Syömäkelvottoman materiaalin nieleminen eli Pica-käytös

9.10.2024

Pica-oireilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa koira syö pakonomaisesti muuta kuin ruokaa ja syötäväksi kelpaavia asioita. Tyypillisimmin pica-oireista kärsivät koirat syövät kiviä, lelujen osia, pieniä esineitä, kangasta ja löytämiään roskia, mutta sopimaton materiaali voi olla muutakin.

Pica-oireiden syitä voivat olla esimerkiksi imeytymishäiriöt, ruoansulatuselimistön sairaudet, kipu- tai ärsytys ruokatorvessa, mahassa tai suolistossa, selkä- tai luustokipu, stressi, turhautuminen, ravinteiden puutos, virikkeiden puute tai opittu resurssikäytös.

Pitkään jatkunut Pica-käytös on usein monen tekijän summa. Siksi asiaa lähdetään ratkaisemaan tutkimalla ja hoitamalla terveyttä, hoitamalla stressiä, kouluttamalla ja kattavalla yksilöllisellä virikesuunnitelmalla.

Koiralle on normaalia tutkia asioita suullaan ja maistella joskus esim. ruohoa, kasveja tai kokeilla kepin nakertamista. Koiralle normaalia käytöstä on myös tehdä reikä esim. omistajan hikisukkaan silloin tällöin. Tärkeää on tarkkailla pureskeleeko koira asioita vai nieleekö se sopimatonta materiaalia.

Mikäli käytös ei ole pakonomaista, toistuvaa tai ei aiheuta koiralle haittoja, omistaja voi reagoida tilanteeseen tarjoamalla jatkossa koiralle enemmän sopivia virikkeitä ja huolehtimalla koiran hyvinvoinnista huolellisesti. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata.

Uteliaisuus ja nälkä ajavat koiria maistelemaan asioita, jotka eivät ole syötäviä. Koira voi ruuan koostumuksen, ravintoarvon tai jonkin sairauden takia tuntea itsensä jatkuvasti nälkäiseksi, ja se voi hakea oloonsa helpotusta syömällä mitä tahansa.

Mikäli koiralla esiintyy taipumusta hotkimiseen tai esimerkiksi lelujen osien syömiseen, kannattaa varmistaa että lelut ovat turvallisia, niistä ei irtoa palasia ja koiraa valvotaan aina näissä tilanteissa.

Osalla koirista hotkimista esiintyy pelottavissa tai kiihdyttävissä tilanteissa ja osalla koirista tilanteisiin liittyy ruoka, eli koira saattaa nielaista vaikkapa sukan, jos siinä on ruuan hajua.

Labradorinnoutajilta ja sileäkarvaisilta noutajilta on löydetty geenivirhe (POMC), joka säätelee kylläisyyden ja nälän tunnetta mielihyvä mekanismin kautta. Viallinen geeni aiheuttaa sen, että koira tunnistaa nälän mutta ei kylläisyyttä (Raffan ym. 2016). Jatkuvasti nälissään oleva koira mitä luultavimmin on alttiimpi syömään myös kaikkea ei toivottavaa.

Usein aikuisena alkaneen pica-käyttäytymisen taustalla on ruuansulatuksen ongelmat, kipu, sairaus tai vakava stressi. Koira tulee viedä eläinlääkärin tutkittavaksi jos se syö toistuvasti jotain muuta kuin ruokaa ja ruokaan verrattavia pureskeluvirikkeitä. Eläinlääkäri, joka on perehtynyt myös koirien käyttäytymiseen, osaa tehdä kattavan hyvinvointikartoituksen ja tarvittaessa ohjata asiakkaan eläintenkouluttajalle jatkosuunnitelman ja käytöksen seurannan pariin.

Pica-käytöksen riskit

Tukehtuminen tai esineen juuttuminen henkitorveen
Suolitukos
Mahalaukun/suoliston haavaumat
Ruuansulatuskanavan oireet, kuten närästys, ripuli, ummetus
Hammasrikko
Haavat suussa tai nielussa
Myrkytys
Resurssiaggressiivisuus
Omistajan ja koiran suhteen heikkeneminen
Koiran hyvinvoinnin heikentyminen

Koira voi uteliaisuuttaan maistella ja tutkia esineitä ja asioita suullaan. Koirille tämä käytös on normaalia ja varsinkin pennuilla tämä käytös on tyypillistä.

Vieraiden asioiden maistelu on pennuille normaalia käytöstä ja liittyy pennun uteliaisuuteen ja uusiin asioihin totutteluun.
Mikäli pica-käytös on pennulla pakonomaista tai käytös on alkanut äkisti aikuisella koiralla, on syytä selvittää syyt käytöksen taustalla.

