Mitä perustunteita lemmikeillä on? Jokainen lemmikinomistaja tietää, että lemmikeillä on moninaisia tunteita. Tiedemaailmassa ei kuitenkaan joitakin kymmeniä vuosia sitten paljoakaan puhuttu eläinten tunteista, mutta nykyään eläinten tunteiden tutkimus on kasvava tieteenala ja opimme jatkuvasti uutta eläinten tunteista ja tietoisuudesta.
Kukaan tiedemaailmassakaan ei enää väitä, etteikö eläimellä olisi tunteita, erimielisyyttä on vain siitä, miten tunteet syntyvät.
Nykyään tiedämme, että eläinten tunteiden vähättely on väärin ja johtaa helposti eläinten hyvinvoinnin heikkenemiseen. Väärin on kuitenkin myös ajatella, että lemmikit kykenisivät rationaaliseen ajatteluun. Vaikka perustunteet ovatkin samanlaisia eri eläinlajien välillä sekä lemmikkien ja ihmisten välillä, on lemmikkien ajattelu hyvin erilaista kuin ihmisten ajattelu.
Nykytiedon valossa koiran ja kissan kaltaiset eläimet eivät kykene omien tekojensa seurausten pohdiskeluun ja siitä seuraavaan syyllisyyden tunteeseen. Eläimet eivät myöskään osaa juonitella tai kostaa. Sen sijaan kateutta eläimet voivat tuntea.
Virolaisen neurotieteilijä ja psykobiologi Jaak Pankseppin perustunteiden teorian mukaan nisäkkäillä on 7 perustunnejärjestelmää. Nämä 7 perustunnetta on löydetty kaikilta nisäkkäiltä, joita on tutkittu asian tiimoilta. Perustunnejärjestelmät ovat löytyneet myös joiltakin linnuilta.
Perustunteet
Jaak Pankseppin 7 perustunnejärjestelmää ovat:
- SEEKING = tavoittelu
- RAGE = viha
- FEAR = pelko
- PANIC/GRIEF = suru
- PLAY = leikki eli sosiaalinen ilo
- CARE = hoiva
- LUST = seksuaalinen halu
Pankseppin perustunnejärjestelmiä pidetään nykyään ns. klassisena teoriana eläinten tunteiden syntymisestä. Pankseppin tapaan perustunnejärjestelmät kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.
Osa tunnejärjestelmistä liittyy positiivisiin tunteisiin ja osaa negatiivisiin tunteisiin. Eläimen hyvinvoinnille on tärkeää, että positiivisia tunteita on mahdollisimman paljon ja negatiivisia tunteita mahdollisimman vähän.
Eläimissä on havaittu myös sekä optimistisuutta että pessimistisyyttä. Optimistiset eläimet odottavat uusien kokemuksien olevan positiivisia, kun taas pessimistiset eläimet olettavat uusien kokemuksien olevan ikäviä. Eläimen optimistisuuteen ja pessimistisyyteen vaikuttaa, mitä tunteita eläin kokee eniten, positiivisia vai negatiivisia.
Käydään lyhyesti läpi Pankseppin perustunnejärjestelmän tunnetilat, sekä miten niitä voidaan lisätä tai vähentää.
SEEKING
Etsimisen ja tavoittelun tunne on hyvin tärkeä eläimen hyvinvoinnille. Dopamiini on tärkein tavoittelun tunteeseen liittyvä välittäjäaine.
Seeking tunnetta eli tavoittelun tunnetta eläin kokee mm. virikeruokailussa toteuttaessaan välttämättömiä käyttäytymistarpeitaan (koirilla ja kissoilla metsästysketjun käytökset) sekä naksutinkoulutuksessa. Naksuttimen naksahdus aiheuttaa naksuttimeen ehdollistetulle eläimelle positiivisen odotuksen tunteen, koska eläin tietää palkkion tulevan pian.
Jos kaikki eläimen ruoka tarjotaan vain ruokakupista, ei eläin pääse toteuttamaan tavoittelun tunnejärjestelmäänsä. Mikäli eläin ei pääse riittävästi toteuttamaan tavoittelun tunnetta, lisää se riskiä ongelmalliselle käyttäytymiselle sekä jopa aggressiolle.
Virikeruokailu on helpoin tapa parantaa lemmikin hyvinvointia.
RAGE
Vihan/aggression tunne on negatiivinen tunne. Aggression tunteeseen vaikuttavat monet välittäjäaineet, mm. substance P (SP), joka liittyy myös kivun tuntemukseen.
Aggressio ei synny tyhjästä, aina on jokin syy, mikä laukaisee eläimen aggression, mm. pelko voi kääntyä aggressiivisuudeksi. Jos eläin kokee jatkuvasti aggression tunteita, laskee eläimen hyvinvointi.
Tutkimuksissa on todettu pakotteisiin perustuvan koulutustavan lisäävän eläinten aggressiota. Aggressiota lisää myös esimerkiksi kipu, nälkä ja väsymys, myös osa sairauksista voi lisätä aggressiota.
