Mitä kipu on?
Koira, kuten muutkin eläimet, tuntee kipua kuten ihmisetkin. Kiputuntemus on subjektiivinen eli yksilöllinen tunne, jokainen tuntee kivun eritavalla. Kiputuntemus vaihtelee lievästä sietämättömään. Kivun tunnistaminen voi olla hyvin haastavaa. Kipua voivat aiheuttaa monet eri tekijät.
Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP on määritellyt kivun epämiellyttäväksi tunne- tai aistikokemukseksi, joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon. Yksilön kyvyttömyys kommunikoida sanallisesti ei sulje pois sitä, ettei hän voisi kokea kipua tai olla kivunlievityksen tarpeessa.
Kipu on kehon välttämätön varoitus- ja suojamekanismi. Kipuviestit kertovat uhkaavasta tai tapahtuneesta kudostuhosta. Kiputunto suojelee mahdollisilta haitallisilta stimuluksilta. Kehossa on joka puolella hermopäätteitä, jotka välittävät tiedon kivusta aivoihin. Kivun aiheuttaa yleensä jokin trauma, sairaus, hapenpuutos kudoksessa tai häiriö hermostossa, joka välittää kivun tunnetta aivoihin.
Sairauden, trauman tai kirurgisen toimenpiteen aiheuttamasta kivusta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä.
Päinvastoin, se saattaa hidastaa toipumista.
Kipua välittävät kipureseptorit:
- Mekaaniset reseptorit reagoivat mekaaniseen ärsykkeeseen (esim. hampaan purema tai veitsen viilto).
- Lämpöreseptorit reagoivat alkaen n. +45°C ylöspäin.
- Polymodaaliset kipureseptorit reagoivat mekaaniseen, kemialliseen, kuumaan ja kylmään ärsykkeeseen.
Kipukokemus
Kipukokemus muodostuu useamman kipuradan askelman kautta.
- Nociception • Kivun aistiminen
- Transduktio • Kipuviestin tulkitseminen
- Modulation • Kipuviestin muokkaaminen
- Transmission • Kipuviestin välittäminen
- Perception • Kivun tiedostaminen
- Behavioural responses • Käytösmuutokset
- Suffering • Kärsimys
Kipurata alkaa kipureseptoreista. Niiden jälkeen kipurata kulkee nousevana impulssina hermorunkoa pitkin
selkäytimeen. Selkäytimestä se jatkaa kohti aivokeskuksia päättyen lopulta aivokuoreen.
Kipua voidaan hoitaa kipuradan useamman askelman kohdalta. Erilaiset kipulääkkeet vaikuttavat eri kohtiin kipuradassa.
Kipu voidaan jakaa lyhytkestoiseen eli akuuttiin kipuun ja pitkäkestoiseen eli krooniseen kipuun.
Kipu voidaan jakaa myös kipumekanismien mukaan.
Akuutti kipu
Akuutin kivun taustalla on selvä syy, kuten tapaturman aiheuttama kudosvaurio. Myös leikkaukset aiheuttavat akuuttia kipua. Akuutti kipu on elimistön normaali reaktio nosiseptiselle ärsykkeelle, kuten leikkaus, vamma tai äkillinen sairaus. Akuutilla kivulla on tarkoitus: se muuttaa eläimen käyttäytymistä
niin että kudosvaurio voidaan välttää tai minimoida ja paranemiselle luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet
Akuutti kipu vähenee kun paraneminen alkaa ja häviää kokonaan kun kudosvaurio on parantunut. Akuutti kipu kestää pisimmillään muutaman viikon ja lakkaa itsestään, kun kivun aiheuttaja on poistunut. Sillä on elimistöä suojaava merkitys, sillä se varoittaa mahdollisesta etenevästä kudosvauriosta.
Akuutti kipu on yleensä helppo huomata. Sen oireet ilmaantuvat nopeasti ja ovat siksi helposti havaittavissa.