Miten voi ennaltaehkäistä ongelmia?

Satsaa näihin:

Pennun maisteluun kannattaa suhtautua rauhallisen ymmärtäväisesti ja pyrkiä lempeästi tekemään pennun kanssa vaihtokauppoja syötäväksi kelpaamattomista asioista
Pidä aina pennun kanssa mukana ulkoillessa herkkuja ja mieluisia leluja, jotta voit ennakoida tilanteita ja tarjota uteliaalle ystävällesi sallittua puuhaa
Ole iloisen kiinnostunut pentusi tutkimiskäytöksestä
Monipuoliset virikkeet
Kouluttaminen

Pennun omistajan on syytä olla hereillä liikkuessaan pennun kanssa ympäristössä, jossa on vaarallisia, helposti suuhun päätyviä asioita kuten tupakantumppeja, purukumia tms. Parasta on pyrkiä ennaltaehkäisemään sopimattomien asioiden maistelu ja satsata luopumisen kouluttamiseen, irrottamisen opettamiseen, virikkeisiin ja pitkäkestoiseen pureskeluun esim. puruluut ym.

Suurin virhe on hermostua koiralle ja yrittää saada kiireesti esineet pois koiran suusta. Tästä voi seurata myöhemmin vakavia ongelmia. Koira voi alkaa nielemään nopeasti esineitä, oppia juoksemaan niiden kanssa pakoon tai turvautua aggressiiviseen käyttäytymiseen pitääkseen aarteensa itsellään.

Omistajan käytöksen on muututtava näissä tilanteissa, jotta koiran käyttäytymistä voidaan muokata. Mikäli havaitset pennullasi huolestuttavaa napostelua eikä asia lähde ratkeamaan muutamalla koulutuskerralla, ota yhteyttä ammattilaiseen, joka osaa tehdä ja ohjata teille yksilöidyn suunnitelman tähän. Muutama sata euroa tuntuu pikkurahalta verrattuna kuluihin, joita pahimmillaan saattaa koitua vierasesineiden nielemisestä.

Pica-käytös; syyt ja hoito

Koirasta, jolla havaitaan pica-käytöstä satunnaisesti tai säännöllisesti on syytä tutkia ainakin laajat verinäytteet mukaan lukien kilpirauhasarvot, haima-arvot ja kortisoli. Lisäksi selkärangan ja lonkkien alueen rtg kuvantaminen, nartuilla kohdun ja munasarjojen ultraus ja uroksilla eturauhasen tutkiminen ja ultraus saattavat kuulua pica-oireiden selvittämiseen. Eläinlääkäri voi suositella tutkimustensa perusteella muitakin kokeita tai muita tutkimuksia.

Joskus pica-käytös voi alkaa leikkaamisen (kastrointi/sterilointi) jälkeen. Koiran aineenvaihdunta muuttuu hormonimuutosten takia ja tämä saattaa lisätä ruokahalua ja nälän tunnetta. Tällöin kannattaa panostaa yksilölliseen ruokintasuunnitelmaan sekä virikeruokailuun.

Koiran leikkaamista ei kannata kokonaan poissulkea pica-käytöksen takia. Joissain tapauksissa koiran stressitasoja saa pysyvästi laskettua leikkaamisella, jolloin koulutuksesta voi tulla helpompaa ja koiran stressiin liittyvät terveysongelmat, kuten suolisto- ja ihovaivat saattavat helpottua. Kannattaa kuitenkin keskustella tästä koiran käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkärin sekä ongelmakäytökseen perehtyneen eläintenkouluttajan kanssa.

Leikkaamisen hyödyt ja haitat ovat hyvin yksilöllisiä. Huolellisesti laadittu koulutussuunnitelma ja yksilöllinen virikesuunnitelma kannattaa laatia ja laittaa täytäntöön hyvissä ajoin ennen leikkausta ja heti sen jälkeen siirtyä sopivaan ruokavalioon.

Pica-oireiden hoidossa koiran huolellinen hyvinvointikartoitus ja sen pohjalta laadittu koulutus- ja hoitosuunnitelma on tärkeää. Pelkästään yksipuolisten tai samanlaisina toistuvien ruokavirikkeiden järjestäminen ei yleensä riitä, mutta mikäli virikkeissä on puutteita, tästä on hyvä aloittaa.

Koiraa kannattaa systemaattisesti opettaa käyttämään esim. nyhtöleluja ja muita revittäviä ja erotteluvirikkeitä. Tämä voi auttaa koiraa erottelemaan syötävä materiaali syömäkelvottomasta. Koiran lajityypilliset tarpeet tulee ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ja tehdä tarvittaessa ammattilaisen kanssa päivittyvä suunnitelma. Tärkeää on ymmärtää, että Pica oireilu on usein monen tekijän summa ja kaikkia osa-alueita tulee hoitaa määrätietoisesti pidemmän ajan.

