Eläinten Lyhyt- ja Pitkäkestoiset Tunnetilat

2.3.2025

Eläinten tunne-elämä on monimuotoinen ja monimutkainen, aivan kuten ihmisilläkin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eläimet kokevat sekä lyhytkestoisia tunteita (engl. emotion) että pitkäkestoisia tunnetiloja/mielialoja (engl. mood), jotka vaikuttavat niiden käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Lyhytkestoiset tunteet

Lyhytkestoiset tunteet ovat nopeita reaktioita välittömiin tapahtumiin. Ne ovat usein voimakkaita ja ohjaavat eläimen toimintaa tietyssä tilanteessa. Esimerkkejä lyhytkestoisista tunteista ovat:

Pelko: Reaktio uhkaan tai vaaraan.
Ilo: Reaktio positiiviseen kokemukseen, kuten leikkiin tai ruokaan.
Viha: Reaktio uhkaan tai turhautumiseen.
Suru: Reaktio menetykseen tai eroon.

Nämä tunteet ilmenevät eläimillä monillatavoin hyvin samankaltaisesti kuin ihmisilläkin, kehonkielen, äänen ja muiden ilmaisujen kautta. Ihmisen on suhteellisen helppoa havaita ja tunnistaa eläimen lyhytkestoinen tunne, onko eläin iloinen vai vihainen.

Pitkäkestoiset tunnetilat

Pitkäkestoiset tunnetilat tai mielialat ovat pidempiaikaisia tunnetiloja, jotka vaikuttavat voimakkaasti eläimen yleiseen hyvinvointiin. Pitkäkestoiset tunnetilat voivat kestää päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eläinten pitkäkestoisia tunnetiloja ihmisten on usein vaikeampi tunnistaa, eläintä pidetään rauhallisena tai vanhana, vaikka se onkin masentunut.

Pitkäkestoinen tunnetila riippuu eläimen perusluonteesta (pelokas tai rohkea, rauhallinen tai vilkas, optimistinen tai pessimistinen) sekä eläimen viime aikoina kokemien tunteiden keskiarvosta. Perusluonteeltaan iloinen ja optimistinenkin eläin voi olla pitkäkestoisen negatiivisen tunnetilan alaisuudessa, jos se on kokenut viime aikoina paljon negatiivisia tunteita (pelkoa, vihaa, surua).

Esimerkkejä pitkäkestoisista tunnetiloista ovat:

Onnellisuus: Yleinen positiivinen mieliala, joka liittyy tyytyväisyyteen ja turvallisuuteen.
Masennus: Yleinen negatiivinen mieliala, joka liittyy stressiin, yksinäisyyteen tai sairauteen.
Ahdistus: Jatkuva pelon tai huolen tunne.

Ihmisillä pitkäkestoisen tunnetilan esimerkkinä voi pitää masennusta/masentuneisuutta; vaikka ihminen hetkellisesti kokeekin myös iloisia tunteita, palaa hänen yleisfiiliksensä kuitenkin takaisin masentuneisuuteen. Onnellinen eli iloinen ja positiivinen (optimistinen) ihminen taas palaa hetkellisen surun tai vihan tunteen jälkeen takaisin positiiviseen tunnetilaan.

Pitkäkestoiset tunnetilat voivat vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen monin tavoin, kuten ruokahaluun, uneen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Pitkäkestoinen negatiivinen tunnetila vähentää eläimen hyvinvointia sekä pahentaa mahdollisia käytöshaasteita.

Optimistinen vai pessimistinen?

Eläimissä on havaittu ihmisten tavoin myös sekä optimistisuutta että pessimistisyyttä. Optimistiset eläimet odottavat uusien kokemuksien olevan positiivisia, kun taas pessimistiset eläimet olettavat uusien kokemuksien olevan ikäviä. Eläimen optimistisuus ja pessimistisyys vaikuttaa siihen, mitä tunteita eläin kokee eniten, positiivisia vai negatiivisia.

Perusluonteeltaan iloinen ja positiivinen (optimistinen) eläin palautuu negatiivisista tunteista ja tunnetiloista helpommin, kuin perusluonteeltaan pessimistinen eläin. Perusluonteeltaan optimistinen eläin katselee elämää positiivisten vaalenpunaisten lasien läpi ja näkee ja kokee elämän positiivisesti.

Perusluonteeltaan pessimistinen eläin palautuu hetkellisistä positiivista tunteista takaisin negatiiviseen tunnetilaan, ilon hetket eivät kestä yhtä pitkään kuin optimistisilla eläimillä. Perusluonteeltaan pessimistinen eläin elää jatkuvasti tumman myrskypilven alla ja näkee ja kokee elämän tummien, synkistävien lasien läpi.

Pessimistisellä eläimellä käytöshaasteet (kuten pelko) ovat yleensä pahempia ja voimakkaampia kuin optimistisella eläimellä. Siksi onkin hyvin tärkeää yrittää tuoda pessimistisen eläimen elämään mahdollisimman paljon kaikkea positiivisia tunteita aiheuttavaa ja parantaa eläimen hyvinvointia mahdollisimman monin eri keinoin.

Optimistisita ja pessimistisistä koirista on tehty tutkimuksia ja voit lukea niistä netistä.
https://www.iltalehti.fi/perhe/a/201702202200073946
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-koirasi-optimisti-vai-pessimisti/2160798
https://www.facebook.com/elainoikeusakatemia/photos/tieteellinen-tutkimus-paljastaa-ett%C3%A4-vapaus-haistella-rauhassa-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%A4-ja-uus/122200387214190688/

Yhteenveto

Eläinten tunne-elämällä on suuri merkitys niiden hyvinvoinnille. Optimistisuus ja positiiviset tunteet edistävät eläimen terveyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta, kun taas pessimistisyys ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa stressiä ja terveysongelmia sekä käytöshaasteita. Koulutuksellisesti optimistiset eläimet suhtautuvat uuden oppimiseen positiivisesti ja innostuneesti ja koulutus etenee yleensä nopeammin, kuin pessimistisen eläimen kanssa.

Eläinten tunteet, sekä pitkäkestoiset- että lyhytkestoiset tunnetilat, ovat monimuotoinen ja tärkeä osa eläinten elämää. Ymmärtämällä eläinten tunteita voimme parantaa niiden hyvinvointia ja luoda niille paremman elämän.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025

Lue lisää Lemmikkien perustunteista.

Kouluttamisen termit tutuiksi: Sammumispurkaus

19.2.2025

Tämänkertainen kouluttamisen termit tutuiksi -artikkeli koskee sammumispurkausta. Termi on monille tuntematon, mutta käytös termin takana hyvinkin tuttu.
Sammumispurkaus: Yrität olla huomioimatta haukkuvaa koiraa, mutta haukkuminen vain lisääntyy? Miksi ihmeessä?

Sammumispurkaus osana uudelleenoppimisprosessia koirilla on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Se viittaa tilapäiseen lisääntymiseen käyttäytymisen tiheydessä tai intensiteetissä, kun käyttäytymistä ei enää vahvisteta. Tämä turhaumasta johtuva purkaus tapahtuu usein juuri ennen kuin käyttäytyminen heikkenee ja lopulta loppuu.

Jos koira on esimerkiksi oppinut haukkumaan saadakseen huomiota ja päätät lopettaa huomion kiinnittämisen haukkumiseen, koira saattaa aluksi haukkua vieläkin äänekkäämmin ja sitkeämmin. Tämä haukkumisen lisääntyminen on sammumispurkaus. Koira yrittää kovemmin saadakseen saman vasteen käytökselle kuin ennenkin. Jos pysyt johdonmukaisena etkä vahvista haukkumista, käyttäytyminen lopulta vähenee ja loppuu. Teoriassa tämä toimii, käytännössä pelkkä vahvisteetta jääminen ei luotettavasti sammuta käytöstä.

Keskeistä ymmärtää sammumispurkauksesta:

Väliaikainen käyttäytymisen lisääntyminen: Käyttäytymisen intensiteetti ja voimakkuus lisääntyvät ennen kuin se loppuu.
Johdonmukaisuus on avainasemassa: On tärkeää pysyä johdonmukaisena ja olla vahvistamatta käytöstä jonka toivot sammuvan.
Kärsivällisyys: Käyttäytymisen sammuminen vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä.
Korvaava käytös: Koira oppii todennäköisesti nopeammin käyttäytymään toivotusti tilanteessa mikäli sille on opetettu jokin korvaava (toivottu) käytös, jolla se saa aikaan saman lopputuloksen.
Käytä positiivista vahvistetta: Kun koirasi osoittaa toivottua käyttäytymistä, palkitse se välittömästi herkuilla, kehuilla tai leikillä. Tämä auttaa koiraasi ymmärtämään, millaista käyttäytymistä odotat.

Tehokkainta on aloittaa prosessi harjoittelemalla korvaavaa käytöstä usein. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa koira ei ole ehtinyt aloittaa ei toivottua käytöstä.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2025

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.

Kouluttamisen termit tutuiksi: Siedättäminen, Totuttaminen, Flooding, Vastaehdollistaminen

13.2.2025

Siedättäminen

Siedättäminen tarkoittaa, että eläin jo pelkää jotain ja siedätetään asteittain siihen, kunnes se on yhdentekevää tai jopa toivottavaa. Oleellista on aloittaa pelkokynnyksen alapuolelta, eli tilanteesta, jossa eläin ei vielä pelkää. Tämä voi olla haastavaa tunnistaa, koska koira saattaa vaikuttaa rauhalliselta, vaikka se on sisäisesti stressaantunut.

Keskeinen ero aidosti rauhallisen ja jännittyneen koiran välillä on stressitasossa eli stressihormonien määrä veressä. Pitkäaikainen stressi on terveysriski niin koiralle kuin ihmisellekin. Se voi pahentaa reaktioita ja aiheuttaa säikkymistä, välttelyä tai aggressiivisuutta. Stressi vaikuttaa koiraan kuten väsymys tai päänsärky ihmiseen, sietokyky vähenee.

Totuttaminen

Totuttaminen tarkoittaa uuteen asiaan totuttamista asteittain. Se on helpompaa kuin siedättäminen ja etenee nopeammin, kunhan koira ei pelästy uutta asiaa.

