Avoinna ma-pe 8-20, la 10-20 | Puh. 010 348 3000 | tsemppi@elainklinikkatsemppi.fi | Ruskatie 1, 02970 Espoo

Koirien muut leikkaukset

Nisäkasvain

Koirien nisäkasvaimista n. 50% on hyvänlaatuisia ja 50% pahanlaatuisia. Nisäkasvainten kohdalla kuten muidenkin kasvainten kohdalla suositellaan aina patologin tutkimusta, jotta kasvaimen laatu saadaan selville. Ennen leikkausta suositellaan rintaontelon röntgenkuvausta keuhkojen etäpesäkkeiden varalta.

Nisäkasvainleikkauksessa on mahdollisuutena vain yksittäisen patin poisto tai laaja mammektomia, jolloin poistetaan koko nisärivi. 

Yksittäisen patin poisto on huomattavasti nopeampi ja pienempi toimenpide, jolloin koira toipuu siitä yleensä hyvin nopeasti. Koska koiralle jätetään nisäkudosta, on uusien nisäkasvainten kehittyminen mahdollista. 

Radikaalissa mammektomiassa poistetaan koko nisärivi, jotta uusien nisäkasvainten riski minimoidaan. Leikkaushaava on radikaalisissa mammektomiassa iso ja varsinkin heti leikkauksen jälkeen haavakipu voi olla voimakasta ja sen hoito voi vaatia jopa sairaalahoitoa (haavakatetri ja suonensisäinen kipuinfuusio). 

Pyometra eli kohtutulehdus

Kohtutulehdus on varsin yleinen vaiva vanhemmilla leikkaamattomilla narttukoirilla. Jopa 20-25% leikkaamattomista narttukoirista sairastuu kohtutulehdukseen. 

Vaikka kohtutulehdus on yleisintä vanhemmilla narttukoirilla, voi se kehittyä juoksujen jälkeen minkä ikäiselle narttukoiralle vaan. Suurin riski kohtutulehduksen kehittymiselle on n. kuukausi juoksujen jälkeen. 

Eläinlääkiksessä aikoinaan opetettiin että päivystyksessä jokaisella leikkaamattomalla narttukoiralla on pyometra kunnes toisin todistetaan. Tämä periaate on hyvä pitää mielessä. 

Vaikka tyypillisin oire kohtutulehduksesta on märkäinen emätinvuoto, voi kohtutulehdusoireilu olla hyvin moninaista. Vuosien saatossa on kohtutulehdus diagnosoitu useammankin kerran niin ontuman kuin silmätulehduksenkin vuoksi eläinlääkäriin hakeutuneelta. Tyypillisimpiä kohtutulehduksen oireita ovat märkäisen emätinvuodon ohella huono ruokahalu, oksentelu, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, vaisuus sekä kuume.

Kohtutulehduksesta on kahta muotoa, avoin pyometra sekä suljettu pyometra. 

Avoimessa pyometrassa kohdunkaula on auki ja märkäeritettä vuotaa ulos, jolloin tila on helpompi havaita. Salakavalampi muoto on suljettu pyometra, jolloin kohdunkaula on sulkeutunut, eikä emätinvuotoa ole.

Suljettu pyometra on myös astetta vaarallisempi, koska märkäeritteen kertyessä kohtuun voi kohtu puhjeta, kun erite ei pääse vuotamaan ulos. Puhjenneesta kohdusta tulehduseritettä vuotaa vatsaonteloon ja seurauksena on vatsakalvontulehdus (peritoniitti), joka hoitamattomana johtaa nopeasti koiran kuolemaan. Suljettu pyometra lisää riskiä myös verenmyrkytykselle, jolloin tulehduseritteen bakteereiden erittämät toksiinit voivat kulkeutua verenkiertoon. Verenmyrkytys voi johtaa nopeastikin shokkiin ja hoitamattomana kuolemaan.

Kohtutulehduksen suositeltavin hoitovaihtoehto on leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja munasarjat.

Antibioottihoito ei ole parantava, vaan tulehdus uusiutuu yleensä viimeistään seuraavien juoksujen jälkeen.