Pican hoito

Eläinlääkärin tutkimukset ja oireiden mukainen hoito
Ruokavalion tarkistus
Yksilöllinen virikkeistämisohjelma
Yksilöllinen koulutussuunnitelma
Stressin kartoitus ja hoito
Luopuminen ja irrottaminen hyvin vahvoiksi käytöksiksi
Omistajan käyttäytyminen tilanteissa
Ympäristön hallinta
Tarvittaessa kuonokopan opettaminen ja käyttäminen
Kärsivällisyys

Pica-käytöksen taustalla voi olla monia erilaisia syitä, jonka vuoksi myös käytöksen hoito on moninaista ja yksilöllistä, tilanteesta riippuvaa.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.

Koiran hajuaisti

12.9.2024

Koirien elämässä hajut ovat merkittävässä roolissa. Sen lisäksi että koirat haistavat ihmistä tarkemmin koirilla on hajureseptoreita sellaisille hajuaineille mitä ihminen ei pysty aistimaan. Koira käyttää hajuaistiaan heti ensimmäiseksi synnyttyään suunnistaessaan emän nisille. Jos koira menettää näkökykynsä tai kuulonsa, hajuaistin ja tuntokarvojen ansiosta koirat sopeutuvat yllättävän hyvin elämään jopa muuttuvassa ympäristössä.

Koirilla on noin 870 erilaista hajureseptoria, kun taas ihmisillä niitä on vain noin 380. Nämä reseptorit sijaitsevat nenän limakalvolla hajuaistinsoluissa niinkutsutussa hajuepiteelissä. Koirilla on noin neljäkymmentä kertaa enemmän hajuaistinsoluja kuin ihmisillä.

Tutkimuksissa (mm. Philippa J. Johnson, Department of Clinical Sciences in the College of Veterinary Medicine, 2022) on löydetty yhteys koiran hajuepiteelistä aivojen visuaalista informaatiota käsittelevään osaan. Tämä antaa viitteitä siitä, että koira mahdollisesti aistii hajut eri tavalla kuin ihminen ja pystyy yhdistämään haju- ja näköaistin tietoja muodostaakseen kokonaiskuvan ympäristöstään.

Koiran hengittäessä normaalisti vain osa ilmasta saavuttaa hajureseptorit. Nuuhkuttamalla koira saa enemmän ilmaa ja hajumolekyylejä nenäänsä. Nuuhkimisen aikana koiran hengitystiheys voi olla 140–350 kertaa minuutissa, kun normaalisti hereillä se on 10-30 krt/min.

Aktiivinen nuuhkiminen haihduttaa vettä hengitysilman mukana. Nuuhkuttelun yksi tarkoitus onkin kosteuttaa ja lämmittää/viilentää hajuepiteeliin päätyvää ilmaa.

Haistelu ja hajujen erottelu sekä prosessointi kuluttaa myös energiaa ja voi olla koiralle yllättävän raskasta puuhaa. Muista tarjota hajutehtäviä ratkovalle koiralle juoma- ja lepotaukoja riittävän usein!

Koiran hajumuisti alkaa toimia jo sikiökaudella ja on hyvin pysyvä. Hajuihin liittyvistä ehdollistumista on vaikea päästä eroon, koska haju aiheuttaa opitusti tietyn tunnetilan automaattisesti. Koirat muistavat erityisen hyvin nuorena oppimansa hajut, joten pennun koulutuksessa on tärkeää huomioida hajureseptorien ja aivojen kehitys.

Koska koiran hajureseptorit uusiutuvat n. 30–60 vrk. välein, voidaan koiraa harjoittaa haistamaan tiettyjä hajuja erityisen tarkasti. Uudet reseptorit mukautuvat ympäristöön, jolloin hajuaistinsolut muokkautuvat erityisesti näihin hajuihin sopiviksi.

Myös hajuja käsittelevät hermokeräset ja hermoradat vahvistuvat käytön myötä. Harjoittelun avulla koira voi reagoida entistä herkemmin tiettyihin hajuihin, kuten tiettyyn sieneen, laskevaan verensokeriin tai noseworkissä käytettävään hydrolaattiin.

Kaikki hajut eivät pääse tietoiseen osaan aivoja, vaan koira reagoi niihin automaattisesti. Tätä limbistä järjestelmää ei voi hallita koulutuksella. Kun koira opetetaan tunnistamaan ja etsimään tiettyä hajua, se käsitellään tietoisessa järjestelmässä, koska haju aiheuttaa opitun käytöksen. Hajut vaikuttavat siis sekä tietoiseen että tiedostamattomaan käyttäytymiseen.

