Kognitiivisuudella tarkoitetaan sellaisia mielen toimintaan liittyviä prosesseja joihin liittyy tiedon vastaanottaminen ja käsittely, tiedon tallentaminen ja käyttö.
Tällaisia ovat esimerkiksi päättely ja ongelmanratkaisu, muistaminen ja oppiminen.
Koira tarvitsee järjestettyjä kognitiivisia virikkeitä voidakseen hyvin. Vastaavasti koiran yleinen hyvinvointi vaikuttaa myös kognitiivisuuteen, eli siihen miten hyvin koira oppii uutta, yhdistelee aiemmin oppimiaan asioita uusiin ja muistaa mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä.
Ongelmanratkaisukyky kehittyy koko koiran iän vaikkakin pentuna se muovautuu helpoiten.
Kognitiiviset virikkeet eli tutummin “aivopähkinät” tai “aivojumppa” voivat olla hyvin raskaita ratkottavia koiralle, joskin miellyttäviä tunteita herättäviä. Siksi varsinkin uusia “aivopähkinöitä” tarjottaessa kannattaa treenihetket pitää lyhyinä.
On arvioitu, että uusien tehtävien ratkominen 20 min ajan vastaisi jopa parin tunnin kävelylenkkiä. Jos tehtävien ratkaiseminen on liian raskasta, oppiminen ja muistaminen kärsivät. Muista tämä, kun opettelet koirasi kanssa uusia temppuja, tehtäviä tai vaikka ulkoilu- tai harrastustaitoja. Koira oppii ja muistaa paremmin, kun harjoitus loppuu silloin, kun “vielä menee hyvin”.
Useat virikkeet ovat jossain määrin kognitiivisia virikkeitä. Kognitiivisia taitoja ovat mm. havainnointi, päättely, oppiminen, muistaminen, tulkitseminen, pulmien ratkaisu ja keskittyminen sekä itsehillintä. Nämä taidot ovat käytössä myös sosiaalisissa tilanteissa, joissa tulkitaan toista yksilöä ja prosessoidaan paljon tietoa nopeasti.
Koiranpennun kognitiivisuutta on suhteellisen helppoa haastaa vierailemalla uusissa paikoissa, hankkimalla uusia kokemuksia, elämyksiä ja tuntemuksia. On kuitenkin muistettava, että vaikka ihmisen mielestä koira ei tee juuri mitään näissä tilanteissa, prosessointi on koiralle raskasta työtä.
Aikuiselle koiralle on tärkeää tarjota vaihtelevasti kognitiivisuutta haastavia tehtäviä. Erilaiset valmiit älypelit, yksittäiset uudet tai kehittyvät tehtävät, tehtäväradat, variaatiot etsimistehtävistä, kaikenlainen muuntelu sekä vaikeusasteen nostaminen ja uudet häiriöt tutuissa tehtävissä haastavat koiraa.
Kognitiiviset taidot vaihtelevat yksilöiden välillä. Koiran synnynnäiset ominaisuudet, muun muassa muisti, impulsiivisuus, ongelmanratkaisukyky, ihmisen eleiden ymmärtäminen ja itsehillintä, vaikuttavat siihen miten eri osa-alueet painottuvat ja kehittyvät. Koirilla on myös erilaisia strategioita ratkoa ongelmia. Osa koirista on hyvin itsenäisiä pulmien ratkojia, osa turvautuu ihmisen apuun helpommin. Nämä erot ominaisuuksissa ja kognitiivisuudessa vaikuttavat hyvin paljon koiran koulutukseen ja koulutettavuuteen sekä mahdollisten ongelmakäytösten syntyyn.
Koiran vireystaso ja stressi vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin. Tämä selittää, miksi kiihtyneenä ja stressaavissa tilanteissa koira voi toimia hyvin eri tavalla kuin rauhallisessa tilanteessa.
Omistaja ei voi vaikuttaa synnynnäisiin ominaisuuksiin, mutta koiran taitoja voi kehittää. Itsenäinen koira oppii tekemään yhteistyötä omistajan kanssa ja impulsiivinen oppii hillitsemään itseään ja keskittymään.
kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024
Elisan esittely.
Elisan kotisivut löytyvät täältä.
Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän koirien virikkeistä:
– Koiran virikkeistäminen ja hyvinvointi
– Ruuanhankintaan ja ruokailuun liittyvät virikkeet (ruokavirikkeet)
– Sosiaaliset virikkeet
– Fyysiset virikkeet