteessa, on tärkeää kysyä: onko se oikeasti rento vai kärsiikö se opitusta avuttomuudesta?
Opittu avuttomuus – mitä se tarkoittaa?
Opittu avuttomuus on tila, jossa eläin luopuu yrittämästä vaikuttaa ympäristöönsä, koska aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, ettei sen toimilla ole vaikutusta. Tämä ilmiö havaittiin ensimmäisenä Martin Seligmanin tutkimuksissa 1960-luvulla. Kokeissa koirat, jotka olivat toistuvasti joutuneet tilanteisiin, joissa ne eivät voineet välttää epämukavuutta, lopettivat yritykset kokonaan, vaikka tilanne myöhemmin muuttuikin (Seligman & Maier, 1967). Seligmanin tutkimukset osoittavat, että tämä ilmiö ei koske vain laboratorio-olosuhteita, vaan sillä on merkittäviä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, erityisesti koirien koulutuksessa.
Opittu avuttomuus ja ihmisen masennus
Opittu avuttomuus ei ole vain eläinten ongelma—sitä esiintyy myös ihmisillä. Psykologian tutkimukset ovat osoittaneet, että opittu avuttomuus liittyy itseohjautuvuuden tunteeseen ja ihmisen kykyyn uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa (Abramson, Seligman & Teasdale, 1978). Kun ihminen kokee toistuvasti, ettei hänen toimillaan ole merkitystä, hän voi menettää motivaationsa yrittää. Tämä voi johtaa masennukseen ja aloitekyvyttömyyteen, sillä henkilö alkaa uskoa, ettei hän voi vaikuttaa elämänsä kulkuun. Samalla tavalla koira, joka on kokenut toistuvasti, ettei sen käytöksellä ole vaikutusta ympäristöönsä, voi menettää kykynsä toimia aktiivisesti. Se ei enää yritä ratkaista ongelmia, vaan jää passiiviseksi ja vetäytyneeksi.
Mitä tapahtuu, kun koira menettää toimintakykynsä?
Opitusti avuton koira on oppinut, ettei mikään yritys auta, joten se jättäytyy toimettomaksi. Se saattaa vaikuttaa olevan omassa ”kuplassaan” – vetäytyneenä ja passiivisena. ⚠️ Tämä on vakava pelkotila, joka nostaa koiran stressitasoja. Pitkään jatkuessaan koiran stressihormonitaso pysyy koko ajan korkealla, eikä se enää pysty palautumaan. Tämä vaarantaa koko sen hyvinvoinnin ja vaikuttaa negatiivisesti myös koiran muuhun käytökseen, kuten yleiseen oppimiskykyyn ja suhteisiin. Jatkuvasti koholla oleva stressi heikentää yksilön terveyttä. Nykyään tiedetään, että esimerkiksi autoimmuunisairauksien taustalla voi olla pitkäkestoinen psyykkinen stressi (Helsingin yliopisto, Neea Vuorisalo ym. 2024). Pitkittyneellä stressillä tiedetään olevan osansa myös suolisto- ja iho-ongelmissa, liiallisessa kiihtymisessä sekä yleistyneen reaktiivisuuden taustalla. Tämä ilmiö liittyy myös koira-avusteiseen tutkimukseen. Helsingin yliopiston tutkimukset koira-avusteisesta pedagogiikasta ovat osoittaneet, että koiran läsnäolo voi lievittää ihmisten stressiä ja parantaa tunne-elämän taitoja (Vuorisalo ym., 2024). Toisin sanoen, koirilla on kyky vaikuttaa ympäristöönsä, ja kun tämä mahdollisuus viedään pois, se vaikuttaa suoraan niiden hyvinvointiin.
Onko kyse rauhallisuudesta vai pelosta?
Onko koira oikeasti rento, vai pysyykö se paikallaan peläten pahempaa seuraamusta? Kun koulutus aloitetaan mukavuusalueelta, pelkoreaktioita ei esiinny. Tämä tekee tunnistamisen haastavaksi—onko koira hyvin siedätetty vai jähmettynyt kauhusta paikalleen? Koiran käytöksellä on aina syy. Se ei toimi sattumanvaraisesti, vaan pyrkii sopeutumaan ympäristöönsä. Opitun avuttomuuden kehittymiseen koiran ei tarvitse aina kohdata aktiivista rankaisua tai selkeää väkivaltaa vaan jatkuva estäminen ja pakottaminen esimerkiksi pitämällä koiraa paikallaan voi riittää. Myös koiran uhkaaminen äänellä ja elekielellä ja esimerkiksi rankaisuvälineen läsnäolo täyttää nämä kriteerit.