Aggression hoidossa onkin hyvin tärkeää paneutua eläimen hyvinvoinnin peruspalikoihin ja varmistaa että eläin on terve, saa sopivaa ruokaa ja saa levätä riittävästi. Tärkeää on myös löytää aggression laukaisevat tekijät ja välttää niitä sekä opettaa muita käytöksiä ja panostaa eläimen hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuksia toteuttaa pakollisia käyttäytymistarpeita ja tuntea positiivisia tunteita.
FEAR
Pelko on negatiivinen tunne, joka suurina määrinä vähentää selvästi eläimen hyvinvointia. Pelon tunteeseen liittyy useita eri välittäjäaineita, mm. glutamaatti.
Pelko voi johtaa aggressioon (pelkoaggressio). Pelkoa voi vähentää muuttamalle eläimen ympäristöä, jotta pelottavia elementtejä ei esiinny sekä opettamalla eläimelle muita käytöksiä pelottaviin tilanteisiin. Myös lääkityksellä voidaan hoitaa eläinten pelkoa (erityisesti äänipelko). Positiiviset tunteet (kuten seeking ja play) ennaltaehkäisevät pelon tunteen muodostumista.
PANIC/GRIEF
Surun tunnejärjestelmä aktivoituu mm. nuoren eläimen joutuessa eroon emostaan. Myös eroahdistuksessa esiintyy samoja tunteita. Aikuiset eläimet eivät yleensä osoita paniikkikäyttäytymistä, vaan ennemminkin masentuneisuutta surun tunnejärjestelmän aktivoituessa. Myös lemmikin surressa kuollutta tai pois lähtenyttä kaveriaan tai perheenjäsentään, esiintyy surun tunnetta. Surun tunteeseen liittyy glutamaatin ja crf:n vapautuminen, joiden johdosta muodostuu kortisolia eli ns. stressihormonia.
Tutkimuksissa eläinten surun tunnetta on pystytty laskemaan mm. fyysisellä kontaktilla, feromoneilla, musiikilla, lohturuoalla, masennuslääkkeillä sekä alhaisilla opiaattiannoksilla.
PLAY
Sosiaalisen ilon tunteeseen liittyvät kehon omat opioidit sekä kannabinoidit.
Leikki on tyypillinen sosiaalisen ilon ilmenemismuoto. Leikkiminen on eläimille hyvin tärkeää. Luonnossa aikuiset eläimet eivät useinkaan leiki, mutta useat lemmikit leikkivät koko ikänsä, erityisesti koirat.
Leikkiminen parantaa lemmikkien hyvinvointia sekä auttaa selviytymään stressistä. Leikkiminen myös ennaltaehkäisee pelon tunnetta, siksi esimerkiksi eläinlääkäriasemalla tai muualla mahdollisesti pelottavassa paikassa kannattaisi leikkiä erityisesti pentujen kanssa.
Leikkiminen on erittäin tärkeää nuorten eläinten (sekä ihmisten) aivojen kehitykselle. Eläimen hyvinvointia parantaa sekä leikki lajikumppanin että ihmisen kanssa. Muistetaan siis leikkiä lemmiemme kanssa.
CARE
Hoivan tunnejärjestelmän taustalla on jälkeläisistä huolehtiminen. Evoluution kannalta jälkeläisistä huolehtiminen on hyvin tärkeää. Hoivan tunnejärjestelmä löytyy sekä nisäkkäiltä että linnuilta, matelijoilta tunnejärjestelmää ei ole löydetty. Hoivan tunteeseen liittyvät oksitosiini, endorfiinit sekä prolaktiini.
Tutkimuksissa on havaittu, että stressaantuneiden emojen jälkeläisillä esiintyy enemmän levottomuutta sekä pelokkuutta puutteellisen emon hoivan vuoksi. Tutkimuksissa on myös havaittu, että rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä emo tuntee enemmän hoivan tunnetta ja hoitaa paremmin jälkeläisiään, jonka johdosta jälkeläiset ovat rohkeampia, rentoutuneempia, vähemmän pelokkaita sekä vähemmän stressiherkkiä.
LUST
Seksuaalisen halun tunne on evoluution ja lajien selviytymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Seksuaalisen haluun liittyvät uroksilla testosteroni sekä vasopressiini, naarailla oksitosiini, estrogeeni ja progesteroni.
Nyky-yhteiskunnassa lemmikkien seksuaalisen halun tunteet aiheuttavat varsin usein ongelmia, joten lemmikkien sekä tuotantoeläimien kastraatiot ja sterilaatiot ovat varsin yleisiä. Lemmikeillä kastraatiolla ja sterilaatiolla on useita positiivisia terveys- sekä käyttäytymisvaikutuksia.
Kuitenkaan kasvuikäistä koiraa ei kannata steriloida, koska mm. kasvuhäiriöiden riski lisääntyy aikaisen sterilisaation yhteydessä.
kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024