Hajun aikaansaamaa tunnetta ja käytöstä voi kuitenkin jonkin verran muokata. Mikäli koiralla on voimakasta pelkoa tai epävarmuutta aiheuttava haju-triggeri, voidaan turvallisissa olosuhteissa pyrkiä vastaehdollistamaan tämä haju tarkoittamaan pelkästään positiiviisia ja miellyttäviä asioita.

Koira käyttää tarkkaa hajuaistiaan saadakseen informaatiota ympäristöstään, tapahtumista ja tapaamistaan yksilöistä. Luonnossa koiraeläin käyttää hajuaistiaan miltei koko ajan esimerkiksi ruuan etsimiseen, saaliin paikantamiseen, toisten yksilöiden etsimiseen ja tunnistamisen sekä reviirien hahmottamiseen.

Koira pystyy tunnistamaan toisen yksilön virtsan hajusta sen sukupuolen, mahdollisesti iän ja tietoja terveydentilasta, ruokavaliosta ja esimerkiksi stressitasosta. Hajujen perusteella ennakoidaan myös vaaratilanteita ja osataan paeta ajoissa ja päätellään onko joku materiaali syötäväksi kelpaavaa.

Myös lemmikkikoiramme käyttävät hajuaistiaan käytännössä koko ajan. Koiran haistelun rajoittaminen esimerkiksi ulkoillessa voi olla koiralle todella turhauttavaa ja saattaa lisätä koiran ei-toivotun käytöksen todennäköisyyttä sekä stressiä lenkeillä.

Koirat saavat koko ajan informaatiota myös meistä ihmisistä hajujen perusteella. Koirat haistavat esimerkiksi ihmisen stressin. ”Tutkimuksessa (D´Aniello ym. 2018) havaittiin, että ihmisen kemosignaalit (kemialliset signaalit) vaikuttivat koiriin ja niiden käyttäytymiseen. Koirien sydämen syke oli selvästi korkeampi silloin, kun tutkimustilassa oli pelokkaan ihmisen hajua. Samoin silloin koirilla esiintyi enemmän stressiin liittyvää käytöstä sekä ne hakeutuivat enemmän oman omistajansa lähelle” Pipa Pärssinen, Sporttirakki 2018. Tutkimus (Z. Parr-Cortes ym. 2024) antaa viitteitä myös siitä, että stressaantuneen ihmisen haju lisää koiran pessimistisyyttä harjoitustilanteessa.

Tämän tiedon valossa on hyvin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ohjaajan tunnetilaan koiran kanssa harjoitellessa. Tämä korostuu erityisesti silloin kun harjoitellaan haastavien käytösten muokkaamista pelokkaiden, reaktiivisten ja herkkien koirien kanssa.

Hajutehtävien hyödyt:

Haastava, lajityypillinen ja mielenkiintoinen aktiviteetti. Koirat tyypillisesti kiinnostuvat hajutehtävistä luonnostaan, koska se kuuluu niiden synnynnäisiin ominaisuuksiin
Hajutehtävät stimuloivat koiran aivoja ja luovat miellyttäviä kokemuksia ja tuntemuksia
Hajutehtävät voivat parantaa koiran keskittymiskykyä, koska ne vaativat kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Hajujen kanssa työskentely voi parantaa koiran kykyä keskittyä myös muihin tehtäviin
Hajutehtävät voivat vahvistaa koiran ja omistajan välistä suhdetta ja yhteistyötä, koska se vaatii molemminpuolista luottamusta ja taitoa lukea toista
Hajutehtävät saattavat toisaalta vahvistaa myös epävarman koiran itseluottamusta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, koska ihmisen apuun ei voi hajutehtävissä täysin tukeutua
Haistelutehtävät ja -virikkeet vähentävät koiran stressiä ja ahdistusta. Ne auttavat koiraa työskentelemään matalassa viretilassa ja helpottavat rauhoittumista
Hajutehtävät kuluttavat paljon ylimäärästä energiaa, joten koiran tarve lepäämiseen lisääntyy ja koira voi oppia rauhoittumaan ja rentoutumaan paremmin
Hajutehtäville löytyy paljon käytännön sovelluksia. Koira voi oppia esimerkiksi etsimään, avaimet ja puhelimen, tiettyjä sieniä, pudonneita tavaroita, kadonneen ihmisen tai eläimen, harvinaisia eläimiä (esim. liito-orava). Koiria koulutetaan myös tunnistamaan verensokerin vaihteluita ja erilaisten sairauskohtausten ensimmäisiä merkkejä hajuaistin avulla

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän Elisan artikkeleita.

