Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen perustuu muutamaan perusperiaatteeseen, jotka tulisi aina pitää mielessä:
- Lisää mukavia tuntemuksia ja kokemuksia
- Vähennä epämukavia tuntemuksia ja kokemuksia
- Mieti mitä on pakko tehdä, mieti miten teet
- Älä tee stressaavia toimenpiteitä, ellei ole pakko
- Älä tee toimenpiteitä stressaavasti, ellei ole pakko
Eläimen eläinlääkärikäynnillä kokemaa stressiä voivat vähentää sekä eläimen omistaja että klinikan henkilökunta. Jos kaikki osapuolet toimivat yhdessä, on lopputulos paras mahdollinen.
Myös tukitaitojen harjoittelu etukäteen eläintenkouluttajan ohjauksessa helpottaa tulevia eläinlääkärikäyntejä.
Erityisen tärkeät hetket ovat lemmikin ensimmäinen käynti sekä käynnin loppu.
Mukava ensimmäinen käynti helpottaa tulevia käyntejä. Ensimmäisellä käynnillä tarkoitetaan sekä pennun ensimmäistä käyntiä että aikuisen eläimen ensimmäistä käyntiä uudella eläinklinikalla.
Latentti inhibitio (eng. latent inhibition) on klassisen ehdollistumisen termi ja tarkoittaa aivojen kykyä suodattaa pois ympäristön ärsykkeitä, jotka on aiemmin opittu merkityksettömiksi.
Mukava käynnin loppu jättää käynnin viimeiseksi tunteeksi hyvän tunteen. Näin käynnin päällimmäiseksi muistoksi jää hyvä tunne. Vaikka kaikki ei muuten käynnillä sujuisikaan toivotusti, panosta käynnin loppuun, onnistuneella lopulla voi pelastaa paljon.
Lisää mukavia tuntemuksia ja kokemuksia
TLC = Tender Loving Care
Toimi ja käsittele eläintä kuin toivoisit omaa rakasta lemmikkiäsi käsiteltävän, kun se on kipeä ja peloissaan. Puhu ja käsittele ystävällisesti ja rauhallisesti. Rapsuttele ja silittele. Anna aikaa ja tilaa, mahdollista eläimen omaehtoisuus.
TLC aktivoi eläimen CARE-tunnejärjestelmää (hoivan ja hyvänolon tunne).
Ruoka
Jokainen eläin ansaitsee klinikalla herkkuja, herkut eivät ole este rauhoitukselle tai verinäytteenotolle.
Käytä riittävän maukkaita herkkuja, pelkkä kuivamuona ei monellekaan riitä, käytä märkäruokaa, herkkutahnoja, erilaisia makupaloja. Varaa herkkuja riittävästi!
Muista huomioda mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä yliherkkyydet.
Jos joku herkku ei klinikalla maistu, kokeile toista herkkua. Ruollakin voi leikkiä ja pieni leikkihetki voi lisätä ruokahalua. Myös aiemmin opittujen temppujen tekeminen ja niistä herkku palkaksi rentouttaa ja lisää ruokahalua.
Muista tarjota kissoillekin herkkuja! Ruoan lämmittäminen voi lisätä kissan ruokahalua.
Ennen rauhoitusta tahnatuubiruokaa tai märkäruokaa, ei pureskeltavia paljoa, jotka voivat jäädä nieluun.
Nuolulautaset, kongit & aktivointikupit aiheuttavat sen, että pitää tehdä vähän töitä ruoan eteen. Tämä sekä herkun saaminen tempun tekemisen ja palkkiomerkin jälkeen aktivoi eläimen SEEKING-tunnejärjestelmää (odotuksen/tavoittelun tunne).
Leikki
Leikkiminen aktivoi PLAY-tunnejärjestelmää (sosiaalinen ilo) ja suojaa pelolta.
Ruoallakin voi leikkiä, ruoan saalistaminen sekä nappaaminen ilmasta on monen mielestä erittäin kivaa.
Temppujen tekeminen ja leikkiminen (esim. tutkimuspöydälle hyppääminen ja sieltä alas tuleminen) vapauttaa ja rentouttaa ja suojaa pelolta. Rentoutumisen myötä myös herkut maistuvat paremmin.
