Koiran epilepsia on koirien yleisin neurologinen sairaus. Epileptisiä kohtauksia voi aiheuttaa useat erilaiset syyt, yleisin näistä on idiopaattinen epilepsia. Idiopaattinen epilepsia diagnosoidaan poissulkemalla muut mahdolliset syyt kohtauksille. Epilepsian hoito on elinikäinen ja lääkityksen tavoitteena on vähentää, lievittää ja harventaa kohtauksia.
Epilepsian oireet
Epilepsiakohtaukset voivat olla joko yleistyneitä, jolloin koira makaa tajuttomana kyljellään ja kouristelee tai paikallisia kohtauksia, jolloin voidaan havaita vain esimerkiksi pään tärinää, yhden jalan jäykistymistä tai poissaolevuutta. Epileptiset kohtaukset voivat olla seurausta aivojen toimintaa häiritsevistä, aineenvaihdunnallisista häiriöistä (ns reaktiivinen epilepsia), aivojen rakenteellisista sairauksista sekä idiopaattisesta epilepsiasta. Yleisin näistä on idiopaattinen epilepsia, jonka taustalla on joko epäilty tai tunnettu perinnöllinen alttius epileptisille kohtauksille. Reaktiivisessa epilepsiassa aivojen toiminta häiriintyy aivojen ulkoisen syyn, kuten esimerkiksi vakavan maksasairauden, alhaisen verensokerin sekä myrkytysten seurauksena. Rakenteellinen epilepsia on seurausta esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöstä, traumasta, tulehduksesta, kasvaimesta sekä rappeumasairaudesta.
Epilepsian diagnosointi
Idiopaattinen epilepsia diagnosoidaan poissulkemalla verinäyttein reaktiivinen epilepsia sekä tarvittaessa aivojen rakenteelliset sairaudet pään magneettikuvauksella ja aivoselkäydinnestenäytteellä. Magneettikuvauksen tarvetta voidaan arvioida neurologisen tutkimuksen perusteella. Magneettikuvausta suositellaan erityisesti niille koirille, jotka saavat ensimmäisen kohtauksensa alle 6kk tai yli 6 vuoden iässä, joiden ensimmäinen kohtaus on pitkittynyt (> 5min) tai ensimmäinen kohtaus on kohtausrypäs (enemmän kuin yksi kohtaus vuorokaudessa), joilla on kohtausten välillä neurologisia puutoksia tai jotka eivät vastaa lääkehoitoon.
Epilepsian hoito
Idiopaattista epilepsiaa hoidetaan kohtauksenvastaisella lääkityksellä. Lääkitys suositellaan aloitettavaksi, jos kohtauksia esiintyy useammin kuin kerran kolmessa kuukaudessa, tulee pitkittynyt kohtaus tai kohtausrypäs tai jos kohtauksen jälkioireet ovat vakavat. Lääkityksen tavoitteena on vähentää, lievittää ja harventaa kohtauksia, ja se pyritään saamaan aikaan mahdollisimman vähäisillä, lääkityksistä aiheutuvilla haittavaikutuksilla. Lääkehoidon aikana hoidon tehoa ja turvallisuutta arvioidaan kotona kohtauspäiväkirjan avulla sekä kontrollikäynneillä verinäytetutkimuksilla.
Eläinklinikka Tsempissä on kerran viikossa neurologin vastaanotto.
Vastaanotolle tullessa on tärkeää paastottaa eläin verinäytetutkimuksia varten, kirjata ylös edeltävien epilepsiakohtausten ajankohdat ja kestot sekä, jos mahdollista, ottaa mukaan arvioitavaksi videomateriaalia kohtauksista kohtaustyypin arvioimiseksi.
Lue lisää neurologi Anna-Mariam Kivirannasta.
kirj. eläinlääkäri Melina Bruno-Paasisalo, 2025