Kognitiiviset virikkeet

19.8.2024

Kognitiivisuudella tarkoitetaan sellaisia mielen toimintaan liittyviä prosesseja joihin liittyy tiedon vastaanottaminen ja käsittely, tiedon tallentaminen ja käyttö.

Tällaisia ovat esimerkiksi päättely ja ongelmanratkaisu, muistaminen ja oppiminen.

Koira tarvitsee järjestettyjä kognitiivisia virikkeitä voidakseen hyvin. Vastaavasti koiran yleinen hyvinvointi vaikuttaa myös kognitiivisuuteen, eli siihen miten hyvin koira oppii uutta, yhdistelee aiemmin oppimiaan asioita uusiin ja muistaa mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä.

Ongelmanratkaisukyky kehittyy koko koiran iän vaikkakin pentuna se muovautuu helpoiten.

Kognitiiviset virikkeet eli tutummin “aivopähkinät” tai “aivojumppa” voivat olla hyvin raskaita ratkottavia koiralle, joskin miellyttäviä tunteita herättäviä. Siksi varsinkin uusia “aivopähkinöitä” tarjottaessa kannattaa treenihetket pitää lyhyinä.

On arvioitu, että uusien tehtävien ratkominen 20 min ajan vastaisi jopa parin tunnin kävelylenkkiä. Jos tehtävien ratkaiseminen on liian raskasta, oppiminen ja muistaminen kärsivät. Muista tämä, kun opettelet koirasi kanssa uusia temppuja, tehtäviä tai vaikka ulkoilu- tai harrastustaitoja. Koira oppii ja muistaa paremmin, kun harjoitus loppuu silloin, kun “vielä menee hyvin”.

Useat virikkeet ovat jossain määrin kognitiivisia virikkeitä. Kognitiivisia taitoja ovat mm. havainnointi, päättely, oppiminen, muistaminen, tulkitseminen, pulmien ratkaisu ja keskittyminen sekä itsehillintä. Nämä taidot ovat käytössä myös sosiaalisissa tilanteissa, joissa tulkitaan toista yksilöä ja prosessoidaan paljon tietoa nopeasti.

Koiranpennun kognitiivisuutta on suhteellisen helppoa haastaa vierailemalla uusissa paikoissa, hankkimalla uusia kokemuksia, elämyksiä ja tuntemuksia. On kuitenkin muistettava, että vaikka ihmisen mielestä koira ei tee juuri mitään näissä tilanteissa, prosessointi on koiralle raskasta työtä.

Aikuiselle koiralle on tärkeää tarjota vaihtelevasti kognitiivisuutta haastavia tehtäviä. Erilaiset valmiit älypelit, yksittäiset uudet tai kehittyvät tehtävät, tehtäväradat, variaatiot etsimistehtävistä, kaikenlainen muuntelu sekä vaikeusasteen nostaminen ja uudet häiriöt tutuissa tehtävissä haastavat koiraa.

Kognitiiviset taidot vaihtelevat yksilöiden välillä. Koiran synnynnäiset ominaisuudet, muun muassa muisti, impulsiivisuus, ongelmanratkaisukyky, ihmisen eleiden ymmärtäminen ja itsehillintä, vaikuttavat siihen miten eri osa-alueet painottuvat ja kehittyvät. Koirilla on myös erilaisia strategioita ratkoa ongelmia. Osa koirista on hyvin itsenäisiä pulmien ratkojia, osa turvautuu ihmisen apuun helpommin. Nämä erot ominaisuuksissa ja kognitiivisuudessa vaikuttavat hyvin paljon koiran koulutukseen ja koulutettavuuteen sekä mahdollisten ongelmakäytösten syntyyn.

Koiran vireystaso ja stressi vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin. Tämä selittää, miksi kiihtyneenä ja stressaavissa tilanteissa koira voi toimia hyvin eri tavalla kuin rauhallisessa tilanteessa.

Omistaja ei voi vaikuttaa synnynnäisiin ominaisuuksiin, mutta koiran taitoja voi kehittää. Itsenäinen koira oppii tekemään yhteistyötä omistajan kanssa ja impulsiivinen oppii hillitsemään itseään ja keskittymään.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän koirien virikkeistä:
– Koiran virikkeistäminen ja hyvinvointi
– Ruuanhankintaan ja ruokailuun liittyvät virikkeet (ruokavirikkeet)
– Sosiaaliset virikkeet
– Fyysiset virikkeet

Fyysiset virikkeet

12.8.2024

Koiraeläimet liikkuvat paljon kävellen esimerkiksi ruokaa etsiessään. Koiralle on lajityypillista liikkua energiaa säästävästi ja esimerkiksi ravata rennosti pitkiäkin matkoja. Laukkapyrähdyksiä ja erittäin vauhdikasta liikkumista tapahtuu harvemmin, tyypillisesti saalistus- ja leikkitilanteissa sekä tilanteissa, joissa koira pakenee.