Muita positiivisia kokemuksia
Jos herkut eivät maistu, anna eläimelle aikaa ja tilaa. Samalla mietitään ja kokeillaan muuta mukavaa ja rauhoittavaa toimintaa, esim. rapsutus, silitys, rauhallinen puhe, huoneeseen tutustuminen, nuuskuttelu (koirat), ikkunasta ulos katselu (kissat), leikki, aiemmin opeteltujen temppujen tekeminen jne.
Tätä voi toteuttaa mm. tarjoamalla maistuvia herkkuja, omistajan rauhallinen ja rento käytös sekä kaverikoiran mukana oleminen.
Vähennä epämukavia tuntemuksia ja kokemuksia
KIPU!
Käytä puudutetta verinäytteenotoon sekä mikrosirutukseen ja vastaavaan pitokseen. Muista antaa puudutteen vaikuttaa n. 10 min, muuten teho heikompi. Puudutetta voi käyttää herkillä potilailla kaikkiin pistoksiin, huomioi herkillä potilailla myös mitä neulaa käytetään.
Laimenna kirvelevät lääkkeet. Anna pistokset aina mahdollisuuksien mukaan (huoneen)lämpöisinä.
Muista aina riittävä kivunlievitys, jotta eläin ei koe kipua eläinlääkärissä, eikä ole kivulias eläinlääkärikäynnin jälkeen. Puudutteet aina, kun mahdollista.
Muista, että ilman kipulääkekkokeilua (erilaisilla kipulääkkeillä) ei voi varmuudella tietää, onko potilaalla kipua. Kipulääkekokeilun tulisi olla 1-2 viikkoa, muutaman päivän kokeilusta ei apua kroonisessa kivussa.
Kutina on verrattavissa (krooniseen) kipuun, joten muista aina hoitaa kutina.
Pelko
Tunnista ja huomio eläimen pelko, anna potilaan väistää, älä kiellä koiraa murisemasta!
Pelko on tunne, eikä tunnetta voi poistaa kieltämällä eläintä näyttämästä tunnetta. Mikäli ei huomioida potilaan pelko/stressireaktiota, johtaa se siihen, että eläin turvautuun helpommin hyökkäykseen (“se puri varoittamatta”).
Pelkoreaktiota lievittää tutun ja turvallisen ihmisen läsnäolo -> Omistajan olisi hyvä olla mukana tutkimuksissa ja tarjota herkkuja ja jutella ja rapsutella sekä pitää kiinni tarvittaessa. Pentu tai pieni koira voi olla sylissä tutkimuksen ajan, kissa voi olla omassa kuljetuskopassaan, josta on katto irrotettu. Iso koira voidaan tutkia lattialla, monia koiria pöydällä oleminen voi pelottaa.
Mikäli omistaja kovin pelokas, voi omistajan pelko tarttua eläimeen, tällöin omistajan pelkoa tulisi lievittää mm. juttelemalla omistajalle mukavista asioista, jotta omistaja rauhoittuu, jonka myötä eläinkin rauhoittuu.
Eläimet haistavat toisen eläimen pelon -> tutkimushuone olisi hyvä tuulettaa ja huoneessa olisi hyvä käyttää feromonihaihduttimia / suihkeita.
Liukkaat pinnat pelottavat monia eläimiä, matot lattialla ja peitto/pyyhe pöydän päällä vähentävät liukkautta eli vähentävät eläimen pelkoa.
Vältä pakkokeinoja, mahdollista eläimen omaehtoisuus. Omaehtoisuus ja ennustettavuus lisäävät eläimen rentoutta ja hyviä kokemuksia. Eläimelle olisi hyvä aina kertoa ennen kosketusta ja pistämistä. Eläimelle tulisi antaa mahdollisuus poistua tilanteesta.
Vältä voimakasta käsittelyä ja kiinnipitoa. Koirilla 3 sekunnin sääntö, kissoilla 2 sekunnin sääntö; jos eläin vastustelee kiinnipitoa pidempään, päästä irti ja mieti muita vaihtoehtoja. Jos potilas tarvitsee kiinnipidon ja kuonokopan toimenpiteeseen -> mieti rauhoitusta ja/tai uutta käyntiä esilääkityksellä.
Jos potilasta selvästi pelottaa kovasti, suositellaan rauhoitusta, ei tehdä väkisin. Mikäli kyseessä on ei-kiireellinen asia, suositellaan uutta käyntiä esilääkityksen avulla.
Muista esilääkitys aina eläinlääkäripelkoisilla!
