Koirien elämässä hajut ovat merkittävässä roolissa. Sen lisäksi että koirat haistavat ihmistä tarkemmin koirilla on hajureseptoreita sellaisille hajuaineille mitä ihminen ei pysty aistimaan. Koira käyttää hajuaistiaan heti ensimmäiseksi synnyttyään suunnistaessaan emän nisille. Jos koira menettää näkökykynsä tai kuulonsa, hajuaistin ja tuntokarvojen ansiosta koirat sopeutuvat yllättävän hyvin elämään jopa muuttuvassa ympäristössä.
Koirilla on noin 870 erilaista hajureseptoria, kun taas ihmisillä niitä on vain noin 380. Nämä reseptorit sijaitsevat nenän limakalvolla hajuaistinsoluissa niinkutsutussa hajuepiteelissä. Koirilla on noin neljäkymmentä kertaa enemmän hajuaistinsoluja kuin ihmisillä.
Tutkimuksissa (mm. Philippa J. Johnson, Department of Clinical Sciences in the College of Veterinary Medicine, 2022) on löydetty yhteys koiran hajuepiteelistä aivojen visuaalista informaatiota käsittelevään osaan. Tämä antaa viitteitä siitä, että koira mahdollisesti aistii hajut eri tavalla kuin ihminen ja pystyy yhdistämään haju- ja näköaistin tietoja muodostaakseen kokonaiskuvan ympäristöstään.
Koiran hengittäessä normaalisti vain osa ilmasta saavuttaa hajureseptorit. Nuuhkuttamalla koira saa enemmän ilmaa ja hajumolekyylejä nenäänsä. Nuuhkimisen aikana koiran hengitystiheys voi olla 140–350 kertaa minuutissa, kun normaalisti hereillä se on 10-30 krt/min.
Aktiivinen nuuhkiminen haihduttaa vettä hengitysilman mukana. Nuuhkuttelun yksi tarkoitus onkin kosteuttaa ja lämmittää/viilentää hajuepiteeliin päätyvää ilmaa.
Haistelu ja hajujen erottelu sekä prosessointi kuluttaa myös energiaa ja voi olla koiralle yllättävän raskasta puuhaa. Muista tarjota hajutehtäviä ratkovalle koiralle juoma- ja lepotaukoja riittävän usein!
Koiran hajumuisti alkaa toimia jo sikiökaudella ja on hyvin pysyvä. Hajuihin liittyvistä ehdollistumista on vaikea päästä eroon, koska haju aiheuttaa opitusti tietyn tunnetilan automaattisesti. Koirat muistavat erityisen hyvin nuorena oppimansa hajut, joten pennun koulutuksessa on tärkeää huomioida hajureseptorien ja aivojen kehitys.
Koska koiran hajureseptorit uusiutuvat n. 30–60 vrk. välein, voidaan koiraa harjoittaa haistamaan tiettyjä hajuja erityisen tarkasti. Uudet reseptorit mukautuvat ympäristöön, jolloin hajuaistinsolut muokkautuvat erityisesti näihin hajuihin sopiviksi.
Myös hajuja käsittelevät hermokeräset ja hermoradat vahvistuvat käytön myötä. Harjoittelun avulla koira voi reagoida entistä herkemmin tiettyihin hajuihin, kuten tiettyyn sieneen, laskevaan verensokeriin tai noseworkissä käytettävään hydrolaattiin.
Kaikki hajut eivät pääse tietoiseen osaan aivoja, vaan koira reagoi niihin automaattisesti. Tätä limbistä järjestelmää ei voi hallita koulutuksella. Kun koira opetetaan tunnistamaan ja etsimään tiettyä hajua, se käsitellään tietoisessa järjestelmässä, koska haju aiheuttaa opitun käytöksen. Hajut vaikuttavat siis sekä tietoiseen että tiedostamattomaan käyttäytymiseen.
Hajun aikaansaamaa tunnetta ja käytöstä voi kuitenkin jonkin verran muokata. Mikäli koiralla on voimakasta pelkoa tai epävarmuutta aiheuttava haju-triggeri, voidaan turvallisissa olosuhteissa pyrkiä vastaehdollistamaan tämä haju tarkoittamaan pelkästään positiiviisia ja miellyttäviä asioita.