Ainoa keino ennaltaehkäistä kohtutulehdusta on narttukoiran sterilisaatio. Kohtutulehdus on seurausta juoksujen hormonitoiminnasta joten pelkkä munasarjojen poisto riittää kohtutulehduksen ennaltaehkäisyssä.

Tsempissä leikkaamme sekä kohtutulehduksia että sterilaatioita. Leikkausajanvaraukset aina soittamalla klinikalle ( 010 348 3000 ).

Mikäli narttukoiralla esiintyy juoksujen jälkeen epämääräistä oireilua, ottakaa kevyellä kynnyksellä yhteyttä eläinlääkäriin.

Läheskään aina kohtutulehdus ei kehity vain keski-iän ylittäneille nartuille ja aina kohtutulehduksen oireena ei ole märkäistä emätinvuotoa.

Sektio

Keisarinleikkaus eli sektio on tarpeen silloin, kun synnytys normaalisti ei onnistu. Syynä voi olla mm. emän polttoheikkous, ahtaat synnytystiet, pennun asentovirhe, kookas pentu (tyypillistä, mikäli on vain yksi pentu), kohtukiertymä tai kohdun repeämä. Synnytysvaikeuksia esiintyy enemmän nartun ensimmäisessä tiineydessä sekä hyvin isojen tai pienien pentueiden kohdalla. Myös rotu vaikuttaa, on rotuja joissa synnytysvaikeudet ovat hyvin yleisiä ja vastaavasti rotuja, jpissa synnytysvaikeudet ovat harvinaisia. 

Sektio on hätäleikkaus, johon päädytään, mikäli synnytys ei normaalisti onnistu.

Suunniteltuja sektioita ei eläinpuolella suositella, koska astutusajankohdasta laskien oikean synnytyspäivän arvioiminen voi olla haastavaa, hedelmöittyminen on voinut tapahtua useampi päivä astutuksen jälkeen. Näin laskennallisesti oikeana synnytyspäivänä pennut voivatkin olla vielä liian kehittymättömiä ja elinkelvottomia.  

Sektio on yleensä verrattain nopea leikkaus, jossa emän vatsa ja kohtu avataan ja pennut poistetaan leikkaushaavan kautta. Lopuksi kohtu ja vatsa suljetaan. Iho suljetaan yleensä ihonsisäisin tikein, jotta pennut eivät imisi tikkejä. Yleensä emät eivät ole kiinnostuneita leikkaushaavastaan vaan keskittyvät pentujen hoitoon. Leikkaushaava on kuitenkin aina muistettava pitää puhtaana ja kuivana ja emän kivunlievityksestä on huolehdittava.

Sterilisaatiota (eli kohdun ja munasarjojen poistoa) ei suositella rutiinisti sektion yhteydessä, koska tiineyden aikaan kohdun verenkierto on moninkymmenkertainen normaalitilaan nähden, joka lisää verenvuodon riskiä. Joskus kohtu on sektion yhteydessä poistettava esim. kohdun pahan repeämän ja verenvuodon vuoksi.

Synnytysvaikeudet ovat usein perinnöllisiä ja useissa tapauksissa sektioon päädytään saman nartun kohdalla jokaisessa tiineydessä. Myös kohdun repeämän riski kasvaa sektioiden myötä, jonka vuoksi nartun uutta pennuttamista sektion jälkeen on mietittävä tarkoin. Mikäli narttu on sektioitu jo kahdesti, suositellaan, että narttua ei enää käytettäisi jalostukseen.

Mahalaukun/suoliston vierasesine

Vierasesine voi tukkia suolen tai mahanportin ja estää ruokamassan etenemisen ruoansulatuskanavassa. Suolitukos aiheuttaa kipua ja huonoa oloa koiralle. Suolitukos myös vaikeuttaa suolen seinämän verenkiertoa ja voi johtaa suolen seinämän kuolioitumiseen ja puhkeamiseen. Terävät vierasesineet voivat myös aiheuttaa suolen seinämän puhkeamisen mekaanisesti. Suolen puhkeaminen johtaa suolensisällön vuotamiseen vatsaonteloon sekä vatsakalvontulehdukseen (peritoniitti).