Kiinnitä huomiota omaan käytökseen, osaa eläimistä pelottaa nopeat liikkeet ja kova ääni, älä kumarru eläimen päälle, älä vedä eläintä luoksesi, vaan anna eläimen tulla luoksesi ensin. Älä jää seisomaan ovenpieleen, vaan anna eläimen mennä rauhassa ovesta. Älä vedä koiraa hihnasta huoneeseen. Älä tuki potilaan kulkureittiä.
Kiire
Anna lemmikille aikaa tutustua tilaan ja hoitohenkilökuntaan.
Älä kiirehdi / hoputa. Kiire lisää stressiä ja ahdistusta.
Pahoinvointi
Kaikille rauhoitetuille / nukutetuilla pahoinvoinninestolääkitys, muuten eläinlääkärikäyntiä voi seurata pahoinvointi, joka aiheuttaa epämukavan assosiaation eläinlääkärikäyntiin.
Ei liian pitkää paastoa rauhoituksen / nukutuksen vuoksi, enää ei suosita pitkiä paastoja, aikuisille eläimille riittää n. 4 h paasto, pennuille vielä vähemmän.
Pitkä paasto (8-12 h) vaaditaan tiettyihin verinäytteisiin, muuten ei tarvetta perustoimenpiteissä tai tutkimuksissa. Pitkä paasto aiheuttaa pahoinvointia ja lisää riskiä regurgitaatioon.
Mieti mitä teet, Mieti miten teet
Älä tee stressaavia toimenpiteitä, ellei ole pakko.
Älä tee toimenpiteitä stressaavasti, ellei ole pakko.
3 sek sääntö: Jos eläin vastustelee yli 3 sekuntia, muuta taktiikkaa. Kissoilla 2 sek sääntö.
Mieti, mitä on pakko tehdä
Lämmönmittaus rokotuskäynnillä?
Yleistutkimus ennen rauhoitusta? Kuinka laaja?
Rauhoitettavan potilaan kanylointi hereillä?
Verinäytteet hereillä rauhoitettavalta potilaalta?
Rokotus rauhoituksen/nukutuksen jälkeen vasta, kun potilas on herännyt?
Eutanasiapotilaan tutkiminen ja kanylointi hereillä?
Lääkityksen aloitus pistoksella?
Kirvelevän lääkkeen antaminen pistoksena?
Rtg-kuvaus hereillä? Monta rtg-kuvaa hereillä?
Korvien puhdistus eläinlääkärissä hereillä?
Kynsienleikkaus hereillä?
Mieti, miten teet
Yritä yhdistää toimenpiteitä (kanylointi ja verinäyte samalla).
Käytä rauhoitusta hyväksesi (kynsienleikkaus, hampaiden tutkiminen, korvien tutkiminen ym.).
Joskus (useimmiten) on parempi olla tekemättä mitään ja varata uusi aika, kuin tehdä väkisin eläimen ollessa stressaantunut.
Mieti, miten teet, onko vaihtoehtoa?
Kiinnipito?
Onko pakko pitää kiinni vai pysyisikö koira paikoillaan esim. ruoan avulla?
Pysyisikö kissa paikoillaan omassa kopassa herkkujen avulla tai katsellen ikkunasta ulos?
Vieras eläintenhoitaja pitää kiinni?
Eikö omistaja voisi pitää kiinni?
Kassalla mikrosirun lukeminen henkilökunnan toimesta?
Eikö omistaja voi lukea mikrosirua?
Yleistutkimus pöydällä?
Eikö koira voisi olla lattialla tai omistajan sylissä?
Korvanäyte eläinlääkärin / eläintenhoitajan ottamana?
Eikö omistaja voisi ottaa näytettä?
Silmän värjäys eläinlääkärin / eläintenhoitajan toimesta?
Eikö omistaja voisi laittaa silmätippaa?
Verinäyte etu- vai takajalasta?
Useille koirille takajalka on vähemmän ahdistava
Potilaan herättäminen nukutuksen jälkeen ilman tuttua ihmistä?
Eikö voisi herätä omistajan kanssa rauhallisessa tutkimushuoneessa eläintenhoitajan valvonnassa?
Potilas yksin klinikalla?
Eikö potilaan perheeseen kuuluva kaverikoira/kissa/kani voisi tulla mukaan klinikalle?
Jo pienilläkin muutoksilla klinikan käytännöissä voi olla iso merkitys eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämisessä.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025