Opitun avuttomuuden tunnistaminen
Näin voit tunnistaa opitusti avuttoman koiran:
Ei ota katsekontaktia
Ei vastaa puhutteluun
Ei tee osaamiaan tehtäviä vihjeestä
Liikkeet ovat hitaat tai jäykät
Suostuu käsittelyyn näennäisesti, mutta vaikuttaa poissaolevalta
Ei palkkaudu
Syke on kiihtynyt, voi läähättää
Jos huomaat nämä merkit, on tärkeää puuttua tilanteeseen ajoissa.
Älä kouluta varoitusmerkkejä pois!
Koirat eivät yleensä tee asioita varoittamatta. Jos niiden varoitusmerkit jäävät huomaamatta tai ne koulutetaan pois, koira voi yhtäkkiä reagoida voimakkaasti. Sen sijaan tue koiran luonnollista kommunikointia ja vahvista sen turvallisuuden tunnetta.
Onko opittu avuttomuus pysyvää? Ei! Koira voi palautua oikealla tuella
Opittu avuttomuus ei ole lopullinen tila—koira voi palauttaa toimintakykynsä ja itsevarmuutensa, kun se saa oikeanlaista tukea ja koulutusta. Turvallisuus ja johdonmukaisuus ovat avainasemassa. Koira tarvitsee ennustettavan ympäristön, jossa se tuntee olonsa turvalliseksi ja voi alkaa uskoa siihen, että sen toimilla on merkitystä. Pienten onnistumisten kautta eteenpäin – Kun koira huomaa, että sen aktiivisuus tuottaa positiivisia seurauksia, se alkaa tehdä aloitteita uudelleen. Jokainen pieni onnistuminen rakentaa itseluottamusta. Positiivinen vahvistaminen – Koiran tulisi saada rohkaisua ja palkkioita sen omasta aloitteellisuudesta, ei pelkästään ulkopuolisista käskyistä. Oikean tuen avulla koira voi oppia, että sen valinnoilla on merkitystä. Se voi palata aktiiviseksi, uteliaaksi ja tasapainoiseksi eläimeksi!
Eläinlääkärikäynnille valmistautuminen kannattaa, jotta käynnistä saadaan lemmikille mahdollisimman miellyttävä ja vähästressinen kokemus. Omistajan kannattaa valmistautua eläinlääkärikäynnille jo ennen eläinlääkäriin saapumista.
Vaikka olemme Eläinklinikka Tsempissä panostaneet erityisesti lemmikkien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämiseen, tarvitaan myös lemmikinomistajien panostusta ja yhteistyötä klinikan henkilökunnan kanssa, jotta eläinlääkärikäynnistä muodostuu lemmikille mahdollisimman mukava kokemus.
eläinlääkärikäynnille valmistautuminen
Eläinlääkärikäynnille valmistautumisen voi jakaa kahteen: ennen käyntiä tapahtuvaan harjoitteluun ja valmistautumiseen sekä käynnin aikana tapahtuviin toimiin ja käynnille mukaan varattaviin tarvikkeisiin.
ennen eläinlääkärikäyntiä
Ennen kuin on oikeasti tarve mennä eläinlääkäriin, kannattaa käydä tutustumassa klinikan tiloihin ja tuoksuihin. Positiiviset kokemukset klinikalta ennaltaehkäisevät eläinlääkäripelon kehittymistä. Siksi suosittelemmekin erityisesti pentuja tulemaan käymään ja tutustumaan paikkoihin ja tuoksuihin. Klinikalla voi maistella herkkuja tai leikkiä lempilelun kanssa, jolloin klinikkaan mudostuu positiivinen mielleyhtymä. Jo ennestään eläinlääkäriä pelkäävälle lemmikille positiiviset kokemukset uudesta eläinklinikasta helpottavat tulevia eläinlääkärikäyntejä. Voimakkaasti eläinlääkäripelkoisille lemmikeille suosittelemme eläintenkouluttajan opastuksella tapahtuvaa totuttelua ja harjoittelua.