Flooding eli pelottavalle asialle altistaminen

Koiraa altistetaan pelottavalle asialle odottaen, että reaktiot loppuvat väsymyksen tai lannistumisen vuoksi. Jos koira jähmettyy, voidaan erehtyä luulemaan, että se ei pelkää. Tässä on tärkeää erottaa paikallaan jähmettyminen aidosta rentoudesta. Flooding ei oikeastaan ole kouluttamista, vaan lasketaan hyvinvointia heikentävien toimien kategoriaan. Pelottavalle ärsykkeelle altistuminen syventää pelkoehdollistumista ja hidastaa kouluttamista.

Vastaehdollistaminen

Vastaehdollistaminen tarkoittaa, että johonkin asiaan liitetään jotain miellyttävää, kuten rapsutus, leikki tai makupala. Tavoitteena on, että koira alkaa toivoa, että asia tapahtuisi, koska siihen liittyy jotain miellyttävää. Vastaehdollistamisen tavoitteena on muuttaa koiran tunne suhteessa tapahtuvaan asiaan tai havaittavaan ärsykkeeseen.

Eroja siedättämisen, totuttamisen, vastaehdollistamisen ja floodingin välillä

Koiran mielentilan ja rentouden tarkkailu sekä oppimisnopeuden tutkiminen antavat viitteitä siitä mikä menetelmä on kyseessä. Jos koira on jo pelästynyt jotain ja suhtautuu asiaan epäileväisesti, tarvitaan siedättämistä. Siedättäminen ei onnistu, jos pelottava asia tapahtuu hallitsemattomasti koiran lähellä. Silloin kyseessä on flooding. Toistuvasti koiran elämässä neutraalina tapahtuva asia johtaa siihen, että koira tottuu tapahtumaan ja siihen liittyviin seikkoihin. Kun koira on tottunut tilanteeseen tai ärsykkeeseen vähenee riski pelkojen muodostumiselle.

Parasta olisi, jos koira totutettaisiin tai siedätettäisiin asioihin ennen kuin ne ilmaantuvat hallitsemattomasti sen elämään. Jos koira on säikähtänyt jotain ääntä (esim. ilotulitteet, ampuminen), siedättäminen kannattaa aloittaa, kun koira on muuten rento. Soita ääntä hiljaa, kun koira syö ruokaansa. Jos pää nousee, hiljennä ääntä. Jatka samalla volyymilla, kunnes koira ei enää reagoi. Lisää äänenvoimakkuutta asteittain.

Siedättäminen etenee yleensä nopeammin, jos se aloitetaan tarpeeksi pienestä ärsykkeestä. Liian vaikeasta tasosta aloitettu siedättäminen ei etene.

Vastaehdollistaminen kannattaa aloittaa niin, että koira ei pelkää liikaa sitä asiaa, johon se ehdollistetaan. Vastaehdollistamisen alussa koiralla voidaan hyväksyä lievä epäilys, mutta kaikista turvallisinta on aloittaa sellaisella vaikeustasolla, joka ei vielä herätä ei-toivottua tunnetta. Pelkäävälle eläimelle annettu namu voi vahvistaa pelkoa ja liittää tunnetilan entistä tiiviimmin vastaehdollistettavaan asiaan. Jos koira pelkää kovasti, se lakkaa syömästä.

Esimerkki liikkuvasta imurista: Avustaja on imurin luona ja sinä olet koiran kanssa tarpeeksi kaukana, ettei koira pelkää, mutta näkee ja pystyy katsomaan imuria tarkkaavaisesti. Jos koira pelästyy hieman, älä tarjoa namia heti, hengittele itse syvään ja anna koiralle hetki aikaa. Vältä höpöttelyä ja hermostunutta puhumista, se yleensä vain pahentaa koiran jännitystä. Keskity vain, pitämään leuka ja hartiasi rentoina, ja antamaan nami mahdollisimman oikeaan aikaan. Anna koiran siirtyä kauemmas mikäli se haluaa. Kun avustaja liikuttaa imuria, koira saa namia koko ajan (buffetti auki). Kun imuri on paikallaan, ei namia(buffetti kiinni). Tavoitteena on, että koira alkaa toivoa, että imuri liikkuisi. Voit vähitellen siirtyä lähemmäksi imuria kun koira rentoutuu.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2025

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.

Eläinlääkärikäynnin aihettaman stressin vähentäminen, osa 2: Käytännön vinkkejä

31.1.2025

Ennen käyntiä

Tilojen suunnittelu

Koiravaaka niin, että ympärillä on tilaa ja rauhaa. Vakaa ei laiteta nurkkaan. Vaakaa ei laiteta aulaan, jossa muut potilaat ovat samanaikaisesti.

Kissoilla oma tutkimushuone sekä odotustila, jossa ei käy koiria.

Kissojen oma tila, jossa ei ole koiria on ehdottoman tärkeää kissapotilaiden eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin välttämisessä.

Rauhallinen taustamusiikki ja rauhalliset vaaleat värisävyt. Ei isoja eläinfiguureja. Äänieristys tutkimushuoneissa.

Matot lattialla liukkautta hillitsemässä.

Ei äänekästä ovikelloa, hitaasti sulkeutuvat ovet (ei pamahtaen).

Feromonihaihduttimien (esim. adaptil, feliway) tai rauhoittavien haihduttimien (esim. pet remedy) käyttö. Rauhoittavat suihkeet, joita voi käyttää pinnoilla (esim. adaptil, feliway, pet remedy).

Huoneiden tuuletus potilaiden välillä (eläimet haistavat muiden eläinten pelon).

Maistuvia herkkuja, erilaisia herkkuja, nuolulautasia, aktivointikuppeja.

Leluja potilaiden käyttöön (huomio tarttuvat taudit).

Klinikan tilojen suunnittelussa kannattaa panostaa vaa’an sijaintiin. Rauhallinen tila, jossa koira voi käydä vaa’alla on tärkeä eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämisessä.
Mikäli vaaka on odotusaulassa, jossa on myös muita koiria, alkaa eläinlääkärikäynti heti stressaavasti.

Käynnin aikana

Aika & käynnin suunnittelu

Mahdollisuuksien mukaan ohjaa koira aina heti huoneeseen odottamaan tai anna odottaa ulkona/autossa ja kutsu suoraan huoneeseen. Odotustilassa odottaminen lisää yleensä stressiä.
Kissat aina suoraan omaan tilaan.

Älä seiso huoneen oviaukossa, anna eläimelle tilaa mennä huoneeseen.

Anna aikaa, anna eläimen tutustua tilaan ja tulla itse moikkaamaan. Mahdollisuuksien mukaan eläin aina vapaana tutkimushuoneessa.

Anna eläimelle aikaa tutustua omaehtoisesti uuteen tilaan ja uusiin esineisiin. Vielä parempi, jos mukana on kaveri tuomassa tukea ja turvaa sekä herkkuja tarjolla.

Älä kiirehdi, kiire lisää stressin tuntua, joka tarttuu eläimeen. Liiku rauhallisesti, hengitä rauhallisesti, puhu rauhallisesti. Älä kuitenkaan liiku liian varovaisesti, ihmisen liiallinen varovaisuus jännittää eläintä, ole rento ja rauhallinen.

Anamneesin ottamisen yhteydessä anna eläimen rauhassa itsekseen tutustua tutkimushuoneeseen ja seuraile eläintä sivusilmällä, älä tuijota.

Suunnittele aikataulu. Jos tiedät, että tarvitaan verinäytteitä/kanylointia, ajele karvat ja puuduta ajoissa.

Rauhallinen odotustila ja mukavat, pehmeät metariaalit lisäävän odotusajan rentoutta ja mukavuutta.
Odottaminen odotusaulassa muiden koirien kanssa lisää useimpien koirien stressiä.

Tervehtiminen

Älä kumarru koiran päälle koiraa tervehtiäksesi. Älä tuijota koiraa silmiin tervehtiessäsi.

Anna eläimen tulla omaehtoisesti tervehtimään sinua, älä houkuttele eläintä luoksesi.

Kosketus / käsittely

Kerro eläimelle, että aiot koskea esim. sanomalla ”kosken” aina ennen koskemista. Tämä luo eläimelle ennustettavuutta, joka lisää turvallisuuden tunnetta, koska koskeminen ei tule yllättäen.

Mikäli eläintä ahdistaa stetoskoopin kosketus, rapsuttele ensin ja tuo vasta sitten stetoskooppi. Rapsuttele ensin stetoskooppi kädessä. Ensimmäisellä kerralla vain kosketa stetoskoopilla ja ota se heti pois, muutaman toiston jälkeen voit kuunnella,

Tutkimushuone

Älä vedä koiraa hihnasta tutkimushuoneeseen.

Anna eläimen tutkia ja nuuskutella tutkimushuoneessa omaan tahtiin.

Joskus koiraa helpottaa, jos tutkimushuoneen ovea ei suljeta kokonaan. Kissoilla turvallisuussyistä ovi tiukasti kiinni.

Nuuskuttelu ja tiloihin tutustuminen omaan tahtiin rauhoittaa ja rentouttaa koiraa.

Kaveri

Jos eläinkaveria ei jännitä eläinlääkärissä, voi kaveri tulla mukaan seuraksi ja tueksi. Jos kaveriakin jännittää, ei kannata ottaa mukaan, jännitys voi tarttua eläimestä toiseen.

Kaveri voidaan tutkia ensin ja syötellä herkkuja ja huomioida. Kaverin saamat herkut ja huomiot kiinnostavat yleensä kovasti ja lisäävät motivaatiota herkkuihin.

Kaverin tuki vähentää eläinlääkärikäynnin stressiä.

Tukitaidot

Käytä hyväksesi mahdollisia tukitaitoja (esim. leukatarget, kuonokosketus).

Anna omistajan näyttää, mitä tukitaitoja koira osaa.

Ruoka

Riittävästi herkkuja!

Jos joku ruoka ei maistu, kokeile jotain muuta. Palkitse eläin sillä, mitä se haluaa (ruoka, huomio, kosketus, leikki, tila, etäisyys).
Herkkutahnat ja märkäruoka ovat monien mieleen.

Herkkujen jahtaaminen ja nappaaminen lisää herkkujen arvoa.

Anna ruokaa, kun eläin tulee moikkaamaan. Älä houkuttele ruoalla.
Jos koira ei halua tulla lähelle, voit alkuun heitellä makupaloja koiralle/lattialle. Jos heität makupalat aina poispäin itsestäsi, helpottaa se koiran lähestymistä, koka näin koira saa palkkion kahdella tavalla: positiivinen vahviste (herkku) ja negatiivinen vahviste (ahdistavan asian välttäminen, etäisyys).

