Avoinna ma-pe 8-20, la 10-20 | Puh. 010 348 3000 | tsemppi@elainklinikkatsemppi.fi | Ruskatie 1, 02970 Espoo

koiran käyttäytymistarpeet, metsästysketjun eri osat ovat koirille tärkeitä käyttäytymistarpeita

Koiran käyttäytymistarpeet, osa 2: Metsästysketjun eri osat

Tässä artikkelissa käydään läpi metsästysketjun eri osat ja miten näitä käyttäytymistarpeita voi tyydyttää.

Maastossa liikkuminen ja maastoon tutustuminen

Koirien hyvinvoinnille on ensiarvoisen tärkeää, että koira saa liikkua erilaisessa maastossa, eikä ulkoilu ole aina sama lenkki asfaltoitua pyörätietä pitkin. Koiran pitäisi myös saada itsenäisesti tutkia ja haistella, eikä vain kulkea tasaista vauhtia lyhyessä hihnassa. 

Koiralle ulkoilu vapaana on erittäin tärkeää, kaikkien koirien hyvinvointia edistää vapaana juokseminen. Nykyään onneksi on jo monia koirametsiä ja muita ulkoilualueita, joihin voi varata ajan, jolloin koira pääsee rauhassa ja turvallisesti ulkoilemaan vapaana ja tutustumaan erilaiseen ympäristöön.

Ulkoiluun pitäisi käyttää aikaa, jotta koira saa tutkia rauhassa ympäristöään. Koiralle ulkoilun tärkein asia ei ole liikunta vaan ympäristön tutkiminen. Pelkän liikunnan määrän sijaan on hyvä miettiä, paljonko koiran kanssa ulkoillaan. Aina ei todellakaan tarvitse liikkua reippaalla vauhdilla pitkää matkaa, vaan ulkona on hyvä olla rauhassa ja antaa koiran haistella mielensä mukaan. Jos koiran ulkoilu on aina vauhdikasta liikuntaa, koira oppii kiihtyneen mielentilan ulkoiltaessa. Kiihtyneeltä koiralta jäävät helposti väliin tyypilliset käyttäytymistarpeet, kuten haisteleminen ja kaivaminen. Metsä tarjoaa koirille loistavia mahdollisuuksia nuuskia erilaisia hajuja, kaivaa kuoppia ja etsiä esim. käpyjä, keppejä tai juuria. Metsässä ulkoilu on useimmille koirille hyvin mieluista ja virikkeistävää puuhaa.

Tutkimuksissa on todettu yhteys pelokkuuden ja liian vähäisen ympäristön tutkimisen ja uudessa ympäristössä kulkemisen välillä, toisin sanoen koiran pelokkuus lisääntyy, jos se pääsee liian vähän tutustumaan ja tutkimaan uusiin ympäristöihin. Tutkimuksessa on myös todettu yhteys päivittäisen ulkoilun määrän sekä ääniarkuuden ja eroahdistuksen välillä; enemmän ulkoilevilla koirilla on vähemmän ääniarkuutta ja eroahdistusta.

Kaivaminen

Kaivaminen ei suoranaisesti liity metsästysketjuun, mutta joillakin roduilla (kuten terrierit ja mäyräkoirat) on voimakas tarve kaivamiseen.  Kaivuuhalukkuus voi liittyä susien jyrsijänmetsästykseen (mikä taas liittyy metsästysketjuun) tai pesäluolien kaivamiseen.

Kaivamishalukkaalla koiralla kaivamisen kieltäminen ei yleensä ole kovin toimiva vaihtoehto, parempi olisi tarjota koiralle sallittuja mahdollisuuksia kaivaa, jotta kukkapenkit saisivat kotipihassa olla rauhassa.

Saaliin etsiminen

Nenän käyttö on koiran hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeää. Koiran pitää saada ulkona nuuskutella ja tutkia ympäristön hajuja. Koirilla hyvinvointia ja matalaa stressitasoa edesauttaa ja ylläpitää erityisesti se, että koira saa käyttää nenäänsä aktiivisesta (esim. jäljestys tai nenätyöskentely).

Helpoin tapa antaa koiran käyttää nenäänsä metsästysketjuun liittyvällä tavalla on levittää koiran kuivamuonanappulat tai muu ruoka pihanurmelle tai nuuskumatolle antaa koiran omatoimisesti nuuskutella ja toteuttaa itseään. Nurmikkoruokailusta voi edetä siihen, että tekee ruokanappuloilla jäljen, jota koira seuraa, samalla luo helposti pohjia jäljestämiseen.

Ruoan etsimisen lisäksi koira voi etsiä vaikka piilotettua leluaan tai piiloon mennyttä perheenjäsentä. 

Nosework on nenätyöskentelyyn keskittyvä laji, joka sopii kaikille koirille ja ohjaajille. Noseworkissa koira pääsee käyttämään nenäänsä etsiessään sille opetettuja kohdehajuja erilaisissa ympäristöissä. Nosework on kehitetty Yhdysvalloissa 2008 ja se on saavuttanut suuren suosion monien koiraharrastajien ja koiranomistajien keskuudessa.  

Tuijotus ja vaaniminen

Monet koirat nauttivat runsaasti saalisleikeistä. Osalla koiraroduista jalostuksesta johtuen tämä metsästysketjun osa ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin toisilla roduilla. 

Koira voi saalistaa palloa tai muuta leluaan tai kaveriaan. Kun koirat leikkivät keskenään, on usein havaittavissa tuijottamista, jähmettymistä ja vaanimista ennen varsinaista takaa-ajoa.