Vierasesineen diagnosoimisessa käytetään yleensä ultraäänitutkimusta ja/tai röntgenkuvausta. Mikäli todetaan vierasesine ja suolitukos, on akuutti leikkaus tarpeen. Mikäli suolenseinämä on kuolioitunut, vaaditaan suoliresektio eli huonokuntoinen suolenosa poistetaan kokonaisuudessaan.

Ruoansulatuskanavan leikkauksiin liittyy leikkaushaavan dehisenssiriski eli riski haavan pettämiselle. Dehisenssiriski on pienin mahalaukun haavoissa ja suurin paksusuolen haavoissa. Dehisenssiriskiä lisää mm. suolenseinämän verenkiertohäiriö sekä tulehdustila. Dihisenssiriski on suurempi myös suoliresektioissa kuin tavallisissa suolihaavoissa.

Mahalaukun kiertymä (torsio)

Mahalaukku voi kiertyä akselinsa ympäri, joka johtaa mahalaukun kaasuuntumiseen, kun mahalaukusta ei pääse kaasua ruokatorveen eikä suolistoon. Torsion seurauksena myös mahalaukun verenkierto häiriintyy. Pahimmillaan torsio johtaa mahalaukun seinämän kuolioitumiseen, repeämiseen sekä koiran kuolemaan.

Torsion ainoa varsinainen hoitovaihtoehto on hätäleikkaus, jossa mahalaukku käännetään takaisin oikeaan asentoon ja kiinnitetään kylkikaaren uuden kiertymän välttämiseksi. Harvinaisissa tapauksissa mahalaukun kiinnitys voi repeytyä irti ja kiertymä voi uusiutua.

Mahalaukun kiertymän riski on suurin isoilla, syvärintaisilla koirilla, kuten tanskandogeilla, saksanpaimenkoirilla, irlanninsusikoirilla, settereillä, bernhardinkoirilla, berninpaimenkoirilla, isovillakoirilla ym. Torsion altistavia tekijöitä on tutkittu paljon, mutta vieläkään torsion syntymekanismia ei täysin tunneta. Yleisesti altistavina tekijöinä pidetään koiran koon ja ruumiinrakenteen lisäksi suurta ruoka-annosta, ruoan hotkimista sekä runsaasta liikuntaa heti syömisen jälkeen. Useimmiten selvää syytä torsiolle ei löydy. 

Ainoa keino ennaltaehkäistä mahalaukun kiertymää, on mahalaukun kiinnitys kylkikaareen (gastropeksia) ennaltaehkäisevästi. Tätä suositellaan riskirotujen koirille. Gastropeksia ennaltaehkäisevästi onnistuu myös Tsempissä.

Virtsakivileikkaus

Osa koirien virtsakivistä on liukenemattomia eli kivien kehittymisen jälkeen kivien poistoon vaaditaan leikkaus.

Virtsakivileikkauksessa virtsakivet poistetaan virtsarakosta leikkauksella. Samalla virtsarakko ja virtsaputki huuhdellaan kivimurskan varalta. Leikkauksen jälkeen virtsakivet lähetetään ulkoiseen laboratorioon analyysiin. Joskus yksi virtsakivi voi muodostua useammasta eri ainesosasta. Tarkka analyysi on tarpeen, jotta leikkauksen jälkeen osataan valita koiralle sopiva ruokavalio, jotta uusia virtsakiviä ei muodostuisi. Osa virtsakivistä on liitoksissa urosten sukupuolihormoneihin eli tietyissä tapauksissa uroskoiran kastrointi on tarpeen.

Virtsakivileikkauksen jälkeen tiheä pissattaminen on tärkeää, jotta rakko ei pääse ylitäyttymään ja venymään.

Muu kasvainkirurgia

Koirien ja kissojen pattien laatua ei pysty päällisin puolin varmuudella toteamaan. Patologin tutkimukset (ohutneulanäyte, biopsia tai koko massan tutkimus) ovat tarpeen kasvaimen luokittelussa.