Nuolulautasella / aktivointikupilla pystyy pidentämään syömiseen kuluvaa aikaa.
Nuolulautasia on imukupeilla, jolloin nuolulautasen voi kiinnittää esim. oveen tai kaappiin, jolloin koira seisoo pää ylhäällä syödessään (helpottaa esim. verinäytteenottoa ja kynsienleikkausta)

Käytä hyväksesi aika, kun eläin syö. Eläimen syödessä onnistuu esim. auskultaatio, lääkityspistos, verinäytteenotto, kanylointi yms.

Mikäli eläin ei syö tutkimuksen/toimenpiteen aikana, tarjoa kuitenkin ruokaa ja pidä se esillä ja anna ruoka heti tutkimuksen/toimenpiteen jälkeen.
Huojennusefekti, herkut maistuvat usein toimenpiteen jälkeen

Herkkujen jahtaaminen tai nappaaminen ilmasta lisää yleensä herkkujen arvoa ja innostaa eläintä, jolloin jännitys ja stressi vähenee.

Leikki

Erilaiset leikit: lelun heittely, saalisleikki, taisteluleikki. Leikki eläimen mukaan, mistä eläin pitää erityisesti. Erilaisia leluja, erilaisia leikkejä. Eläimen omat lelut tai klinikan lelut.

Ruoallakin voi leikkiä, heittele herkkuja, anna eläimen juosta herkkujen perässä.

Temppujen tekeminen, esim. makupalojen koppailu ilmasta, pöydälle hypääminen ja pöydältä alas hyppääminen, aiemmin opetetut tempun (esim. käsikosketus, tassun antaminen).

Aiemmin opittujen temppujen tekeminen ja niistä palkkion saaminen lievittää eläimen stressiä eläinlääkärikäynnillä.

Välineet

Anna eläimen nähdä ja haistaa välineet ennen käyttöä, esim. stetoskooppi, otoskooppi yms.

Toisille eläimille on suuri merkitys, millä neulalla pistää. Toisille pieni neula, jotta pistos tuntuu mahdollisimman vähän. Toisille iso neula, jotta lääkkeen saa mahdollisimman nopeasti.

Pehmeäkärkinen kuumemittari tuntuu mukavammalta kuin jäykkä kuumemittari. Muista liukaste.

Mikäli tarvitaan suoja puremisen varalta, on monille koirille kauluri miellyttävämpi kuin kuonokoppa. Kaulureita on myös tarrakiinnityksellä, jolloin kauluria ei tarvitse pujottaa pään yli. Kissoilla voi käyttää pyyhettä kaulalla tai pään päällä. Mikäli tarvitaan kuonokoppaa/kauluria, tulisi omistajan harjoitella asiaa kotona (tai eläintenkouluttajan avustuksella), jotta kuonokopan/kaulurin käytöstä tulee positiivinen juttu. Mikäli kuonokoppaa/kauluria käytetään aina vain eläinlääkärissä ahdistavissa tilanteissa, alkaa kaulurin/kuonokopan laittaminen kerta kerralta vaikeutumaan ja eläimen ahdistus lisääntyy jo eläimen nähdessä sen.

Tutkimusvälineisiin, kuten stetoskooppiin, tutustuminen lievittää eläimen stressiä eläinlääkärin tutkimuksen aikana.

Tutkimuspöytä

Mieti tarvitaanko tutkimuspöydällä oloa, vai onnistuisiko muulla tavoin.
Isot koirat lattialla, pienet koirat omistajan sylissä.

Mieti, pitääkö koira nostaa pöydälle vai voisiko se nousta itse pöydälle.
Alkuun anna koiran nousta pöydälle ja mennä alas itsenäisesti. Koiraa huojentaa tieto, että pöydältä pääsee pois. Heti pöydällä väkisin pitäminen lisää ahdistusta sekä tilannetta että pöytää kohtaan. Seuraavalla kerralla koiraa on vaikeampi saada pöydälle.

Pidä huoli, että pöydän pinta ei ole liukas, eikä kylmä, eikä kiiltävä. Pöydällä kannattaa olla peitto/pyyhe/matto, kunhan se ei liiku ja liu’u koiran alla.

Mieti, tarvitaanko tutkimuspöytää. Isot koirat voi tutkia lattialla, pienet koirat sylissä.
Tutkitaan koira lattialla tai pöydällä, huolehti, että pinta ei ole liukas. Liukas pinta lisää koiran ahdistusta ja pelkoa.

Omistaja

Mikäli omistaja on rento ja hyvällä tuulella, rauhoittuu koira.

Mikäli omistaja on jännittynyt ja ahdistunut, jännittyy ja ahdistuu koira.

Omistajaa rauhoittaa, kun hän tietää mitä tehdään, anna omistajan olla mukana ja kerro mitä ollaan tekemässä.

Rauhallinen, rento juttelu rauhoittaa niin omistajaa kuin koiraakin, ei väliä mistä jutellaan, kunhan sävy on positiivinen ja rento. Hiljaisuus lisää kaikkien jännittyneisyyttä, jolloin kaikkeen reagoidaan voimakkaammin.

Mikäli pistetään lääkettä, joka voi kirvellä, kerro jo etukäteen, jotta omistaja tietää, että eläin voi reagoida. Jos omistaja yllättäen säikähtää eläimen reaktiota, lisääntyy eläimen ahdistus tilanteeseen ja seuraavalla kerralla pistäminen on taas huomattavasti vaikeampaa.

Käynnin loppu

Vaikka kaikki ei käynnillä sujuisikaan toivotunlaisesti, panosta käynnin loppuun; tarjoa herkkuja, heittele nameja, leiki lelulla, kehu ja kiittele, silitä ja rapsuttele, tee kaikkesi, jotta eläimellä on rento ja mukava olo käynnin lopuksi.
Älä kuitenkaan lisää ahdistusta liian päällekäyvällä toiminnalla.

Myös kassalla laskun maksun yhteydessä kannattaa syötellä nameja.

Mukava käynnin loppu jättää käynnin viimeiseksi tunteeksi hyvän tunteen -> helpottaa seuraavaa käyntiä.

Mukava käynnin loppu jättää käynnin viimeiseksi tunteeksi positiivisen tunteen. Tämä helpottaa seuraavaa eläinlääkärikäyntiä.
Kassalla saadut herkut jättävät hyvän mielen käynnistä,

Käynnin jälkeen

Merkitse potilaan kortille erityishuomiot:
– mikä herkku maistui
– halusiko rapsutuksia/silityksiä
– mihin saa pistää
– mikä neula oli hyvä
– mistä otettiin verinäyte
– halusiko olla sylissä vai lattialla vai pöydällä
– oliko jotain etukäteen opeteltuja tukitaitoja

Mikäli vaikeuksia ja eläin kovin stressaantunut, ohjeista esilääkitys kotiin seuraavia eläinlääkärikäyntejä varten.

Eläinlääkärikäynti voi olla eläimelle mukava kokemus, jos omistaja ja klinikan henkilökunta toimivat yhteistyössä ja panostavat eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämiseen.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025

Lue lisää tutustumiskäynneistä.

Lue lisää eläinlääkäripelosta.

Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen

26.1.2025

Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentäminen perustuu muutamaan perusperiaatteeseen, jotka tulisi aina pitää mielessä:

Lisää mukavia tuntemuksia ja kokemuksia
Vähennä epämukavia tuntemuksia ja kokemuksia
Mieti mitä on pakko tehdä, mieti miten teet
- Älä tee stressaavia toimenpiteitä, ellei ole pakko
- Älä tee toimenpiteitä stressaavasti, ellei ole pakko

Eläimen eläinlääkärikäynnillä kokemaa stressiä voivat vähentää sekä eläimen omistaja että klinikan henkilökunta. Jos kaikki osapuolet toimivat yhdessä, on lopputulos paras mahdollinen.
Myös tukitaitojen harjoittelu etukäteen eläintenkouluttajan ohjauksessa helpottaa tulevia eläinlääkärikäyntejä.

Erityisen tärkeät hetket ovat lemmikin ensimmäinen käynti sekä käynnin loppu.

Mukava ensimmäinen käynti helpottaa tulevia käyntejä. Ensimmäisellä käynnillä tarkoitetaan sekä pennun ensimmäistä käyntiä että aikuisen eläimen ensimmäistä käyntiä uudella eläinklinikalla.
Latentti inhibitio (eng. latent inhibition) on klassisen ehdollistumisen termi ja tarkoittaa aivojen kykyä suodattaa pois ympäristön ärsykkeitä, jotka on aiemmin opittu merkityksettömiksi.

Mukava käynnin loppu jättää käynnin viimeiseksi tunteeksi hyvän tunteen. Näin käynnin päällimmäiseksi muistoksi jää hyvä tunne. Vaikka kaikki ei muuten käynnillä sujuisikaan toivotusti, panosta käynnin loppuun, onnistuneella lopulla voi pelastaa paljon.

Lisää mukavia tuntemuksia ja kokemuksia

TLC = Tender Loving Care

Toimi ja käsittele eläintä kuin toivoisit omaa rakasta lemmikkiäsi käsiteltävän, kun se on kipeä ja peloissaan. Puhu ja käsittele ystävällisesti ja rauhallisesti. Rapsuttele ja silittele. Anna aikaa ja tilaa, mahdollista eläimen omaehtoisuus.

TLC aktivoi eläimen CARE-tunnejärjestelmää (hoivan ja hyvänolon tunne).

Ruoka

Jokainen eläin ansaitsee klinikalla herkkuja, herkut eivät ole este rauhoitukselle tai verinäytteenotolle.

Käytä riittävän maukkaita herkkuja, pelkkä kuivamuona ei monellekaan riitä, käytä märkäruokaa, herkkutahnoja, erilaisia makupaloja. Varaa herkkuja riittävästi!
Muista huomioda mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä yliherkkyydet.

Jos joku herkku ei klinikalla maistu, kokeile toista herkkua. Ruollakin voi leikkiä ja pieni leikkihetki voi lisätä ruokahalua. Myös aiemmin opittujen temppujen tekeminen ja niistä herkku palkaksi rentouttaa ja lisää ruokahalua.

Muista tarjota kissoillekin herkkuja! Ruoan lämmittäminen voi lisätä kissan ruokahalua.