Vaaniminen on käyttäytymispiirre, joka voi mennä ns. yli, erityisesti mikäli koiralla on haasteita hyvinvoinnissa. Erityisesti paimenkoirat voivat pakko-oireisesti vaania ja tuijottaa valoja, varjoja sekä kaikkea liikkuvaa. Tällöin kannattaa paneutua koiran elinoloihin ja miettiä miten koiran hyvinvointia voisi parantaa, erityisesti nenänkäyttöä kannattaa lisätä. Myös virikeruokailu on helppo tapa parantaa koiran hyvinvointia.

Takaa-ajo

Liikkuvan kohteen perässä juokseminen ja kohteen nappaaminen on koirille palkitsevaa. Palloleikit ja vieheen perässä juokseminen ovat monen koiran mielestä parasta ikinä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että metsästysketjussa tämä osa on huomattavasti lyhyempi kuin saaliin etsiminen ja nenänkäyttö ja että kaikkien koirien tulisi saada käyttää nenäänsä. Palloleikit eivät useinkaan rauhoita ja jos koira ei saa toteuttaa muita käyttäytymistarpeitaan, voi koiran käytös muuttua maaniseksi palloja ja muita saalisobjekteja kohtaan. Ns. pallohulluus on hyvin tunnettu piirre erityisesti aktiivisissa paimenkoiraroduissa.

Pallojen ja lelujen ja muiden saalisobjektien lisäksi koirat voivat saalistaa myös makupaloja tai ruokaa. Joskus osan koiran ruoasta voikin heitellä koiralle niin, että se saa juosta ruokapalojen perässä ja napata ne kiinni.  

Hyökkäys ja pureminen

Osa koirista nauttii erityisesti saalisobjektin perässä juoksemisesta, kun taas toisille tärkeämpää on hyökkäys ja saalisobjektin pureminen. Tässä on paljon sekä rotu- että yksilöeroja. Oman koiran kanssa leikkimällä saa selville, mikä on omalle koiralle ominaisin leikkimistapa. Koirakoulut ja -yhdistykset järjestävät usein leikityspäiviä, joissa kokenut maalimies leikittää koiraa ja opastaa omistajaa leikkimään koiransa kanssa. Näin omistaja oppii, mikä on oman koiran mielestä mieluisin leikkimistyyli. Tätä tietoa voi helposti jatkossa käyttää sekä yhteisiin leikkihetkiin, että koiran palkkaamiseen koulutustilanteissa.

Hyökkäämisestä ja puremisesta nauttivat koirat nauttivat yleensä myös taisteluleikeistä, jossa ne saavat vastustajan kanssa taistella lelusta, vetoleluleikit on tyypillinen esimerkki. Osa koirista paineistuu taisteluleikeistä, eikä ketään pitäisikään pakottaa taisteluleikkiin, jos se ei ole koiralle mieluista. 

Repiminen

Repiminen on käyttäytymistarve, jonka tyydyttyminen jää helposti unohduksiin. Tämän vuoksi löytyykin paljon koiria, jotka hyvin mielellään suolistavat kaikki saamansa pehmolelut ja repivät pahviroskat ja muutkin suuhunsa saavat esineet. Valitettavan usein omistajat ovat silloin sitä mieltä että kyseiselle koiralle ei voi koskaan ostaa leluja, koska se vain hajottaa ne kaikki. Näin käyttäytymistarve vain patoutuu ja voi johtaa muihinkin käytösongelmiin.

Repimisen voi mahdollistaa mm. laittamalla tyhjään maito/mehupurkkiin koiran ruokaa tai herkkua ja antamalla koiran repiä purkin saavuttaakseen herkun. Herkun voi piilottaa myös sanomalehden tai tyhjän vessapaperirullan hylsyn tai vanhan pyyhkeen sisälle ja antaa koiran repiä sen auki. Pyyhkeen tai muun vastaavan kankaan käyttämisessä pitää olla varovainen, mikäli koiralla on tapana syödä sopimattomia asioita, koska kangas ei sula koiran ruoansulatuskanavassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa suolitukoksen. 

Hyvä vinkki on myös ostaa kirpputorilta ja vastaavasta vanhoja halpoja pehmoleluja, jotka koirat sitten saavat luvan kanssa repiä ja pääsevät näin toteuttamaan itseään. Myös tällöin on huolehdittava, että koira ei syö revittyä lelua vierasesineen/suolitukoksen riskin vuoksi.

Pureskelu

Pureskeleminen on koirille aito käyttäytymistarve, jota ei pitäisi unohtaa. Pureskeleminen rauhoittaa koiraa ja tämän vuoksi monet ahdistuneet koirat koettavat parantaa mielialaansa pureskelemalla, esim. monet eroahdistuskoirat pureskelevat kotona huonekaluja ja muita tavaroita. Tämä kannattaa huomioida ja tarjota hermostuneelle koiralle pureskeltavaa, jotta koira rauhoittuisi.

Pureskelun tyydyttämiseksi koiran pitäisi saada säännöllisesti pureskeluun ja kaluamiseen sopivaa purtavaa. Aitojen luiden pureskeluun liittyy hammasmurtuman riski ja aitoihin luihin tottumattoman koiran maha voi mennä sekaisin tai kehittyä luu-ummetus, jos koira saa äkisti liian paljon aitoa luuta. Aitojen luiden vaihtoehtona on myös valmisluut, joissa pitää huomioida, että luu ei saisi olla liian nopeasti syöty tai pureskelun tarve ei tyydyty. Kaikkien koirien pitäisi saada säännöllisesti, mielellään jopa päivittäin, pureskeltavaa.

 Artikkelin seuraavassa osassa käydään läpi muita, metsästysketjuun liittymättömiä käyttäytymistarpeita.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT Tiina Seikkula, 2024