Koiran liikunnantarve vaihtele suuresti riippuen iästä, kunnosta, rodusta, terveydestä ym. Lemmikkikoirat liikkuvat usein liian vähän ja yksipuolisesti.

Koirat hyötyvät siitä, että liikunta on monipuolista ja ainakin ajoittain haastaa hieman jaksamista.

Pelkkä hihnassa kävely ihmisen tahtiin ei mitenkään riitä täyttämään terveen nuoren/aikuisen koiran liikunnan tarvetta, joskin rauhalliset pitkät kävelyt auttavat koiraa palautumaan.

Tutkimuksissa on selvitetty, että runsaasti liikkuvilla koirilla esiintyy huomattavasti vähemmän ongelmia. Tämä koskee sekä käytöshaasteita että sairauksia.

Koirille voi tarjota monipuolisuutta liikkumiseen pitkien liinojen avulla ja hyödyntämällä kaikki mahdolliset metsäalueet ja esteet mitä vain eteen tulee. Talvella lumi tarjoaa oivan vastuksen ja kesällä kannattaa hyödyntää luonnonvedet kahlailuun ja uimiseen.

Liikunnan tulisi olla mahdollisimman omaehtoista, jotta koira päättää itse vauhdista ja tavasta liikkua. Esimerkiksi pallon perässä juokseminen ei ole hyvä vaihtoehto, sillä se voi aiheuttaa stressiä koiralle ja lisätä loukkantumisriskiä. Fyysisissä leikeissä kannattaa antaa koiraan aloite, esimerkiksi antamalla pallo sille ja katsomalla, miten se reagoi ja liikkuu – ja osallistua itse leikkiin!

Vaihtelevan ja raskaan liikunnan vastapainoksi pitää koiralla olla riittävästi laadukasta lepoa sekä kehonhuoltoa.

Koiran kehonhallinta kehittyy erityisen hyvin pentuna, mutta sitä kannattaa kehittää ja ylläpitää koko koiran eliniän. Hyvä kehonhallinta ja hyvä lihaskunto ennaltaehkäisevät tehokkaasti muun muassa nivelvaivoja. Liike on usein hyvä lääke myös koirille.

On tärkeää antaa pennun ulkoilla erilaisissa maastoissa, jotta sen koordinaatio ja alustavarmuus kehittyvät. Kannustaa pentua kiipeilemään kiville ja kannoille, ja vahvistaa tätä kehuilla ja vaikka nameilla. Leikkiminen toisten koirien ja ihmisten kanssa haastaa ja kehittää koiran kehonhallintaa.

Aikuisen koiran kanssa on tärkeää liikkua monipuolisesti ja riittävästi. Koiran on hyvä saada liikkua eri nopeuksilla, erilaisilla alustoilla ja mahdollisimman omaehtoisesti.

Koiran liikuntavirikkeitä ovat myös erilaiset jumpat, vesimatto- ja uintiharjoitukset.

Muista huolehtia tasapainosta myös liikuntavirikkeiden osalta. Mitä enemmän rankkaa ja kehoa haastavaa liikuntaa sitä enemmän koira tarvitsee kevyttä ja rauhallista liikuntaa, kehonhuoltoa, matalan vireystason virikkeitä ja laadukasta lepoa.

Kiihtyminen lisää hetkessä stressihormonien määrää elimistössä. Sen poistuminen systeemistä kestää useita vuorokausia. Nopeat spurttailut ja kovaa juokseminen ovat koiralle tarpeellista, mutta niiden määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota.

Vapaana elävillä koirilla saaliin jahtaamista ja siihen liittyvää stressiä tapahtuu melko harvoin. Sitä edeltää usein jäljestäminen ja pitkä ravaaminen tai kävely. Jahtaamista seuraa yleensä tuntien syöminen ja syömiseen liittyvä muu käytös sekä pitkään kestävä ruuan pureskelu. Tällöin adrenaliinin tuotanto ehtii tasaantua, stressi laskea ja koira palautuu rasituksesta.