Patologin tutkimus jo ennen varsinaisen kasvaimen poistoa on suositeltavaa, jotta tiedetään minkälaisesta kasvaimesta on kysymys, pahanlaatuiset kasvaimet mm. vaativat poistoon isommat marginaalit kuin hyvänlaatuiset kasvaimet.

Joskus myös laajemmat tutkimukset (verinäytteet, rintaontelon röntgenkuvaus, vatsaontelon ultraäänitutkimus) ovat tarpeen kokonaiskuvan ja ennusteen muodostamisessa.

Koirien ja kissojen pattien tutkiminen kannattaa, koska läheskään aina kyseessä ei olekaan vain vaaraton rasvapatti.

Kasvaimen poisto on aina helpompaa, kun kasvain on vielä verrattain pieni. Mitä suurempi kasvain on, sitä vaativampi leikkaus yleensä on. Isojen kasvainten kohdalla voidaan leikkaushaavan sulkuun tarvita erityisiä ihosiirretekniikoita, jotka lisäävät leikkauksen haastavuutta ja pidentävät toipumisaikaa. 

Eläinklinikka Tsempissä onnistuvat niin pattien kuin kasvaintenkin poistot.

Pernanpoisto

Pernanpoisto on yleensä tarpeen pernan verenvuodon vuoksi. Verenvuodon taustalla on useimmiten pernan kasvainsairaus tai vakava trauma. Voimakkaaseen pernan verenvuotoon koira voi kuolla nopeastikin, joten hätäleikkaus on usein tarpeen.

Leikkauksessa perna poistetaan kokonaisuudessaan. Koira pystyy elämään ilman pernaa, joten verenvuototapauksissa leikkauksen ennuste on hyvä. Jos taustalla on kasvainsairaus, on kyseessä varsin usein pahanlaatuinen kasvain, joka on useimmiten lähettänyt etäpesäkkeitä ennen pernan verenvuotoa. Pahanlaatuisissa kasvainsairauksissa (kuten hemangiosarkooma) elinajan odote ei leikkauksen jälkeenkään ole kovin pitkä. 

Anaalirauhasen poisto

Anaalirauhasen poisto on tarpeen kroonisessa anaalirauhasvaivassa. Usein riittää toisen anaalirauhasen poisto, mutta joskus on tarpeen poistaa molemmat anaalirauhaset. 

Nielurisojen poisto

Kroonisissa nielurisojen tulehduksissa nielurisojen poisto leikkauksella voi olla tarpeen. Nielurisat poistetaan yleensä sähkökirurgian eli polton avulla. Leikkaus on varsin yksinkertainen, mutta verenvuodon riski on olemassa erityisesti ilman polttoa suoritetussa leikkauksessa. Leikkauksen jälkeen kivunhoito on tärkeää.

Sylkirauhasen poisto

Sialoseelen hoitona on sylkirauhasen poisto. Sialoseele voi olla seurausta sylkirauhastiehyen vauriosta esim. trauman seurauksena.

Silmän poisto

Vaurioitunut silmä on usein suositeltavaa poistaa, mikäli silmän näkökyky on menetetty ja silmä aiheuttaa kipua. Silmä voi esim. puhjeta trauman tai vakavan sarveiskalvohaavauman johdosta, varsin tyypillinen trauma on kissan kynnen puhkaisema silmä. Silmä voi vaurioitua myös esim. metsästysonnettomuudessa (hirven tai peuran potkaisu päähän).

Silmän poisto on kohtuullisen yksinkertainen toimenpide, johon kuitenkin liittyy runsaan verenvuodon riski. Koirat toipuvat yleensä hyvin leikkauksesta ja pärjäävät yhdellä silmällä.

BOAS

Brakykefaalinen oireyhtymä BOAS (= Bracycephalic Obstructive Airway Syndrome) on lyhytkuonoisten rotujen ongelma, joka aiheuttaa mm. hengitysvaikeuksia. BOAS leikkauksessa sieraimet avarretaan ja pehmeä kitalaki lyhennetään ja kavennetaan. Joskus vaaditaan myös muita kirurgisia toimenpiteita, kuten sacculusten poisto.