Ennen rauhoitusta tahnatuubiruokaa tai märkäruokaa, ei pureskeltavia paljoa, jotka voivat jäädä nieluun.

Nuolulautaset, kongit & aktivointikupit aiheuttavat sen, että pitää tehdä vähän töitä ruoan eteen. Tämä sekä herkun saaminen tempun tekemisen ja palkkiomerkin jälkeen aktivoi eläimen SEEKING-tunnejärjestelmää (odotuksen/tavoittelun tunne).

Leikki

Leikkiminen aktivoi PLAY-tunnejärjestelmää (sosiaalinen ilo) ja suojaa pelolta.

Ruoallakin voi leikkiä, ruoan saalistaminen sekä nappaaminen ilmasta on monen mielestä erittäin kivaa.

Temppujen tekeminen ja leikkiminen (esim. tutkimuspöydälle hyppääminen ja sieltä alas tuleminen) vapauttaa ja rentouttaa ja suojaa pelolta. Rentoutumisen myötä myös herkut maistuvat paremmin.

Muita positiivisia kokemuksia

Jos herkut eivät maistu, anna eläimelle aikaa ja tilaa. Samalla mietitään ja kokeillaan muuta mukavaa ja rauhoittavaa toimintaa, esim. rapsutus, silitys, rauhallinen puhe, huoneeseen tutustuminen, nuuskuttelu (koirat), ikkunasta ulos katselu (kissat), leikki, aiemmin opeteltujen temppujen tekeminen jne.

Eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämisen perusperiaate on mukavien tunteiden ja kokemuksien lisääminen ja ikävien tunteiden ja kokemuksien vähentäminen.
Tätä voi toteuttaa mm. tarjoamalla maistuvia herkkuja, omistajan rauhallinen ja rento käytös sekä kaverikoiran mukana oleminen.

Vähennä epämukavia tuntemuksia ja kokemuksia

KIPU!

Käytä puudutetta verinäytteenotoon sekä mikrosirutukseen ja vastaavaan pitokseen. Muista antaa puudutteen vaikuttaa n. 10 min, muuten teho heikompi. Puudutetta voi käyttää herkillä potilailla kaikkiin pistoksiin, huomioi herkillä potilailla myös mitä neulaa käytetään.

Laimenna kirvelevät lääkkeet. Anna pistokset aina mahdollisuuksien mukaan (huoneen)lämpöisinä.

Muista aina riittävä kivunlievitys, jotta eläin ei koe kipua eläinlääkärissä, eikä ole kivulias eläinlääkärikäynnin jälkeen. Puudutteet aina, kun mahdollista.

Muista, että ilman kipulääkekkokeilua (erilaisilla kipulääkkeillä) ei voi varmuudella tietää, onko potilaalla kipua. Kipulääkekokeilun tulisi olla 1-2 viikkoa, muutaman päivän kokeilusta ei apua kroonisessa kivussa.

Kutina on verrattavissa (krooniseen) kipuun, joten muista aina hoitaa kutina.

Pelko

Tunnista ja huomio eläimen pelko, anna potilaan väistää, älä kiellä koiraa murisemasta!

Pelko on tunne, eikä tunnetta voi poistaa kieltämällä eläintä näyttämästä tunnetta. Mikäli ei huomioida potilaan pelko/stressireaktiota, johtaa se siihen, että eläin turvautuun helpommin hyökkäykseen (“se puri varoittamatta”).

Pelkoreaktiota lievittää tutun ja turvallisen ihmisen läsnäolo -> Omistajan olisi hyvä olla mukana tutkimuksissa ja tarjota herkkuja ja jutella ja rapsutella sekä pitää kiinni tarvittaessa. Pentu tai pieni koira voi olla sylissä tutkimuksen ajan, kissa voi olla omassa kuljetuskopassaan, josta on katto irrotettu. Iso koira voidaan tutkia lattialla, monia koiria pöydällä oleminen voi pelottaa.

Mikäli omistaja kovin pelokas, voi omistajan pelko tarttua eläimeen, tällöin omistajan pelkoa tulisi lievittää mm. juttelemalla omistajalle mukavista asioista, jotta omistaja rauhoittuu, jonka myötä eläinkin rauhoittuu.

Eläimet haistavat toisen eläimen pelon -> tutkimushuone olisi hyvä tuulettaa ja huoneessa olisi hyvä käyttää feromonihaihduttimia / suihkeita.

Liukkaat pinnat pelottavat monia eläimiä, matot lattialla ja peitto/pyyhe pöydän päällä vähentävät liukkautta eli vähentävät eläimen pelkoa.

Vältä pakkokeinoja, mahdollista eläimen omaehtoisuus. Omaehtoisuus ja ennustettavuus lisäävät eläimen rentoutta ja hyviä kokemuksia. Eläimelle olisi hyvä aina kertoa ennen kosketusta ja pistämistä. Eläimelle tulisi antaa mahdollisuus poistua tilanteesta.

Vältä voimakasta käsittelyä ja kiinnipitoa. Koirilla 3 sekunnin sääntö, kissoilla 2 sekunnin sääntö; jos eläin vastustelee kiinnipitoa pidempään, päästä irti ja mieti muita vaihtoehtoja. Jos potilas tarvitsee kiinnipidon ja kuonokopan toimenpiteeseen -> mieti rauhoitusta ja/tai uutta käyntiä esilääkityksellä.

Jos potilasta selvästi pelottaa kovasti, suositellaan rauhoitusta, ei tehdä väkisin. Mikäli kyseessä on ei-kiireellinen asia, suositellaan uutta käyntiä esilääkityksen avulla.
Muista esilääkitys aina eläinlääkäripelkoisilla!

Kiinnitä huomiota omaan käytökseen, osaa eläimistä pelottaa nopeat liikkeet ja kova ääni, älä kumarru eläimen päälle, älä vedä eläintä luoksesi, vaan anna eläimen tulla luoksesi ensin. Älä jää seisomaan ovenpieleen, vaan anna eläimen mennä rauhassa ovesta. Älä vedä koiraa hihnasta huoneeseen. Älä tuki potilaan kulkureittiä.

Kiire

Anna lemmikille aikaa tutustua tilaan ja hoitohenkilökuntaan.

Älä kiirehdi / hoputa. Kiire lisää stressiä ja ahdistusta.

Pahoinvointi

Kaikille rauhoitetuille / nukutetuilla pahoinvoinninestolääkitys, muuten eläinlääkärikäyntiä voi seurata pahoinvointi, joka aiheuttaa epämukavan assosiaation eläinlääkärikäyntiin.

Ei liian pitkää paastoa rauhoituksen / nukutuksen vuoksi, enää ei suosita pitkiä paastoja, aikuisille eläimille riittää n. 4 h paasto, pennuille vielä vähemmän.
Pitkä paasto (8-12 h) vaaditaan tiettyihin verinäytteisiin, muuten ei tarvetta perustoimenpiteissä tai tutkimuksissa. Pitkä paasto aiheuttaa pahoinvointia ja lisää riskiä regurgitaatioon.

Eläinlääkärikäynnin aiheuttamia epämukavia tuntemuksia voi vähentää vähentämällä eläimen kokemaan pelkoa. Pelkoa voi vähentää esim. huolehtimalla, että pinnat eivät ole liukkaat ja että eläimellä on oma reipas kaveri mukana eläinlääkärissä.

Mieti mitä teet, Mieti miten teet

Älä tee stressaavia toimenpiteitä, ellei ole pakko.

Älä tee toimenpiteitä stressaavasti, ellei ole pakko.
3 sek sääntö: Jos eläin vastustelee yli 3 sekuntia, muuta taktiikkaa. Kissoilla 2 sek sääntö.

Mieti, mitä on pakko tehdä

Lämmönmittaus rokotuskäynnillä?
Yleistutkimus ennen rauhoitusta? Kuinka laaja?
Rauhoitettavan potilaan kanylointi hereillä?
Verinäytteet hereillä rauhoitettavalta potilaalta?
Rokotus rauhoituksen/nukutuksen jälkeen vasta, kun potilas on herännyt?
Eutanasiapotilaan tutkiminen ja kanylointi hereillä?
Lääkityksen aloitus pistoksella?
Kirvelevän lääkkeen antaminen pistoksena?
Rtg-kuvaus hereillä? Monta rtg-kuvaa hereillä?
Korvien puhdistus eläinlääkärissä hereillä?
Kynsienleikkaus hereillä?

Mieti, miten teet

Yritä yhdistää toimenpiteitä (kanylointi ja verinäyte samalla).

Käytä rauhoitusta hyväksesi (kynsienleikkaus, hampaiden tutkiminen, korvien tutkiminen ym.).

Joskus (useimmiten) on parempi olla tekemättä mitään ja varata uusi aika, kuin tehdä väkisin eläimen ollessa stressaantunut.

Mieti, miten teet, onko vaihtoehtoa?

Kiinnipito?
Onko pakko pitää kiinni vai pysyisikö koira paikoillaan esim. ruoan avulla?
Pysyisikö kissa paikoillaan omassa kopassa herkkujen avulla tai katsellen ikkunasta ulos?

Vieras eläintenhoitaja pitää kiinni?
Eikö omistaja voisi pitää kiinni?

Kassalla mikrosirun lukeminen henkilökunnan toimesta?
Eikö omistaja voi lukea mikrosirua?

Yleistutkimus pöydällä?
Eikö koira voisi olla lattialla tai omistajan sylissä?

Korvanäyte eläinlääkärin / eläintenhoitajan ottamana?
Eikö omistaja voisi ottaa näytettä?

Silmän värjäys eläinlääkärin / eläintenhoitajan toimesta?
Eikö omistaja voisi laittaa silmätippaa?

Verinäyte etu- vai takajalasta?
Useille koirille takajalka on vähemmän ahdistava

Potilaan herättäminen nukutuksen jälkeen ilman tuttua ihmistä?
Eikö voisi herätä omistajan kanssa rauhallisessa tutkimushuoneessa eläintenhoitajan valvonnassa?

Potilas yksin klinikalla?
Eikö potilaan perheeseen kuuluva kaverikoira/kissa/kani voisi tulla mukaan klinikalle?

Mieti mitä teet, mieti miten teet.
Jo pienilläkin muutoksilla klinikan käytännöissä voi olla iso merkitys eläinlääkärikäynnin aiheuttaman stressin vähentämisessä.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025

Lue lisää tutustumiskäynneistä.