Eläinklinikka Tsempissä saa omaehtoisesti aukioloaikojen puitteissa käydä tutustumassa sekä aulaan että eteistilaan, jossa voi itsenäisesti harjoitella myös vaa’alla käymistä.
Suosittelemme omaehtoisia vaakaharjoituksia tai eläintenkouluttajan avulla tapahtuvaa harjoittelua, jotta vaa’alla käyminen ei pelota. Jos vaaka ja vaa’alle meneminen on koiran mielestä pelottavaa, alkaa eläinlääkärikäynti heti ikävällä ja stressaavalla tapahtumalla, jonka jälkeen eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen on heti paljon vaikeampaa. Vaakamme sijaitsee heti eteisessä, ulko-oven vieressä. Vaa’alla saa käydä harjoittelemassa vapaasti klinikan aukioloaikojen puitteissa.
Positiivinen harjoittelu herkkujen avulla helpottaa vaa’alla käymistä, joka on tärkeä osa jokaista eläinlääkärikäyntiä.
Tsemppiin voi varata myös tutustumiskäynnin, jolloin koulutettu eläintenhoitaja on mukana luomassa lemmikille mukavia tuntemuksia ja pääsette tutustumaan myös tutkimushuoneeseen ja tarvittaessa myös tutkimuspöytään sekä tutkimusvälineisiin.
Tutustumiskäynnillä lemmikki saa tutustua klinikkaan ja sen hajuihin. Tutustusmiskäynnilla voidaan myös harjoitella positiivisesti eläinlääkärinkäyntiin liittyviä toimia ja tarvikkeita. Stetoskooppi on monien koirien mielestä yllättävän pelottava ja sen esittely vähentää tutkimukseen liittyvää stressiä.
Ennen eläinlääkärikäyntiä kannattaa harjoitella mm. käsittelyä, kiinnipitoa, vaa’alle menemistä ja mahdollisesti myös kuonokopan käyttämistä.
Eläinklinikka Tsemppiin voi varata aikoja käsittelyharjoituksiin ammattitutkinnon suorittaneille eläintenkouluttajille Elisa Ekholm sekä Kia Punta. Molemmat ovat perehtyneet erityisesti pelokkaisiin potilaisiin ja toimineet (tai toimivat edelleen) myös eläintenhoitajana klinikalla/eläinsairaalassa, joten eläinlääkärikäynnillä vaadittavat toimet ja eläinlääkärikäyntiä tukevat harjoitteet ja tukikäytökset ovat molemmille hyvin tuttuja. Erityisesti valmiiksi pelkääville potilaille asiaan perehtyneen ja kouluttautuneen eläintenkouluttajan koulutus klinikkatiloissa on ensiarvoisen tärkeää.
Eläinlääkärikäynnille kannattaa varata runsaasti lemmikille maistuvia herkkuja mukaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos lemmikillä on ruoka-aineallergia tai jokin muu erikoisdieetti, jolloin klinikan omat herkut eivät välttämättä sovi.
Ruoka rauhoittaa, luo mukavia tunneyhteyksiä eläinlääkärikäyntiin ja klinikkaan ja ehkäisee eläinlääkäripelon syntymistä eli helpottaa näin tulevia käyntejä. Ruoka myös helpottaa useiden toimenpiteiden ja tutkimusten tekemistä.
Herkkujen tärkeyttä eläinlääkärikäynnin aikana ei voi liikaa painottaa.
Eläinlääkärikäynnillä ei voi olla liikaa herkkuja mukana. Eläinlääkärissä ei käynnin aikana lasketa kaloreita!
Myös oman lelun sekä taukomaton tai vastaavan mukaan ottaminen rentouttaa lemmikiä.
Oman rauhallisen kaverin mukanaolo klinikalla rauhoittaa useimpia lemmikkejä. Kaverin läsnäolo on erityisen tärkeää laumaeläimillä kuten kaneilla. Jos myös kaveria jännittää kovasti, on mahdollista että jännitys tarttuu ja lisääntyy, jolloin kaverin läsnäolo ei välttämättä rauhoitakaan.
Kaverin mukanaolo eläinlääkärissä on erityisen tärkeää laumaeläimillä kuten kaneilla.
Mahdollisuuksin mukaan eläinlääkäriin tultaessa kannattaa käydä vastaanotossa ilmoittautumassa ensiksi ilman koiraa ja hakea koira autosta tai ulkoa vasta ilmoittautumisen jälkeen, jotta koiran kanssa pääsee suoraan tutkimushuoneeseen. Aulassa odottaminen kiihdyttää ja stressaa useimpia koiria.
