Avoinna ma-pe 8-20, la 10-20 | Puh. 010 348 3000 | tsemppi@elainklinikkatsemppi.fi | Ruskatie 1, 02970 Espoo

Eläinlääkäripelko

Eläinlääkäripelko on varsin yleinen asia, pelottaahan monia ihmisiäkin lääkärissä ja/tai hammaslääkärissä, joten on ihan ymmärrettävää että monia eläimiä pelottaa eläinlääkärissä.
Pelko on tunnereaktio ympäristön ärsykkeeseen. Pelko on yksi seitsemästä perustunteesta.
Pelon tarkoitus on varoittaa mahdollisesta tulevasta vaaratilanteesta. Pelko voi kohdistua toiseen eläimeen, ihmiseen, ääneen, hajuun, objektiin tai tilanteeseen.
Pelko on yksilöllistä ja monimuotoista, eri yksilöiden pelon tunteet eivät ole keskenään samanlaisia.
Pelkoon vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että yksilön omat kokemukset.

Eläinlääkäripelon taustalla voi olla eläimen yleinen pelko vieraita ihmisiä tai paikkoja tai matkustusta kohtaan tai pelko voi johtua aiemmista ikävistä kokemuksista eläinlääkärissä.
Eläinlääkäripelkoa lisäävät myös eläinlääkärivastaanoton oudot hajut, sekä puhdistusaineiden ja lääkkeiden hajut että muiden eläinten hajut.
Eläimet voivat myös haistaa muiden eläinten pelon, vaikka tämä toinen eläin olisikin jo poistunut.

Pelkoreaktiot

Pelkoreaktiot jaetaan usein neljään, Four F: Fight, Flight, Freeze, Flirt.
Joillakin eläinlajeilla esiintyy myös viides F: Faint.

⭐ Fight = Taistele

Ensimmäinen F tulee sanasta fight, taistele.
Hyökkäys on paras puolustus, ainakin joskus, joidenkin mielestä.
Koira murisee, näyttää hampaitaan ja koettaa purra, kissa sähisee ja yrittää raapia.
Jo pienetkin eläimen pelkoreaktiot pitäisi huomioida ja keskeyttää toiminta ja miettiä muuta mahdollista tapaa edetä.
Koiraa ei koskaan saisi kieltää murisemasta ja näyttämästä pelkoaan. Jos murina kielletään, eikä sitä huomioida, voi koira edetä suoraan voimakkaampiin reaktioihin, ”se puri ilman varoitusta”.
Pelko on tunne, eikä tunnetta voi poistaa kieltämällä eläintä näyttämästä tunnetta.

⭐ Flight = Pakene

Toinen F tulee sanasta flight, pakene.
Aiemmin pelkoreaktioina pidettiin vain näitä kahta ensimmäistä, fight or flight, taistele tai pakene.
Pakeneminen näkyy väistelynä, pois pyrkimisenä, pelottavan asian välttelynä sekä piiloutumisena.

⭐ Freeze = Jäätyminen, jähmettyminen

Kolmas F tulee sanasta freeze, jäätyminen, jähmettyminen.
Valitettavan usein jähmettyviä eläimiä pidetään mukavina hoidokkeina, koska niitä on helppo käsitellä. Eläin ei pistä hanttiin, eikä tee muutakaan epämukavaa. Eläimen hyvinvoinnin kannalta jäätyminen on kuitenkin aivan yhtä huono asia kuin muutkin pelkoreaktiot.
Joskus aina kuulee sanottavat, että lemmikki käyttäytyy paremmin vieraiden käsissä, tämän ilmiön taustalla on varsin usein jäätymisreaktio, eläintä pelottaa kovasti, mutta se ei uskalla/pysty tekemään mitään. Myös ns. opittu avuttomuus perustuu usein jäätymisreaktioon.

⭐ Flirt = Mielistely

Neljäs F, flirt on useimmiten väärin ymmärretty pelkoreaktio, reaktiota on usein varsin vaikea tunnistaa pelkoreaktioksi. Eläin ilmentää pelkoa ja stressiä mielistelemällä, sähläämällä, hyppimällä vasten, nuolemalla kasvoja ja käyttäytymällä levottomasti. Käyttäytyminen tulkitaan usein yli-innokkuudeksi ja ylisosiaalisuudeksi.
Pelkoreaktion voi erottaa todellisesta sosiaalisuudesta ja ilosta tarkkailemalla eläimen muita stressieleitä ja -ilmeitä sekä antamalla eläimelle tilaa ja mahdollisuus valita, haluaako se olla mahdollisesti pelottavassa tilanteessa ja pelottavan henkilön vieressä vai poistuuko se paikalta.

⭐ Faint = Pyörtyminen

Joillakin eläinlajeilla esiintyy myös viides F-pelkoreaktio eli faint, pyörtyminen.
Useimmat meitä ovat nähneet hauskoja eläinvideoita, jossa eläin pelottavassa tilanteessa pyörtyy, näin saaliseläin voi hämätä saalistajaa.
Koirilla ja kissoilla tätä ei yleensä esiinny.  