Lue lisää eläinlääkäripelosta.

Kissaystävällinen eläinlääkärikäynti

25.1.2025

Eläinlääkärikäynti voi olla kissalle hyvin stressaava kokemus, erityisesti jos kissa on kipeä tai muutoin huonovointinen.

Omistaja voi yrittää vähentää kissan kokemana stressiä monin eri tavoin, kuten opettamalla kuljetuskoppa mukavaksi paikaksi, joka ennustaa kivoja kokemuksia. Omistajan kannattaa myös kiinnittää huomiota, miten kuljetuskoppaa kannetaan; kuljetuskoppaa tulisi aina kantaa pohjasta kiinni pitäen, muuten kuljetuskoppa heiluu ja voi aiheuttaa kopassa olevalle kissalle suurta ahdistusta.

Omistajan toimien lisäksi myös klinikalla voidaan monin erilaisin keinoin pyrkiä tekemään kissan eläinlääkärikokemuksesta mahdollisimman mielekäs ja vähästressinen.

Kissaystävälliseen eläinlääkärikäyntiin kuuluvat mm. seuraavat kohdat

Erillinen kissahuone, jonne mennään suoraan, jotta kissan ei tarvitse olla samoissa tiloissa koiran kanssa
Taso, jossa pitää kuljetuskoppaa. Kissat viihtyvät paremmin lattiatason yläpuolella, joten kuljetuskoppaa ei kannata pitää lattialla.
Anna kissan tulla itse ulos kuljetuskopasta, älä missään nimessä kaada kissa ulos kuljetuskopasta. Osa kissoista tulee itsenäisesti kuljetuskopasta, jos kuljetuskopan oviaukon kääntää seinää päin.
Anna kissan tutustua omaehtoisesti tutkimushuoneeseen. Mikäli huoneessa on tasoja, joille kissa voi hypätä, lisää se kissan viihtyvyyttä.
Mikäli kissa haluaa piiloutua, anna pyyhe tai peitto, jonka alle kissa voi piiloutua.
Kissan tutkiminen onnistuu myös kissan ollessa omassa kuljetuskopassaan, kunhan kuljetuskopan katto irroitetaan. Katon irroittaminen onnistuu useissa kuljetuskopissa.
Kissat tykkäävät lämmöstä, joten huolehdi lämmityksestä käyttämällä lämmitettyjä peittoja sekä lämpöalustoja.
Kissat pitävät pehmeästä, joten kissoilla kannattaa aina käyttää pehmeää alustaa. Monien kissojen mielestä erityisesti fleece-kangas on ihanaa.
Herkkujen, kuten namien, toipilasruoan ja herkkutahnan tarjoaminen kannattaa aina, vaikka kissa ei jännityksen takia söisikään. Ruoan lämmittäminen lisää monilla kissoilla ruokahalua.
Tutkimushuoneen ikkunat mahdollistavat kissan keskittymisen ulkona olevaan ympäristöön (kissojen oma tositv), jonka moni kissayksilö kokee mielekkääksi.
Kissat rentoutuvat leikkimällä, joten leikkihetki klinikalla rentouttaa kissaa.
Kissojen feromonivalmisteet (haihdutin ja suihke) rauhoittavat kissaa.
Rauhoittava kissamusiikki nimensä mukaisesti rauhoittaa kissaa.
Puudutteiden käyttö tulisi muistaa aina myös kissoilla. Jos suihkepullo pelottaa kissaa, voi käyttää puudutetta myös geelinä.
Kissoilla tulisi muistaa 2 s sääntö; mikäli kissa kiinnipidettäessä rimpuilee 2 sekunttia, tulisi kissa päästää vapaaksi ja kokeilla muuta lähestymistapaa.

Kissoille on olemassa reseptivapaita vapaankaupan tuotteita sekä lääkevalmisteita, jotka vähentävät kissan kokemaa stressiä ja ahdistusta eri tilanteissa. Näitä tuotteita voi hyvin käyttää esilääkityksenä ennen eläinlääkärikäyntiä, mikäli eläinlääkärikäynti tai matka klinikalle aiheuttaa kissalle ahdistusta.
Esilääkityksen tarpeesta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa ja ottaa se tarvittaessa käyttöön ennaltaehkäisevästi, ennenkuin kissalle on kehittynyt voimakas eläinlääkäripelko.

Kissaystävällinen eläinlääkärikäynti Tsempissä

Me olemme Eläinklinikka Tsempissä huomioineet kissapotilaiden tarpeet ja Tsempistä löytyykin kissoille oma tutkimushuone välineineen ja feromonivalmisteineen sekä tähän kuuluva kissojen odotustila. Kissojen omassa tutkimushuoneessa kissat voi turvallisesti päästää tutkimaan tilaa vapaasti. Huoneesta löytyy hyppäämiseen sopivia tasoja sekä ikkuna, josta voi seurata ulkomaailman menoa.
Kissaystävällisten tutkimusperiaatteiden lisäksi huomioimme jokaisen kissan yksilölliset tarpeet eläinlääkärikäynnillä. Jo ajanvarauksen yhteydessä on hyvä ilmoittaa etukäteen kissan mahdollisista erityistarpeista.

Mikäli eläinlääkärikäynti tai matka klinikalla on hyvinstressaavaa kissalle, onnistuu Tsempissä kissojen hoito myös kotikäyntinä.
Lue lisää kotikäynneistä.

Kuvassa hurmaava Unna rokotuskäynnillä Tsempissä. Vaikka Unnaa hieman jännitti, sujui rokottaminen mallikkaasti.

kirj. eläinlääkärin sijainen Kira Åström & eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2025

Aistivirikkeet

14.11.2024

Hajuaisti

Tämä on ehkä aistivirikkeistä tunnetuin ja käytetyin. Koiran hajuaistin hyödyntäminen voi olla todella monipuolista ja hauskaa. Voit aloittaa hajuvirikkeiden harjoittelun esimerkiksi piilottamalla herkkuja tai esineitä joita koira saa etsiä.

Vaihtelevat tehtävät ja uudet hajut tekevät toiminnasta virikkeellistä ja mielenkiintoista. Lenkeillä kannattaa antaa koiran haistella paljon ja mennä välillä “koiran nenän perässä” pitkin polkuja ja meille näkymättömiä hajureittejä.

Hajuvirikkeitä on todella helppo järjestää! Voitte aloittaa esimerkiksi maustehyllystä löytyvien mausteiden haistelulla yhdessä. Kun tulet kotiin kaupasta, pura koiran kanssa yhdessä ostokset ja anna koiran haistella kaikki tavarat. Voit laittaa koiran leluja hajustumaan muovipussiin yhdessä kissanmintun, kissojen hajulelujen, laimennetun eteerisen öljyn tai vaikka koiran koulutushajusteiden kanssa. Voit käyttää hajustamiseen myös toisen koiran karvaa tai vaatteita, joissa on toisen koiran haju.

Koulutushajusteissa on useita eri riistan hajuja, joita voi imeyttää leluihin ja vetää niillä vaikkapa hajujälkeä tai piilottaa sisällä tai ulkona. Niitä löytyy eläinkaupoista ja nettikaupoista. Riistaviettisen koiran kanssa tämä on helppo tapa antaa koiralle rotutyypillistä hajuvirikettä.

Jos hajutyöskentely kiinnostaa harrastuksena, vaihtoehtoja on paljon, kuten nosework, mejä, rodunomaiset käyttökokeet, pelastuskoiratoiminta, etsijäkoiratoiminta, erikoisjälki, palveluskoirien haku ja jälki.

Jos tavoitteena on lisätä koiran virikkeellistämistä ja hyvinvointia, harrastamista ei tarvitse ottaa tosissaan eikä kaikkia sääntöjä ole pakko opetella. Koiran hyvinvoinnin edistämiseksi riittää, että tehtävät vaihtelevat jonkin verran, koira saa toteuttaa lajityypillistä tarvettaan ja kokea onnistumisen riemua läheistensä kanssa.

Näköaisti

Näköaistia voi hyödyntää virikkeenä helposti monin eri tavoin. Jos koira tykkää pihan tapahtumien seuraamisesta ikkunasta tai parvekkeelta tai vaikka luonto-ohjelmien katselusta televisiosta, nämä voivat toimia koiralle näkövirikkeinä.

Lenkeillä kannattaa pysähtyä säännöllisesti tarkkailemaan ympäristöä ja katsomaan erilaisia asioita yhdessä koiran kanssa. Koiran kanssa kannattaa hakeutua välillä paikkoihin joissa on paljon katseltavaa esimerkiksi leikkiviä tai pelaavia lapsia, toisia koiria, parkkipaikan tai puiston ihmisvilinää.

Voitte katsella kunnioittavan matkan päästä julkisilla kulkureiteillä myös esimerkiksi kotieläimiä kuten nautoja, lampaita tai hevosia, mutta muista olla häiritsemättä eläimiä. Pidä etäisyys sen verran kaukana, että kotieläimet pysyvät rauhallisena. Keväällä ja kesällä rannoilla voi kierrellä katselemassa lintuja kuten sorsia ja hanhia niitä häiritsemättä.

Voit tehdä koirallesi myös muistia harjoittavia harjoituksia, joissa hyödynnetään näköaistia. Esimerkiksi pudotat maastoon tai korkeaan heinikkoon koirasi katsellessa lelun, palaat takaisin ja päästät koirasi etsimään lelua. Koiran harjaantuessa voit lisätä esineiden määrää ja etäisyyttä.

Ääniaisti

Koirien herkkää kuuloa kannattaa hyödyntää virikkeistämisessä! Äänimaailma on osa koiran kokemusympäristöä koko ajan ja se voi vaikuttaa paljon mm. tunteisiin ja viretilaan.

Kokeile soittaa koirallesi erilaisia ääniä älylaitteeltasi tai kaiuttimesta. Mitä reaktioita maatilan eläinten äänet aiheuttavat koirassasi? Entä toisten koirien iloinen haukkuminen tai erilaisten lintujen soidinlaulut?

Useita koiria kiinnostavat eläinten äänet. Ne voivat olla stimuloivia ja joillekkin koirille myös kiihdyttäviä. Tarkkaile koiraasi kun kuuntelette erilaisia ääniä yhdessä.

Kokeile miten pienellä volyymillä koirasi kuulee vaikka lintujen korkeita ääniä tai heinäsirkan siritystä.