Krooninen kipu
Krooniseksi kipu muuttuu silloin, kun kipuoire jatkuu vielä siinä vaiheessa kun leikkauksen tai vamman aiheuttama kudosvaurio on jo parantunut. Toisin kuin akuutilla kivulla, kroonisella kivulla ei ole mitään
biologista tarkoitusta. Se ei lievity kun paraneminen alkaa. Yleisesti kipua pidetään kroonisena, jos se on jatkunut yli 3 kk.
Krooninen kipu luokitellaan itsessään jo sairaudeksi.
Krooniselle kivulle ei ole olemassa selviä tuntomerkkejä. Käyttäytymismuutokset saattavat olla hyvin pieniä ja ilmaantua hitaasti. Joskus kipu on saattanut jatkua niin pitkään, että omistaja pitää koiransa kipuoireita normaalina käytöksenä.
Kroonista kipua aiheuttavat esimerkiksi nivelrikko, ihotulehdukset, korvatulehdus ja kasvaimet. Myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa kivun kroonistumiseen. Nimensä mukaisesti krooninen kipu on pitkään jatkuva tila, joka hoitamattomana saattaa johtaa kiputunnon herkistymiseen. Tällöin täysin normaalit ärsykkeet laukaisevat koirassa kipusignaalin, ja jo pelkkä kosketus saattaa tuntua kivuliaalta. Kroonista kipua onkin hoidettava aktiivisesti ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
Kipumekanismit
Kudosvauriokipu eli somaattinen kipu on kipu, jota esiintyy vammojen yhteydessä. Somaattinen kipu on seurausta ihon, lihasten ja nivelten kipureaktorien aktivoitumisesta. Kipu on yleensä helposti paikannettavissa. Kivun voimakkuus on suoraan verrannollinen kudostuhon suuruuteen.
Sisäelinkipu eli viskeraalinen kipu on vaikeampi havaita kuin pintakudosten kipu. Kipureseptoreita on sisäelimissä ja suolistossa paljon harvemmassa kuin esim. ihossa. Sisäelinkivun lähdettä on usein vaikea paikantaa ja kivun voimakkuus yleensä vaihtelee. Kipu on usein myös jaksottaista. Lievä sisäelinkipu aiheuttaa yleensä vain käytöksen muuttumista. Voimakkaan sisäelinkivun seurauksena koira voi asettua epätavalliseen asentoon helpottaakseen vatsan alueen kipua. Sisäelinkpu voi aiheuttaa myös pahoinvoitnia, ruokahaluttomuutta ja oksentelua. Sisäelinkipu voi johtua esimerkiksi sisäelinten tulehdus tai hapenpuute,
suoliliepeen venyminen tai suoliston laajeneminen tai vatsalaukun ja suolen limakalvon haavautumista.
Hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu on kroonista kipua. Siinä ongelmana on itse hermojärjestelmä, jossa on vaurio. Hermosolut herkistyvät reagoimaan sellaisiinkin ärsykkeisiin, jotka normaalisti eivät tuota kipua. Hermovauriokipu vastaa yleensä huonosti kipulääkkeisiin. Hermovauriokipu on usein monen eri tekijän summa ja voi johtua esimerkiksi selkäydinvammasta tai aivoverenkierron häiriöstä. Yksi esimerkki hermovauriokivusta on amputoidun raajan aiheuttama haamukipu. Hermovauriokipuun liittyy yleensä perifeerinen ja sentraalinen sensitisaatio eli herkistyminen (allodynia ja hyperalgesia).
Koira voi myös kokea psyykkistä eli psykogeenista kipua. Tällöin masennus, pelko ja avuttomuus aiheuttavat, pahentavat tai ylläpitävät kiputilaa.
Idiopaattinen kipu tarkoittaa, ettei kivun syy ole selvinnyt.
Seuraavissa artikkeleissa paneudumme tarkemmin koiran kivun tunnistamiseen ja hoitoon.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024