Koira käyttää tarkkaa hajuaistiaan saadakseen informaatiota ympäristöstään, tapahtumista ja tapaamistaan yksilöistä. Luonnossa koiraeläin käyttää hajuaistiaan miltei koko ajan esimerkiksi ruuan etsimiseen, saaliin paikantamiseen, toisten yksilöiden etsimiseen ja tunnistamisen sekä reviirien hahmottamiseen.
Koira pystyy tunnistamaan toisen yksilön virtsan hajusta sen sukupuolen, mahdollisesti iän ja tietoja terveydentilasta, ruokavaliosta ja esimerkiksi stressitasosta. Hajujen perusteella ennakoidaan myös vaaratilanteita ja osataan paeta ajoissa ja päätellään onko joku materiaali syötäväksi kelpaavaa.
Myös lemmikkikoiramme käyttävät hajuaistiaan käytännössä koko ajan. Koiran haistelun rajoittaminen esimerkiksi ulkoillessa voi olla koiralle todella turhauttavaa ja saattaa lisätä koiran ei-toivotun käytöksen todennäköisyyttä sekä stressiä lenkeillä.
Koirat saavat koko ajan informaatiota myös meistä ihmisistä hajujen perusteella. Koirat haistavat esimerkiksi ihmisen stressin. ”Tutkimuksessa (D´Aniello ym. 2018) havaittiin, että ihmisen kemosignaalit (kemialliset signaalit) vaikuttivat koiriin ja niiden käyttäytymiseen. Koirien sydämen syke oli selvästi korkeampi silloin, kun tutkimustilassa oli pelokkaan ihmisen hajua. Samoin silloin koirilla esiintyi enemmän stressiin liittyvää käytöstä sekä ne hakeutuivat enemmän oman omistajansa lähelle” Pipa Pärssinen, Sporttirakki 2018. Tutkimus (Z. Parr-Cortes ym. 2024) antaa viitteitä myös siitä, että stressaantuneen ihmisen haju lisää koiran pessimistisyyttä harjoitustilanteessa.
Tämän tiedon valossa on hyvin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ohjaajan tunnetilaan koiran kanssa harjoitellessa. Tämä korostuu erityisesti silloin kun harjoitellaan haastavien käytösten muokkaamista pelokkaiden, reaktiivisten ja herkkien koirien kanssa.
Hajutehtävien hyödyt:
- Haastava, lajityypillinen ja mielenkiintoinen aktiviteetti. Koirat tyypillisesti kiinnostuvat hajutehtävistä luonnostaan, koska se kuuluu niiden synnynnäisiin ominaisuuksiin
- Hajutehtävät stimuloivat koiran aivoja ja luovat miellyttäviä kokemuksia ja tuntemuksia
- Hajutehtävät voivat parantaa koiran keskittymiskykyä, koska ne vaativat kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Hajujen kanssa työskentely voi parantaa koiran kykyä keskittyä myös muihin tehtäviin
- Hajutehtävät voivat vahvistaa koiran ja omistajan välistä suhdetta ja yhteistyötä, koska se vaatii molemminpuolista luottamusta ja taitoa lukea toista
- Hajutehtävät saattavat toisaalta vahvistaa myös epävarman koiran itseluottamusta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, koska ihmisen apuun ei voi hajutehtävissä täysin tukeutua
- Haistelutehtävät ja -virikkeet vähentävät koiran stressiä ja ahdistusta. Ne auttavat koiraa työskentelemään matalassa viretilassa ja helpottavat rauhoittumista
- Hajutehtävät kuluttavat paljon ylimäärästä energiaa, joten koiran tarve lepäämiseen lisääntyy ja koira voi oppia rauhoittumaan ja rentoutumaan paremmin
- Hajutehtäville löytyy paljon käytännön sovelluksia. Koira voi oppia esimerkiksi etsimään, avaimet ja puhelimen, tiettyjä sieniä, pudonneita tavaroita, kadonneen ihmisen tai eläimen, harvinaisia eläimiä (esim. liito-orava). Koiria koulutetaan myös tunnistamaan verensokerin vaihteluita ja erilaisten sairauskohtausten ensimmäisiä merkkejä hajuaistin avulla
kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024
Elisan esittely.
Elisan kotisivut löytyvät täältä.
Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.