Queen’s University Belfastin tutkijat havaitsivat (2022), että klassinen musiikki voi auttaa koiria rauhoittumaan, kun ne ovat erossa omistajistaan. Tutkimuksessa soitettiin koirille Mozartin sonaatteja ja verrattiin niiden vaikutusta äänikirjoihin ja hiljaisuuteen. Tulokset osoittivat, että klassinen musiikki auttoi koiria rentoutumaan nopeammin kuin äänikirjat tai hiljaisuus.

Voit kokeilla soittaa klassista musiikkia samalla, kun annat koirallesi pitkäkestoista purtavaa tai syötävää. Katso, auttaako musiikki koiraasi rentoutumaan paremmin rauhallisen ruokavirikkeen kanssa.

YouTubesta löytyy monia videoita, joissa on erilaisia eläinten ja luonnon ääniä. Mitä koirasi tuumaa esimerkiksi tuulen huminasta, sateen ropinasta, kosken kuohunnasta, kissan kehräyksestä tai aaltojen rauhallisesta liplatuksesta? Näiden äänien kuuntelu voi olla mielenkiintoinen ja rauhoittava kokemus koirallesi.

Tuntoaisti

Koiran tuntoaistia voi hyödyntää monin luovin tavoin, kuten rapsuttelun, silittelyn ja hieronnan avulla.

Voit opettaa koirasi pyytämään kosketusta: rapsuta koiraa hetki, lopeta sitten ja katso, miten koira reagoi. Jos koira esimerkiksi katsoo sinua, hakeutuu takaisin käden lähelle tai tökkää kuonollaan, jatka rapsuttamista ja kokeile uudestaan.

Koiralle kannattaa myös tarjota monipuolisia kokemuksia erilaisilla esineillä koskettamisesta sekä erilaisilla alustoilla kävelemisestä, istumisesta ja maahanmenosta. Tämä auttaa koiraa tottumaan monenlaisiin tuntemuksiin ja ympäristöihin. Voit esimerkiksi käyttää erilaisia materiaaleja, kuten pehmeää nurmikkoa, karkeaa hiekkaa, mattoa, pehmeää patjaa, säkkituolia tai liukasta lattiaa, jotta koira saa kokea erilaisia tuntemuksia tassujensa kautta.

Voit soveltaa koiran tuntoaistin hyödyntämistä arjessasi monin tavoin. Tässä muutamia ideoita:

Koskettaminen: Varaa joka päivä hetki, jolloin keskityt vain koiran rapsutteluun ja silittelyyn. Löydätkö koirasi mielestä parhaan rapsutuspaikan? Kokeile rapsuttaa ja silittää hieman eri tavoin ja eri nopeuksilla. Huomaatko eron koiran reaktioissa? Onko koiran kehossa kohtia, joiden koskettamisesta se ei pidä?
Hieronta: Kokeile hieroa hellasti koiraasi säännöllisesti. Hieronta auttaa rentouttamaan koiran lihaksia ja parantaa verenkiertoa. Voit opetella perusteita koirahieronnasta tai käyttää koiraasi koirahierojalla.
Leikkiminen: Käytä useita erilaisia leluja leikkiessäsi koiran kanssa.
Uudet kokemukset: Vie koiraasi uusiin ympäristöihin, kuten puistoihin, rannoille tai metsään. Erilaiset maastot ja pinnat tarjoavat koiralle uusia tuntemuksia ja muitakin virikkeitä.
Erilaiset tekstuurit: Luo “seikkailurata” erilaisista materiaaleista, kuten pehmeistä matoista, kuplamuovista, hiekkapaperista, patjasta, rapisevasta pressusta ja pyyhkeistä. Anna koiran kävellä radan läpi ja tutkia erilaisia tuntemuksia tassuillaan.
Kosketusleikit: Pyydä koiraasi koskemaan erilaisia materiaaleja tai pintoja tassulla, kuonolla tai ottamalla turvallisia esineitä suuhun.
Voit kokeilla harjata koiraasi erialisilla harjoilla esim. kumisualla, “harjahanskalla” tai hyvin pehmeällä “vauvaharjalla”.
Yllätyspaketti: Tee koirallesi yllätyspaketteja esimerkiksi pahvilaatikoihin tai kestokasseihin, joissa on erilaisia esineitä ja herkkuja sikinsokin. Anna koiran tutkia niiden sisältöä ja etsiä herkkuja ja leluja muiden esineiden seasta. Pidä sisältö turvallisena ja vahdi koirasi leikkejä.

Makuaisti

Makuaistin hyödyntäminen on erinomainen tapa tarjota koirille uusia ja mielenkiintoisia kokemuksia. Sekasyöjät, kuten koirat, ovat sopeutuneet käyttämään monipuolista ja vaihtelevaa ruokavaliota, joten erilaisten makujen ja koostumusten tarjoaminen voi rikastuttaa niiden päivittäistä elämää.

Vaihtelu ruoka-aineissa on joillekin koirille hyvin tärkeää, ja saman ruuan syöminen päivästä toiseen ei niitä pitkään kiinnosta. Toisille sillä ei vaikuta olevan juurikaan merkitystä. Oletettavasti vaihtelunhalu ruuan koostumuksessa ja maussa on sisäsyntyinen tarve, jonka ansiosta eläin saa luonnossa monipuolisesti erilaisia ravintoaineita.

Koiran “nirsoilu” voi olla myös sitä, että koira kaipaisi vaihtelua, toki huonon ruokahalun takana voi olla useita syitä ja pitkään jatkuessa asiaa on selvitettävä.

Yksi tapa hyödyntää makuaistia on koota koiralle ”maistelulautanen”. Leikkuulaudalle voi kerätä pieninä nokareina erilaisia koirille sopivia ruoka-aineita, kuten hedelmien paloja, marjoja, yrttejä, leikkeleitä, juustoja, pastaa ja vihanneksia. Useimmat kissoille tarkoitetut ruuat ja herkut sopivat myös koirille.

Koiran ruokaa voi maustaa vaihtelun vuoksi esim. pienillä määrillä piimää, jogurttia, viiliä, tonnikalaa, raejuustoa.

Varmista aina, että tarjoamasi ruoka-aineet ovat turvallisia koirille. Älä tarjoa koiralle haitallisia ruokia kuten avokadoa, sipulia, viinirypälettä tai suklaata. Koiralle ei ole syytä tarjota maisteltavaksi myöskään ihmisille valmistettuja makeisia ym. Mikäli jäit pohtimaan mitä koiralle ei saa tarjota, katso kommenteista linkki, josta löydät kattavamman listan.

On myös pohdittu, että uusien makujen tarjoaminen voi vähentää koiran tarvetta maistella ulkona kaikkea outoa ja uutta. Erityisesti allergisten koirien kohdalla kannattaa nähdä vaivaa löytääkseen sopivia ja monipuolisia maisteltavia. Eläinkaupoista löytyy myös erikoisempia makuja, kuten hyönteisiä, meribassia, strutsia, villisikaa, kaninkorvaa, vuohta, fasaania ja kengurua, joten vaihtoehdot eivät lopu heti kesken.

Eläinkaupoista löytyy myös täysin kasvipohjaisia pureskeluun tarkoitettuja “tikkuja” sekä pureskelusarvia joita moni koira ei ole koskaan maistanut ja joita voi myös miettiä allergisen koiran virikkeellistämiseen.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.

Koiran Kipu, osa 3: Koiran kivun hoito

11.11.2024

Kivun haittavaikutukset

Koiran kivun hoito on tärkeää, koska kivulla on monia haittavaikutuksia. Kipu aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. Valitettavasti suuri osa seurauksista on eläimen hyvinvoinnin kannalta haitallisia.

Hoitamaton kipu johtaa vakaviin fysiologisiin, neurohumoraalisiin, metabolisiin ja immunologisiin muutoksiin, jotka voivat jäädä pitkäaikaisiksi.
Hoitamaton kipu aiheuttaa stressiä ja hidastaa paranemista.
Krooninen kipu tai voimakas hoitamaton akuutti kipu voi muokata muistia ja siten johtaa pysyviin ei-toivottuihin muutoksiin eläimen käytöksessä.
Hoitamaton kipu johtaa kivulle herkistymiseen.
- Kipumuisti: potilaat, joilla on kipuhistoria, ovat normaalia herkempiä myös uusille kiputuntemuksille ja kivunhoito on näillä potilailla vaikeampaa.
Kipu ylläpitää elimistön stressitilaa. Pitkäaikaisella stressillä on monia haittavaikutuksia sekä eläimen terveyteen että käyttäytymiseen.
Koiran vastustuskyky alenee ja tulehdusriski kohoaa.
Haavojen paraneminen viivästyy.
Kivuliaat eläimet tarvitsevat selvästi normaalia suurempia rauhoitusaine- ja kipulääkeannoksia, mikä lisää epätoivottujen sivuvaikutusten todennäköisyyttä.
Kirurgisia toimenpiteitä varten nukutettaessa kivuliaat eläimet vaativat tavallista syvemmän anestesian, jonkan vuoksi anestesiariski kasvaa.
Eläimelle aiheutuu tarpeetonta kärsimystä.

Koiran kivun hoito

Koiran kivun hoito riippuu sen syystä. Hoito voi sisältää:

Kipulääkitys: Eläinlääkäri voi määrätä koiralle kipulääkitystä, joka voi olla mm. tulehduskipulääkkeitä, opioidilääkkeitä tai muita kipulääkkeitä.
Puudutteet: Puudutteilla kivun tunteminen estetään kokonaan, myös tuntoaistimus estyy. Puudutteita käytetään mm. leikkauksissa ja haavanhoidoissa. Puudutteiden vaikutusaika on varsin lyhyt, joten pitkäaikessa hoidossa tai kroonisen kivun kotihoidossa niiden käytömahdollisuudet ovat vähäiset.
Leikkaus: Jos kipu johtuu esimerkiksi kasvaimesta tai nivel/luusto-ongelmasta, leikkaus voi olla tarpeen kivun hoidossa.
Akupunktio: Akupunktiota käytetään pääasiassa tuki – ja liikuntaelimistön kiputilojen hoitoon. Tieteellisesti akupunktion on todettu lievittävän kipua monella eri tavalla. Akupunktio muokkaa kivun käsittelyyn osallistuvien aivoalueiden toimintaa, kipua jarruttavien hermoratojen toiminta tehostuu ja kipeältä alueelta hermoja pitkin aivoihin nouseva viesti vaimenee akupunktiohoidon myötä. Akupunktio tehostaa aivoja tuottamaan kehon kipua lievittäviä välittäjäaineita kuten endorfiinia. Krooniseen kipuun usein liittyvä sympaattisen hermoston ylivirittyneisyys vaimenee akupunktiohoidon myötä.
Osteopatia, Fysioterapia, Hieronta: Manuaalinenterapia voi auttaa mm. lihasjännitysten ja kivun lievittämisessä.
Painonhallinta: Ylipaino lisää erityisesti nivelrikon haittavaikuksia. Pelkällä painonpudotuksella on havaittu mahdollisuus kipulääkityksen vähentämiseen.
Ravinto: Oikea ravinto voi tukea koiran nivelten ja lihasten terveyttä ja vaikuttaa kipujen hoitoon.
Muut hoitomuodot: hydroterapia, laser, tens, kylmä- ja lämpöhoito sekä muut vaihtoehtoiset hoitomuodot voivat olla hyödyllisiä tietyissä tapauksissa. Yleensä nämä yhdistetään muihin kivunhoitomenetelmiin, koska näiden teho yksistään on kyseenalainen.