Muistilista terveen koiran liikuntavirikkeisiin

Lyhin lenkki on n. puoli tuntia
Koira ulkoilee vähintään 3 kertaa päivässä
Päivittäin vaihtelua kuten kaivamista, kiville hyppäämistä, puunrunkojen yli hyppäämistä, kiipeämistä, kannoilla tai kivillä tasapainottelua, epätasaisessa maastossa liikkumista eri vauhtia ja askellajeja käyttäen, lumessa kahlaamista, uimista tms.
Pitempiä ravipätkiä useita kertoja viikossa
Jumppatempuilla ja tasapainotyynyillä ym. kehonhallintaa
Koira liikkuu vapaana (tai pitkässä liinassa) useita kertoja viikossa. Mielellään päivittäin.
Koiralla on mahdollisuus “revitellä” lämpimillä lihaksilla oman tarpeen mukaan
Koira liikkuu omaan tarpeeseen nähden riittävästi eri nopeuksilla, rauhallisesti, erittäin rauhallisesti, nopeasti ja erittäin nopeasti
Kehonhuolto esim. fyssari, hieroja, kraniosakraalihoitaja
Laadukasta lepoa ja riittävästi unta

Juoksuleikit kaverin kanssa ovat hyvin liikuntavirikkeitä.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Sosiaaliset virikkeet

1.8.2024

Koiralla on tarve kuulua laumaan ja muodostaa kiintymyssuhteita. Koiralla on myös tarve viettää aikaa, leikkiä ja puuhastella erilaisia asioita tärkeiden kavereiden kanssa. Erityisen tärkeää on sosiaalinen kanssakäyminen omien laumanjäsenten kanssa, mutta monet koirat tykkäävät myös lauman ulkopuolisten tuttujen koirien ja ihmisten kanssa puuhastelusta.

Koirat oppivat sujuvaa kommunikointia leikkiessään. Ne oppivat leikin kautta koirien kieltä ja hyviä tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Leikin avulla koira oppii myös tulkitsemaan ihmistä sopivia tapoja toimia ihmisten kanssa.

Leikkiminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat tärkeitä virikkeitä koirille. Koirat tarvitsevat kosketusta, leikkejä, vuorovaikutusta, yhdessä asioiden ja ympäristön tutkimista, yhdessä lepäämistä ja ihan vaan lähellä hengailua.

Koirien käyttäyttymistä koskevissa tutkimuksissa (Hunt ym. 2022) on todettu, että eniten koiran stressiä vähentää ihmisen ja toisten koirien kanssa leikkiminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja oleilu. Näiden todettiin vähentävän tehokkaimmin koirien valppautta ja stressikäytöstä sekä lisäävän rentoutta.

Hyvien koirakavereiden kanssa vapaata sosiaalista kanssakäymistä ja leikkiä olisi hyvä olla vähintään pari kertaa viikossa, mielellään enemmän.

Omien laumakavereiden kanssa seurustelua ja laadukasta yhdessäoloa leikkien, kosketellen ja leväten pitää tapahtua päivittäin

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koira hakee ja saa huomiota. Ennen kaikkea tarkastelen sitä miten paljon koira on vailla huomiota. Tämä on usein hyvä vinkki siitä, että koira kaipaisi yhdessä oloa tai yhteistä tekemistä enemmän.

Joskus koirat pyytävät huomiota tavoilla, jotka eivät miellytä ihmistä. Koira saattaa haukkua, vinkua, varastella tavaroita tai jopa näykkiä ihmistä. Asiakkaideni hämmästykseksi ilahdun aina tästä informaatiosta! Kun ymmärrämme tämän tarpeen ja opetamme koiralle mukavampia tapoja pyytää huomiota koirakon suhde paranee ja koira saa enemmän sitä mitä se kaipaa.

Jos koirallasi on taipumusta herättää huomiosi ei-toivotulla tavalla, keskity siihen hetkeen jolloin koira vasta lähestyy sinua. Kun koira huomaa saavansa huomiosi vain hakeutumalla lähellesi ja katsomalla sinua, ei-toivottu tapa voi jäädä nopeasti pois.

Nappaa kiinni tästä vihjeestä, joka koirasi sinulle antaa ja järjestä enemmän yhteistä aikaa. Järjestä viikkokalenteriisi enemmän leikkimistä, yhdessä oppimista ja oivaltamista, asioiden tai ympäristön tutkimista, yhdessä liikkumista, lähekkäin olemista ja koskettelua sekä yhteisiä lepohetkiä.

Sosiaaliseen kanssakäymiseen tulisi käyttää aikaa 1,5-2 h päivässä. Mikäli tämä ei toteudu, koirasi hyvinvointi saattaa heikentyä. Koirasi voi keksiä ei-toivottuja tapoja saada tämä tarve täytettyä, koirasi stressi saattaa lisääntyä ja sen myötä useat tilanteet arjessa hankaloitua. Usein koirien käytöshaasteet antavat vinkkiä siitä, mitä virikkeitä koira tarvitsee enemmän.

Erityisesti pennuille sosiaalinen kanssakäyminen on hyvin tärkeää.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän koirien virikkeistä:
– Koiran virikkeistäminen ja hyvinvointi
– Ruuanhankintaan ja ruokailuun liittyvät virikkeet (ruokavirikkeet)

Ruuanhankintaan ja ruokailuun liittyvät virikkeet (Ruokavirikkeet)

27.7.2024

Koiran ravinnonhankintaan ja syömiseen liittyy paljon toimintoja ja sen kuuluisi viedä iso siivu koiran hereilläoloajasta.