Kissojen kanssa kannattaa mennä suoraan kissa-aulaan tai kissahuoneeseen. Odostusaulassa ja muualla klinikalla koirien haju pelottaa useimpia kissoja. Kissan kuljetuskoppia ei kannata laskea lattialle, vaan nostaa se tuolille tai pöytätasolla. Lattiatasossa kissoja ahdistaa, kissat haluavat nähdä maailmaa korkeammalta.
Tutkimushuoneessa lemmikin kannattaa antaa tutustua huoneeseen rauhassa, omaa tahtiin. Kissaa ei saa koskaan tiputtaa kuljetuskopasta kuljetuskoppaa ravistelemalla, eikä koiraa kannata väkisin nostaa tutkimuspöydälle tärisemään. Molemmat lisäävät lemmikin ahdistusta ja pelkoa ja tekevät eläinlääkärikäynnistä entistä vaikeamman ja pelottavamman.
Kissan kannattaa antaa tutustua tutkimushuoneeseen omaan tahtiin. Useimmat kissat haluavat päästä lattiatasoa korkeammalle, joten lattiatasossa kuljetuskopassa odottaminen on hyvin ahdistavaa.
Oman tutun ja turvallisen ihmisen läsnäolo helpottaa lemmikkiä eläinlääkärissä. Tsempissä omistaja saa olla lemmikin mukana poislukien anestesiatoimenpiteet. Anestesiaa vaativissa toimenpiteissä toivomme omistajan olevan lemmikin luona nukahtamiseen asti sekä vastaavasti heti heräämisestä alkaen.
Tutut ja mukavat yhteiset tehtävät, kuten temppujen tekeminen omistajan kanssa tai rento rapsuttelu helpottaa lemmikin eläinlääkärikäyntiä. Komentelu ja pakottaminen taas tekevät käynnistä entistä pelottavamman ja ahdistavamman. Mikäli lemmikkiä pelottaa eläinlääkärissä, ei komentelu auta vaan pahentaa tilannetta. Pelko on tunne, eikä tunnetta voi poistaa käskyttämällä. Mikäli lemmikkiä pelottaa eläinlääkärissä tai jokin muu eläinlääkäriin liittyvä asia (kuten muut koirat tai vieraat ihmiset), kannattaa asiasta mainita jo ajanvarauksen yhteydessä, jotta asia pystytään huoioimaan esim. pidentämällä aikaa tai ottamalla lemmikki vastaan sivuovesta suoraan hiljaiseen huoneeseen.
Lemmikin mahdollista eläinlääkäripelkoa ei tarvitse hävetä. Kun asiasta kertoo klinikan henkilökunnalle, voimme yhdessä miettiä parhaan mahdollisen tavan toteuttaa eläinlääkärikäynti, jotta pelko ei pahennu ja jotta käynnistä saadaan mahdollisimman miellyttävä kokemus kaikille.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT & EAT Tiina Seikkula, 2025
Miksi ei vaan tehdä väkisin, pakottamalla? Miksi pitäisi välttää pakkokeinoja? Aina välillä tulee vastaan kysymys, että miksi ei nyt vaan voitaisi tehdä väkisin, pakolla. Miksi pitää käyttää aikaa positiivisen tunnetilan ja luottamuksen saavuttamiseen eläinlääkärikäynnillä, kun ”aina ennenkin on muualla” tehty väkisin, onnistuu ihan hyvin, kun 5 ihmistä pitää kiinni ja kuudes ihan nopeasti tekee mitä tarvitsee..
Koirankoulutuksessa pakkokeinojen välttäminen alkaa olemaan uusi normaali, mutta hoitotoimissa ja käsittelyssä omaehtoisuus on vielä valitettavan harvinaista.
Koiran koulutus ja käsittely sekä pakkokeinot: Haittavaikutukset koiran hyvinvointiin
Koiran koulutuksessa ja käsittelyssä käytetään edelleen monenlaisia erilaisia menetelmiä ja valitettavasti osa menetelmistä perustuu pakkokeinoihin. Pakkokeinot, kuten fyysinen rankaisu, erilaiset välineet tai voimakas ahdistaminen ja pelottelu, voivat aiheuttaa koiralle vakavia haittavaikutuksia sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Fyysiset haittavaikutukset
Vammat: Fyysinen rankaisu voi aiheuttaa suoria vammoja, kuten ruhjeita, murtumia tai sisäisiä vammoja.
