Eläinten hyvinvointilaki sanoo: ”Eläimellä tulee olla mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeita.” Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä ovat koiran olennaiset käyttäytymistarpeet?
Mitä ovat käyttäytymistarpeet?
Käyttäytymistarpeet ovat sellaisia eläimelle luontaisia käyttäytymisiä, joiden toteuttaminen on pakollista eläimen hyvinvoinnille. Käyttäytymistarpeiden tyydyttämättä jääminen johtaa alentuneeseen hyvinvointiin, stressiin sekä käyttäytymisongelmiin. Tätä on eniten tutkittu tuotantoeläimillä, mutta sama pitää paikkansa myös lemmikkien kohdalla.
Käyttäytymistarpeilla on kolme piirrettä, joiden vuoksi ne ovat erityisen tärkeitä eläinten hyvinvoinnille:
- Käyttäytymistarpeet ovat sisäisesti motivoituneita eli eläin kokee tarvetta kyseiseen käyttäytymiseen riippumatta siitä, onko käyttäytyminen mahdollista eläimen elinpaikassa. Motivaatio toteuttaa käyttäytymistarvetta ei katoa, vaikka eläin olisi ollut koko ikänsä paikassa, jossa käyttäytymistarpeen toteuttaminen ei ole mahdollista.
- Käyttäytymistarpeet ovat itsessään palkitsevia eli aivoissa erittyy mielihyväkemikaaleja, kun eläin pääsee toteuttamaan käyttäytymistarvettaan.
- Käyttäytymistarpeet ovat välttämättömiä ja niiden toteutumatta jääminen aiheuttaa turhautumista ja stressiä.
Tyypillisimpiä käyttäytymistarpeita kaikilla eläinlajeilla ovat eläinlajin luontaiseen ravinnonhankintaan liittyvät tarpeet sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet.
Koiran käyttäytymistarpeet
Koira on petoeläin, jonka vuoksi koirilla ravinnonhankintaan liittyvät käyttäytymistarpeet ovat koiraeläimen metsästysketjuun liittyvät käyttäytymiset. Koirilla erityisesti laajalla alueella liikkuminen ja maaston tutkiminen, saaliin etsiminen, tuijotus, vaaniminen, takaa-ajaminen (saalistus), saaliiseen tarttuminen, pureminen (tappopuru), saaliin repiminen ja saaliin pureskelu.
Eri koiraroduilla on jalostuksen kautta saatu eri osia metsästysketjusta vahvemmaksi kuin toisia, esim. paimenkoirilla saaliin vaaniminen on vahvempaa, seisovilla metsästyskoirilla taas saaliin tuijotus, noutajille saaliiseen tarttuminen ja vinttikoirilla saaliin takaa-ajo. Laumanvartijoilla ei juurikaan ole metsästysketjun osia jalostuksen tuloksena jäljellä, koska niiden tehtävä on vartiointi, eikä metsästys, ja jalostuksella on panostettu siihen, että vartioiva koira ei yllättäen lähde jäniksen perään.
Vaikka koira onkin petoeläin, ei koiran tarvitse saada metsästää oikeaa saaliseläintä, vaan koiran aivoissa erittyy mielihyväkemikaaleja (dopamiini, serotoniini, yms.) myös silloin, kuin koira etsii nameja tai piilotettua lelua, repii ja riepottelee purutyynyä tai lelua ja pureskelee luita.
Kaikkiin metsästysketjun osa-alueisiin ei tarvitse käyttää yhtä paljon aikaa. Metsästyskäyttäytymisketjun tärkeimmät tarpeet löytyvät ketjun alku- ja loppupäästä, eli etsiminen ja syöminen, mm. näiden asioiden tarjoaminen eri muodoissa auttaa koiraa toteuttamaan luontaisia käyttäytymistarpeitaan ja parantaa koiran hyvinvointia. Luonnossa susi käyttää suurimman osan ajasta saaliin etsimiseen sekä syömiseen, itse saalistus ja saaliin tappaminen ovat vain lyhyt osa ketjusta. Samoin koirilla hyvinvointia ja matalaa stressitasoa edesauttaa ja ylläpitää erityisesti se, että koira saa viettää mahdollisimman paljon aikaa erilaisissa maastoissa liikkuen, nenäänsä aktiivisesta käyttäen sekä kotona luita pureskellen.
Muita koirien käyttäytymistarpeita ovat mm. reviirikäyttäytyminen ja vartioiminen sekä lisääntymiseen liittyvät toiminnat. Myös lepääminen, nukkumapaikan valinta ja petaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat käyttäytymistarpeita.
Käyttäytymistarpeiden tyydyttymättömyys johtaa krooniseen stressiin. Myös useiden käytösongelmien taustalla on pakollisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymättömyys.
Artikkelin seuraavassa osassa käydään tarkemmin läpi koiran yksittäisiä käyttäytymistarpeita ja miten niitä voi tyydyttää.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT Tiina Seikkula, 2024