Muut stressieleet

Eläin voi ilmentää pelkoa ja stressiä myös lievemmillä epävarmuuseleillä sekä rauhoittavilla eleillä.
Näitä ovat mm. läähätys, huulten lipominen, maiskuttelu, vilkuilu/pälyily, poispäin katsominen, vapina, tärinä, jäykkä asento, tavallista matalampi säkä.
Eläimen pelko näkyy myös ilmeistä, silmistä näkyy tavallista enemmän valkuaista (ns. whale eye eli valas silmät), suupielet ovat, korvien asento on tavallista matalampi.
Stressihilseily sekä karvojen tippuminen ovat myös varsin yleisiä stressioireita, joita havaitaan eläinlääkärissä.

Myös lievemmät stressieleet ja ilmeet tulee huomioida, jotta pelon tunne ei kasva ja stressi lisäänny.

Eläinlääkäripelon ennaltaehkäisy

Paras keino hoitaa eläinlääkäripelkoa on ennaltaehkäisy. Pelkoa on aina helpompi ennaltaehkäistä kuin hoitaa.
Eläinlääkäripelko kuten muutkin pelot yleensä vahvistuu ja lisääntyy ajan myötä. Tämän takia kannattaakin aina yrittää toimia niin, että pelkoa ei pääse kehittymään tai lievä pelko ei pääse pahenemaan.

Positiiviset kokemukset eläinlääkäristä ennaltaehkäisevät pelon syntymistä ja helpottavat mahdollisia tulevia eläinlääkärikäyntejä. Erityisen tärkeä on ensimmäinen eläinlääkärikäynti, jos ensimmäisellä käynnillä eläintä sattuu ja pelottaa, ovat tulevat käynnit vaikeampia, koska ensimmäisen käynnin tunnemuisto on hyvin vahva. Toisaalta, jos eläimen ensimmäinen käynti on mukava, saa syödä herkkuja ja leikkiä mukavien ihmisten kanssa, ovat tulevat käynnit helpompia ja ensimmäisen käynnin vahva positiivinen tunnemuisto helpottaa myös mahdollisia tulevia ikävämpiä käyntejä, jolloin eläin on kipeä tai sairas.

Suosittelemmekin erityisesti pennuille tutustumiskäyntiä eläinlääkäriin. Tutustumiskäynnillä ei tehdä mitään ikävää, pidetään vain hauskaa ja herkutellaan.

Pelkoreaktiota lievittää tutun ja turvallisen ihmisen läsnäolo, tämän vuoksi omistaja saa olla meillä mukana kaikissa muissa kuin nukutusta vaativissa toimenpiteissä (leikkaukset ja hammashoidot). Eläimelle on hyvin pelottavaa, jos se viedään vieraaseen paikkaan, jossa vieraat ihmiset ottavat sen haltuunsa ja vievät pois omistajan luota ja tekevät pelottavia asioita (kuten verinäytteenotto, korvatutkimus tai ultraäänitutkimus).

Eläinlääkäripelon hoito

Mikäli eläinlääkäripelko on jo kehittynyt, hoidetaan sitä tilanteen vakavuuden mukaan ja lukemalla eläimen stressieleitä. Joskus pelko on vain lievää ja riittää, kun antaa eläimelle aikaa tutustua tutkimushuoneeseen ja maistella herkkuja lattialta tai nuolulautaselta. Jos herkut eivät maistu, kannatta kokeilla muita mukavia juttuja, esim. kissat tykkäävät usein katsella ikkunasta ulos ja osa eläimistä tykkää enemmän silityksestä ja rapsuttelusta kuin herkuista. Tärkeää on myös huolehtia kivusta, puudutteiden ja kipulääkityksen käyttö helpottavat eläinlääkärikäyntejä.

Jos pelko on voimakasta, on parempi rauhoittaa potilas suoraan tutkimuksia varten, eikä edes yrittää tehdä hereillä pelottavaa toimenpidettä. Pakkotoimet eivät koskaan helpota pelkoa ja stressiä. Pelkopotilas voi myös saada kotiin esilääkityksen, jolloin klinikalle tulo ei ahdista yhtä paljon.

Voimakkaissa eläinlääkäripeloissa suositeltavinta on eläintenkouluttajan ohjauksessa tapahtuva harjoittelu, jossa opetetaan eläimelle tukitaitoja eläinlääkärikäyntiä varten sekä harjoitellaan eläinlääkärikäynnin toimenpiteitä (kuten yleistutkimus, lääkityspistos ja verinäytteenotto) positiivisella vahvistamisella.

Suosittelemme aina kertomaan jo aikaa varatessa, jos eläimellä on ikäviä kokemuksia tai pelkoja eläinlääkärikäynneistä tai vieraista ihmisistä/eläimistä. Näin osaamme suunnitella käynnin etenemisen jo etukäteen. Jos koira esimerkiksi pelkää vieraita koiria, on paras suunnitella klinikalle tulo niin, että koira ei joudu kohtaamaan odotusaulassa muita koiria. Kissojen kanssa kannattaa aina mennä suoraan kissojen odotusaulaan, jossa kissa ei joudu kohtaamaan koiria.

Meillä on Eläinklinikka Tsempissä töissä useampi eläinkouluttajan ammattitutkinnon suorittanut sekä eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin paneutunut työntekijä. Klinikan perustajajäsenet ovat myös suorittaneet Fear Free -sertifikaatin.

⭐ 

Tervetuloa klinikalle
Eläinlääkärikäynnille voi ottaa vaikka kaverin mukaan, jos muutoin pelottaa.