Krooninen kipu: Toistuva rankaisu tai epämukavat koulutusvälineet voivat johtaa krooniseen kipuun ja epämukavuuteen.
Pelkoon liittyvät fyysiset oireet: Krooninen stressi ja pelko voivat ilmetä fyysisinä oireina, kuten ruoansulatusongelmina, nukkumisvaikeuksina tai sydämen sykkeen kiihtymisenä.
Psyykkiset haittavaikutukset
Pelko ja ahdistus: Pakkokeinot luovat koiralle pelkoa ja ahdistusta, mikä voi johtaa yleiseen levottomuuteen ja epävarmuuteen.
Epäluottamus: Koiran luottamus omistajaan voi vaurioitua, kun koulutus tai käsittely perustuu pelkoon ja pakottamiseen.
Opittu avuttomuus: Jatkuva altistuminen hallitsemattomille ja epämiellyttäville ärsykkeille voi johtaa opittuun avuttomuuteen, jolloin koira lakkaa yrittämästä välttää epämiellyttäviä tilanteita ja passivoituu.
Aggressiivisuus: Pelkoon perustuva koulutus ja käsittely voi johtaa pelkoaggressiivisuuteen (”Hyökkäys on paras puolustus”), kun koira kokee itsensä uhatuksi. Aggressiivinen käyttäytyminen voi myös lisääntyä ja levitä uusiin tilanteisiin.
Trauma: Voimakkaat pakkokeinot voivat aiheuttaa koiralle traumoja, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen pitkään.
Muita haittavaikutuksia
Heikentynyt hyvinvointi: Pakkokeinot vähentävät koiran hyvinvointia ja aiheuttavat negatiivista tunnetilaa ja pessimistisyyttä.
Oppimisvaikeudet: Pelko ja stressi heikentävät koiran kykyä oppia uusia asioita.
Suhdeongelmat: Pakkokeinot voivat vahingoittaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, mikä vaikeuttaa jatkossa yhteistyötä ja luottamusta.
Käytösongelmat: Pakkokeinot voivat pahentaa olemassa olevia käytösongelmia tai aiheuttaa uusia.
Vaihtoehtoiset koulutus- ja käsittelymenetelmät
Onneksi on olemassa monia tehokkaita ja eläinystävällisiä koulutus- ja käsittelymenetelmiä, jotka perustuvat positiiviseen vahvistamiseen. Positiivinen vahvistaminen tarkoittaa, että koiran toivottua käytöstä palkitaan, jolloin se todennäköisemmin toistaa sitä tulevaisuudessa.
Positiivisen vahvistamisen hyödyt
Parantaa koiran ja omistajan välistä suhdetta.
Lisää koiran motivaatiota ja oppimiskykyä.
Vähentää koiran pelkoa ja ahdistusta.
Edistää koiran hyvinvointia.
Lisää koiran optimistisuutta.
Yhteenveto
Koiran koulutuksessa ja käsittelyssä tulisi aina asettaa etusijalle eläimen hyvinvointi. Pakkokeinojen käyttö on haitallista ja epäeettistä. Positiivinen vahvistaminen on tehokas ja eläinystävällinen vaihtoehto, joka edistää koiran oppimista ja hyvinvointia. Posiitivisella koulutuksella voidaan opettaa myös monet ikävät käsittelytilanteet koiralle miellytäviksi.
Pakkokeinojen käyttämisellä on monia haittavaikutuksia koiran hyvinvointiin. Pakkokeinot voivat mm. johtaa opittuun avuttomuuteen ja johtaa koiran passivoitumiseen sekä pessimistisyyteen.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025
Koirat, kuten kaikki muutkin eläimet ja ihmiset, kokevat stressiä. Stressi on luonnollinen reaktio, joka auttaa selviytymään haastavista tilanteista.