Multimodaalinen kivunhoito

Multimodaalinen kivunhoito tarkoittaa sitä, että potilaalle annetaan kahta tai useampaa eri
luokkaan kuuluvaa kipulääkettä samanaikaisesti. Eri lääkeaineet toimivat kipuradan eri kohdissa. Kipulääkkeellä tulee olla vaikutus jossain kipuradan kohdassa. Eri luokkiin kuuluvat kipulääkkeet voimistavat toistensa vaikutusta, jolloin yksittäisten lääkkeiden annoksia voidaan pienentää. Esim. opioidien, tulehduskipulääkkeiden, puudutteiden ja gabapentiinin käyttö.

Pre-emptiivinen analgesia eli ennakoiva kivunhoito on tehokkaampi kuin kipuärsykkeen syntymisen jälkeen aloitettu kivunhoito.

Multimodaalinen kivunhoito tarkoittaa sitä, että koiralla annetaan yhtä tai useampaa kipulääkettä, jotka toimivat kipuradan eri kohdissa.

Kotona käytettäviä kipulääkkeitä koirille

Tulehduskipulääkkeet (NSAID = non-steroidal anti-inflammatory drugs)
- Tulehduskipulääkkeet ovat tutuin ja eniten käytetyin kipulääkkeiden muoto.
- COX2 spesifisillä tulehduskipulääkkeillä (kuten onsior, previcox) on vähemmän haittavaikutuksia kuin vanhemmilla tulehduskipulääkkeillä (kuten rimadyl ja metacam).
Monoklonaalinen vasta-aine, bedinvetmabi (librela)
- Vaikutusmekanismi erilainen kuin tulehduskipulääkkeillä. Vaikutusaika 1 kk. Hyvin vähän haittavaikutuksia.
- Voidaan yhdistää tulehduskipulääkkeeseen sekä muihin kipulääkkeisiin,
Grapiprantti (Galliprant)
- Epätyypillinen tulehduskipulääke, vaikuttaa kipuradan erikohdassa, ei perinteisiä haittavaikutuksia.
Parasetamoli (VAIN koiralle)
- Yhdistettynä muihin kipulääkkeisiin. Yksistään kivunlievitysteho heikko.
- Kissoille parasetamoli tappavan myrkyllistä.
- Voidaan tarvittaessa antaa samanaikaisesti kortisonin kanssa.
Gabapentiini, pregabaliini
- Gabapentiini lisää gamma-aminovoihapon (GABA – tärkein inhibitorinen välittäjäaine) tuotantoa ja heikentää nousevaa kipuviestiä.
- Pregabalin salpaa Ca++ -kanavia ja vähentää eksitatoristen välittäjäaineiden tuotantoa ja vapautumista, heikentäen nousevaa kipuviestiä.
- Estää sentraalista sensitisaatiota.
- Neuropaattisen, ortopedisen ja kroonisen kivun hoitoon tai jos NSAIDit kontraindikoitu/ei auta.
- Yhdistetään usein muihin kipulääkkeisiin.
Trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini, imipramiini)
- Serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä.
- Kroonisen kivun hoitoon.
Metamitsoli (spasmium, litalgin)
- Tabletti poistunut markkinoilta.
- Erityisesti vatsaontelokivut.
Tramadoli
- Geneettinen polymorfismi ihmisillä ja koirilla aiheuttaa hyvin vaihtelevan analgesian tason, joillakin yksilöillä ei lainkaan kivunlievitystä.
- Tehokkaampi kissoilla kuin koirilla.
NMDA-antagonistit (esim. ketamiini ja amantadiini)
- Ketamiini estää sentraalista herkistymistä ja kroonisen kipusyndrooman kehittymistä.
- Amantadiinin vain kroonisen kivun hoitoon, hoidossa huomattava vasteviive, noin 14 vrk (jopa 28 vrk). Vähäinen teho yksin, yhdistetään muihin kipulääkkeisiin.
Maropitantti (cerenia)
- Sisäelinperäinen, erityisesti virtsarakkoperäinen, kipu.
- Vähentää inhalaatioanesteettien tarvetta koirilla ja kissoilla.
Lihasrelaksantit
- Erityisesti selkäkipujen hoitoon.
Opioidit
- Lähinnä käytössä eläinklinikoilla sekä eläinsairaaloissa, ei kotihoidossa.
- Opioidilaastari voimakkaan kivun hoitoon esim. ison leikkauksen jälkeen.
Magnesium
- Opioid-sparing analgesia humaanipuolella, mutta koirilla ei vielä todistettavaa kliinistä tehoa.
Cannabidiol (CBD)
- Tutkimuksissa todettu epäselvyyksiä turvallisuudessa ja tehossa.

Vaihtoehtoisia kivunhoitomenetelmiä

Painonhallinta
Kirurgia
Akupunktio
Osteopatia
Fysioterapia
Hieronta
Laser
Hydroterapia
Tens
Kylmä- ja lämpöhoito
- Kylmä: akuutti vaurio
- Lämpö: krooninen kipu
Kotikonstit; TLC, hyvinvoinnin lisääminen, stressin vähentäminen (stressi aiheuttaa hyperalgesia ja pahentaa kipua), ruokavalio, apuvälineet

Milloin eläinlääkäriin?

Jos epäilet, että koirasi kärsii kivusta, ota yhteyttä eläinlääkäriin mahdollisimman pikaisesti. Eläinlääkäri voi tehdä tutkimuksia ja selvittää kivun syyn sekä aloittaa asianmukaisen hoidon.

**Muista:** Koiran kipu ei ole normaalia. Jos epäilet, että koirasi kärsii kivusta, ota pikaisesti yhteyttä eläinlääkäriin. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat koiran elämänlaatua.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024

Muut Koiran Kipu -artikkelit:

Osa 1: Yleistä kivusta
Osa 2: Koiran kipukäytös

Lue lisää kipukartoituksesta.

Koiran Kipu, osa 2; Koiran kipukäytös

10.11.2024

Yleistä koiran kipukäytöksestä

Koiran kivun arviointi on vaikeaa, koska koirat eivät pysty kertomaan kiputuntemuksestaan sanoin. Kivun arviointia vaikeuttaa myös se, että kipu on subjektiivinen tunne, jokainen tuntee kivun eritavalla. Toisen eläinlajin kivun arviointia vaikeuttaa vielä vaikeus tulkita toisen eläinlajin tunteita sekä se, että useat eläimet peittävät kipua (erityisesti saaliseläimet). Eri eläinlajit (saaliseläimet, petoeläimet) reagoivat kipuun eritavalla. Kipukäyttäytyminen voi olla hyvin erilaista jopa saman eläinlajin eri yksilöillä. Eläimen ikä, temperamentti sekä mahdolliset muut sairaudet vaikuttavat kivun ilmaisuun.

Koirat eivät osaa kertoa sanoin, että ne ovat kipeitä. Sen sijaan ne ilmaisevat kipuaan usein hienovaraisin keinoin, jotka voivat olla helppo ohittaa. Koiran kipukäyttäytymisen tunnistaminen on tärkeää, sillä kipu voi heikentää koiran elämänlaatua merkittävästi ja jos sitä ei hoideta, se voi johtaa vakaviin terveysongelmiin sekä käytöshaasteisiin.

Koiran kivun arviointiin toimii muutama perusperiaate:

Oleta, että se mikä on kivuliasta ihmiselle, on kivuliasta myös koiralle.
Yleensä: mitä pahempi kudosvaurio, sen voimakkaampi kipu. Neuropaattinen kipu on poikkeus: se voi olla erittäin voimakasta vaikka kudosvaurion määrä vaikuttaisi suhteellisen pieneltä.
Huonokuntoinen potilas saattaa tuntea kipua myös normaalien hoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Opettele tunnistamaa koiran normaali käytös, jotta voit tunnistaa epänormaalin käytöksen.
Muista että kaikki invasiiviset toimenpiteet, traumat ja sisätaudit aiheuttavat kipua, ja voivat joskus estää normaalin kipukäyttäytymisen.
Äkillisesti muuttunut käytös -> epäile kipua!
Kipu vaikuttaa aina koiran käyttäyttymiseen, mutta kivun tunnistaminen vaatii ihmiseltä perehtymistä.
Yleensä koiran kipua aliarvioidaan. Omistajat usein havaitsevat käytösmuutoksen, mutta eivät osaa yhdistää sitä kipuun.
Vaste kipulääkitykselle on paras tapa määrittää kivunhoidon tarve. Joskus käytösmuutos havaitaan vasta kipulääkekokeilun aikana tai sen jälkeen.