Stressiä kuvataan eri tavoilla, mm. wikipedia kertoo: ”Stressi tarkoittaa tilannetta, jossa käytettävissä olevat voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät. Se voidaan nähdä häiriötilana, joka ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina sekä toimintahäiriöinä. Stressi voidaan määritellä myös ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin.” ”Stressin lääketieteellisenä määritelmänä on käytetty vireyden epämiellyttäväksi ja hallitsemattomaksi koettua vahvistumista. Stressi voidaan määritellä myös elimistön stressihormonitasojen kohoamiseksi. Elimistö tuottaa stressin aikana tavallista enemmän glukokortikoideja eli stressihormoneja kuten kortisolia. Glukortikoidit edistävät lihasproteiinien ja rasvojen hajoamista ja verensokerin muodostumista.”
”Stressi on kaikki mikä häiritsee elimistön tasapainoa.” Walter B. Cannon, Robert Sapolsky 2004
Koirilla, kuten muillakin elimillä ja ihmisillä, stressi voi ilmetä sekä lyhyt- että pitkäkestoisena. Stressi voidaankin jakaa akuuttiin ja krooniseen stressiin. Molemmilla stressityypeillä on omat tunnusmerkit ja vaikutukset. Usein puhutaan myös myönteisestä ja kielteisestä stressistä. Myönteinen stressi on akuuttia stressiä, joka parantaa elimistön suorituskykyä. Kielteinen stressi on kroonista stressiä, joka heikentää hyvinvointia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että sekä myönteinen että kielteinen stressi ovat kuluttavia ja edellyttävät palautumista.
Stressi kuuluu elämään, mutta pikittynyt pitkäkestoinen stressi heikentää hyvinvointia.
Lyhytkestoinen stressi
Lyhytkestoinen eli akuutti stressi on ohimenevää. Se on usein reaktio välittömään uhkaan. Akuutti stressi aiheuttaa sympaattista hermojärjestelmää aktivoimalla akuutin stressivasteen eli ns. ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Akuutti stressi on monesti hyödyllinen tila, koska se lisää elimistön suorituskykyä.
Akuutin stressin stressireaktiot tunnetaan termillä 4F:
Osalla eläinlajeista esiintyy myös viides stressireaktio: Faint = pyörtyminen. Koirilla tätä ei kuitenkaan esiinny.
4F-stressireaktiot tunnistetaan eri eläinlajeilla, myös ihmisillä.
Esimerkkejä lyhytkestoisen stressin aiheuttajista koirilla ovat mm.:
Äkilliset kovat äänet (ukkonen, ilotulitus)
Eläinlääkärikäynti
Uudet, pelottavat tilanteet
Lyhytkestoiset kohtaamiset muiden koirien kanssa.
Lyhytkestoisen akuutin stressin oireita voivat olla mm.:
Läähätys
Vapina
Levottomuus
Haukkuminen
Piiloutuminen
Pakeneminen
Jähmettyminen
Keskittymiskyvyn puute, sählääminen
Lyhytkestoinen akuutti stressi on normaali reaktio, josta koira yleensä palautuu nopeasti, kun stressin aiheuttaja poistuu.
Erityisesti voimakasta stressiä aiheuttavia tilanteita tulisi välttää.
Pitkäkestoinen stressi
Pitkäkestoinen stressi, eli krooninen stressi, on jatkuvaa ja pitkäaikaista. Se voi olla seurausta toistuvista tai jatkuvista stressitekijöistä. Vaikka akuutti stressiä pidetään hyödyllisenä reaktiona, on pitkittynyt stressi haitallinen tila, joka heikentää yksilön hyvinvointia.
Pitkäkestoinen stressi on haitallista koiran terveydelle ja hyvinvoinnille. Se voi johtaa käytösongelmiin, terveysongelmiin ja heikentää koiran elämänlaatua.
Miten auttaa stressaantunutta koiraa?
On hyvin tärkeää tunnistaa koiran stressi, jotta stressiä aiheuttavia tilanteita voidaan välttää ka osataan tarvittaessa auttaa stressaantunutta koiraa.
Lyhytkestoisessa stressissä:
Tarjoa koiralle turvallinen ja rauhallinen paikka.
Pysy itse rauhallisena ja tue koiraa.
Vältä stressiä aiheuttavia tilanteita mahdollisuuksien mukaan.
Pitkäkestoisessa stressissä:
Selvitä stressin aiheuttaja ja poista se mahdollisuuksien mukaan.
Tarjoa koiralle riittävästi liikuntaa ja aktivointia.
Mahdollista koiran käyttäytymistarpeiden toteuttaminen
Luo koiralle turvallinen ja rauhallinen elinympäristö.