Koiran kipukäytös

Kipuun viittaavia käytösmuutoksia ovat mm.:

muutokset sosiaalisuudessa
lisääntynyt aggressiivisuus/ärtyisyys
muutokset leikkimishalukkuudessa
muutokset liikkumis/lenkkeilyhalukkuudessa
haluttomuus kiivetä portaita tai hypätä autoon/sänkyyn/sohvalle
jäykkyys liikkeelle lähtiessä, vaikeus nousta makuulta ylös
vähentynyt venyttely
vetäytyminen, vaisuus, piileskely
käytösongelmien lisääntyminen (esim. pelokkuus, aggressiivisuus, remmirähjäys)
sijaistoiminnot (esim. tassujen nuoleminen)
muutokset ruokahalussa
koulutus ei edisty

Koira kipukäyttäytytminen, kivun tunnistaminen — Koiran kivun tunnistaminen voi olla vaikeaa. Internetistä löytyy erilaisia apukeinoja kivun tunnistamiseen, mm. kivuton koira -nettisivuilla on paljon tietoa koiran kivusta.
Kivuton koira – koiran kipu, kivunaiheuttajat ja hoito: Etusivu

Kipu altistaa käytösongelmille

Kipu altistaa käytösongelmille, koska kipu aiheuttaa stressiä ja vähentää hyvinvointia. Kipu on epämiellyttävä kokemus ja vähentää mielihyvän tunteita. Kipu aiheuttaa pelkoa.

Mikäli koiralla ilmenee äkillisesti alkanut käytöshaaste tai koiran käytös muuten muuttuu yllättäen, epäile aina kipua.

Kipu on liitetty ainakin seuraaviin koiran käytöshaasteisiin:

aggressiivisuus
pelokkuus
nukkumisvaikeudet
rauhoittumisvaikeudet
ylivilkkaus
itsensä vahingoittaminen

Erityisesti aggressiivisen käyttäytymisen kohdalla tulee pitää mielessä, että yleensä aggressiivisuuden taustalla on kipu tai pelko.

Kivuliaskaan koira ei kokoaikaa käyttäydy haastavasti, vaan käytös ja ongelmallisen käytöksen voimakkuus voi vaihdella tilanteesta riippuen tai esim. vuorokauden ajan tai levon mukaan. Korkean motivaation tilassa kipukäytös ei ole niin voimakasta. Väsyneenä kipukäytös on voimakkaampaa.

Kipumittari

Eläinten kivun arvioinnin avuksi on kehitetty kipumittareita, joilla voidaan arvioida kivun voimakkuutta. The Glasgow Veterinary School Composite Measure Pain Scale (GCMPS) on parhaiten validoitu.

Kotioloissa käytettäviät kipumittareita:

• HCPI – Helsinki Chronic Pain Index

• Colorado State University (CSU) Pain scale

• The Canine Brief Pain Inventory (BPI )

• Pain-Free Dog Index (PFDI)

• https://www.vetlessons.com/canine-pain

Kipumittarit ovat hyvä apukeino koiran kivun ja kivun voimakkuuden tunnistamiseen, mutta omistajan arvio on aina subjektiivista.

Muista: Koiran kipu ei ole normaalia. Jos epäilet, että koirasi kärsii kivusta, älä viivästytä eläinlääkäriin hakeutumista. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat koiran elämänlaatua.

Lue lisää kipukartoitukesta.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024

Koiran Kipu, osa 1: Yleistä kivusta

9.11.2024

Mitä kipu on?

Koira, kuten muutkin eläimet, tuntee kipua kuten ihmisetkin. Kiputuntemus on subjektiivinen eli yksilöllinen tunne, jokainen tuntee kivun eritavalla. Kiputuntemus vaihtelee lievästä sietämättömään. Kivun tunnistaminen voi olla hyvin haastavaa. Kipua voivat aiheuttaa monet eri tekijät.

Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP on määritellyt kivun epämiellyttäväksi tunne- tai aistikokemukseksi, joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon. Yksilön kyvyttömyys kommunikoida sanallisesti ei sulje pois sitä, ettei hän voisi kokea kipua tai olla kivunlievityksen tarpeessa.

Kipu on kehon välttämätön varoitus- ja suojamekanismi. Kipuviestit kertovat uhkaavasta tai tapahtuneesta kudostuhosta. Kiputunto suojelee mahdollisilta haitallisilta stimuluksilta. Kehossa on joka puolella hermopäätteitä, jotka välittävät tiedon kivusta aivoihin. Kivun aiheuttaa yleensä jokin trauma, sairaus, hapenpuutos kudoksessa tai häiriö hermostossa, joka välittää kivun tunnetta aivoihin.

Sairauden, trauman tai kirurgisen toimenpiteen aiheuttamasta kivusta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä.
Päinvastoin, se saattaa hidastaa toipumista.

Kipua välittävät kipureseptorit:

Mekaaniset reseptorit reagoivat mekaaniseen ärsykkeeseen (esim. hampaan purema tai veitsen viilto).
Lämpöreseptorit reagoivat alkaen n. +45°C ylöspäin.
Polymodaaliset kipureseptorit reagoivat mekaaniseen, kemialliseen, kuumaan ja kylmään ärsykkeeseen.

Kipukokemus

Kipukokemus muodostuu useamman kipuradan askelman kautta.

Nociception • Kivun aistiminen
Transduktio • Kipuviestin tulkitseminen
Modulation • Kipuviestin muokkaaminen
Transmission • Kipuviestin välittäminen
Perception • Kivun tiedostaminen
Behavioural responses • Käytösmuutokset
Suffering • Kärsimys

Kipurata alkaa kipureseptoreista. Niiden jälkeen kipurata kulkee nousevana impulssina hermorunkoa pitkin
selkäytimeen. Selkäytimestä se jatkaa kohti aivokeskuksia päättyen lopulta aivokuoreen.

Kipua voidaan hoitaa kipuradan useamman askelman kohdalta. Erilaiset kipulääkkeet vaikuttavat eri kohtiin kipuradassa.

Kipu voidaan jakaa lyhytkestoiseen eli akuuttiin kipuun ja pitkäkestoiseen eli krooniseen kipuun.

Kipu voidaan jakaa myös kipumekanismien mukaan.

Akuutti kipu

Akuutin kivun taustalla on selvä syy, kuten tapaturman aiheuttama kudosvaurio. Myös leikkaukset aiheuttavat akuuttia kipua. Akuutti kipu on elimistön normaali reaktio nosiseptiselle ärsykkeelle, kuten leikkaus, vamma tai äkillinen sairaus. Akuutilla kivulla on tarkoitus: se muuttaa eläimen käyttäytymistä
niin että kudosvaurio voidaan välttää tai minimoida ja paranemiselle luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet

Akuutti kipu vähenee kun paraneminen alkaa ja häviää kokonaan kun kudosvaurio on parantunut. Akuutti kipu kestää pisimmillään muutaman viikon ja lakkaa itsestään, kun kivun aiheuttaja on poistunut. Sillä on elimistöä suojaava merkitys, sillä se varoittaa mahdollisesta etenevästä kudosvauriosta.

Akuutti kipu on yleensä helppo huomata. Sen oireet ilmaantuvat nopeasti ja ovat siksi helposti havaittavissa.

Krooninen kipu

Krooniseksi kipu muuttuu silloin, kun kipuoire jatkuu vielä siinä vaiheessa kun leikkauksen tai vamman aiheuttama kudosvaurio on jo parantunut. Toisin kuin akuutilla kivulla, kroonisella kivulla ei ole mitään
biologista tarkoitusta. Se ei lievity kun paraneminen alkaa. Yleisesti kipua pidetään kroonisena, jos se on jatkunut yli 3 kk.

Krooninen kipu luokitellaan itsessään jo sairaudeksi.

Krooniselle kivulle ei ole olemassa selviä tuntomerkkejä. Käyttäytymismuutokset saattavat olla hyvin pieniä ja ilmaantua hitaasti. Joskus kipu on saattanut jatkua niin pitkään, että omistaja pitää koiransa kipuoireita normaalina käytöksenä.

Kroonista kipua aiheuttavat esimerkiksi nivelrikko, ihotulehdukset, korvatulehdus ja kasvaimet. Myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa kivun kroonistumiseen. Nimensä mukaisesti krooninen kipu on pitkään jatkuva tila, joka hoitamattomana saattaa johtaa kiputunnon herkistymiseen. Tällöin täysin normaalit ärsykkeet laukaisevat koirassa kipusignaalin, ja jo pelkkä kosketus saattaa tuntua kivuliaalta. Kroonista kipua onkin hoidettava aktiivisesti ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Kipumekanismit

Kudosvauriokipu eli somaattinen kipu on kipu, jota esiintyy vammojen yhteydessä. Somaattinen kipu on seurausta ihon, lihasten ja nivelten kipureaktorien aktivoitumisesta. Kipu on yleensä helposti paikannettavissa. Kivun voimakkuus on suoraan verrannollinen kudostuhon suuruuteen.

Sisäelinkipu eli viskeraalinen kipu on vaikeampi havaita kuin pintakudosten kipu. Kipureseptoreita on sisäelimissä ja suolistossa paljon harvemmassa kuin esim. ihossa. Sisäelinkivun lähdettä on usein vaikea paikantaa ja kivun voimakkuus yleensä vaihtelee. Kipu on usein myös jaksottaista. Lievä sisäelinkipu aiheuttaa yleensä vain käytöksen muuttumista. Voimakkaan sisäelinkivun seurauksena koira voi asettua epätavalliseen asentoon helpottaakseen vatsan alueen kipua. Sisäelinkpu voi aiheuttaa myös pahoinvoitnia, ruokahaluttomuutta ja oksentelua. Sisäelinkipu voi johtua esimerkiksi sisäelinten tulehdus tai hapenpuute,
suoliliepeen venyminen tai suoliston laajeneminen tai vatsalaukun ja suolen limakalvon haavautumista.

Hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu on kroonista kipua. Siinä ongelmana on itse hermojärjestelmä, jossa on vaurio. Hermosolut herkistyvät reagoimaan sellaisiinkin ärsykkeisiin, jotka normaalisti eivät tuota kipua. Hermovauriokipu vastaa yleensä huonosti kipulääkkeisiin. Hermovauriokipu on usein monen eri tekijän summa ja voi johtua esimerkiksi selkäydinvammasta tai aivoverenkierron häiriöstä. Yksi esimerkki hermovauriokivusta on amputoidun raajan aiheuttama haamukipu. Hermovauriokipuun liittyy yleensä perifeerinen ja sentraalinen sensitisaatio eli herkistyminen (allodynia ja hyperalgesia).

Koira voi myös kokea psyykkistä eli psykogeenista kipua. Tällöin masennus, pelko ja avuttomuus aiheuttavat, pahentavat tai ylläpitävät kiputilaa.

Idiopaattinen kipu tarkoittaa, ettei kivun syy ole selvinnyt.

Seuraavissa artikkeleissa paneudumme tarkemmin koiran kivun tunnistamiseen ja hoitoon.

Lue lisää kipukartoitukesta.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024