Jopa n. 80% kesykoirista elää edelleen “puolivilleinä” kyläkoirina pääsääntöisesti lauhkean- ja lämpimän ilman vyöhykkeillä. Luonnonvaraisten kesykoirien käyttäytymistä tarkastellessa selviää, että koira käyttää 10-25% hereilläoloajastaan ruuan etsimiseen. Sen lisäksi aikaa käytetään ruuan erotteluun syömäkelvottomasta materiaalista ja ruoka-annoksen syömiseen käytetään kerralla aikaa keskimäärin 26 minuuttia per ateria.

Koirilla on voimakas tarve etsiä ruokaa, kaivaa sitä esiin, erotella syömäkelvoton aines syötävästä, pureskella ja kantaa ruokaansa, kulkea ruokapaikalta toiselle, piilottaa ruokaa kun sitä on yllinkyllin, jäljittää, jahdata ja ottaa kiinni sekä tappaa pieniä ravintoeläimiä.

Ruuan hankkimisen lisäksi koirat käyttäisivät mielellään huomattavan pitkän ajan ruuan pureskeluun. Vapaana elävien koirien ruokavaliosta 50% koostuu erilaisista jätteistä, raadoista ja luista joten pureskelu ja kaluaminen näyttelee suurta osaa syömisestä.

Vaikka koira elää ihmisen huomassa, sillä on olemassa nämä lajille tyypilliset käyttäytymistarpeet. Tarpeiden voimakkuus ja esiintyminen voi hieman vaihdella koiran rodusta riippuen. Koiran alkuperäinen käyttötarkoitus ja koiran vaistonvaraisesti esittämä metsästys-/saalistuskäyttäytyminen voi antaa vinkkejä siihen, minkä tyyppinen käytös on sille erityisen mieluista.

Koiran ei-toivottu käytös voi antaa myös viitteitä siitä, minkä tyyppistä ruokavirikettä koirasi kaipaisi enemmän.

Koira ei ole kuppiruokailija

Kupista ruokailu ei ole koiralle luonnollinen tapa syödä. Sen liitännäisenä saattaa tulla haasteita esim. ruokamotivaatiossa ja se lisää todennäköisyyttä koiran ylipainoon ja liian isojen annosten syömiseen kerrallaan.

Kupista syöminen ei täytä mitään koiran ruokailuun liittyvistä käyttäytymistarpeista.

Koiran on toki hyvä saada välillä ruokailun jälkeen kylläisyyden tunne, mutta sen on helposti järjestettävissä virikeruokailulla.

Pelkästään kuppiruokailu saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti koiran mielialaan verrattuna virikkeistä tarjottuun ruokaan. Se saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti koiran vireystilaan, kun ruokailutilanteeseen latautuu kohtuuttomasti odotusta joka ei ehdi purkautua ruokailun aikana.

Siirryttäessä kuppiruokailusta virikeruokailuun tutkimuksessa (Boonhoh ym. 2023) todettiin, että 7 päivän jälkeen kortisolitasot (stressihormoni) lähti laskemaan. Koetilanteessa havaittiin myös positiivisia käyttäytymismuutoksia sekä positiivisen tunnetilan lisääntymistä ilman muita ympäristön tai toimintatapojen muutoksia.

Jos teillä ei ole päivittäin käytössä ruokavirikkeitä, aloita 30 minuutista ja lisää kahden viikon päästä ruokavirikkeiden kesto 60 minuuttiin.

Koiralla on erilaisia käytöstarpeita liittyen ravinnonhankintaan

Näitä käytöstarpeita ovat esimerkiksi etsiminen, jäljestäminen, kaivaminen, syömäkelpoisen materiaalin erottelu, pureskelu, saaliin jahtaaminen ja pyydystäminen, saaliin pureminen ja ravistelu, nyhtäminen/repiminen.

Koiran rotu ja tottumukset voivat vaikuttaa siihen mitkä käytökset esiintyvät vahvoina. Kaikkia yllämainittuja käytöksiä voi hyödyntää ruokavirikkeissä. Koira voi myös oppia uusia tapoja ruokailla saadessaan niihin mahdollisuuden.

Etsi koirallesi mieluisia ruokavirikkeitä eri kategorioista ja vaihtele niitä riittävän usein. Kokeile säännöllisesti myös uusia virikkeitä ja anna koirallesi aikaa oppia hyödyntämään niitä. Voit helpottaa tehtävää aluksi, jos koirasi ei heti hoksaa jutun juonta.

Ruokavirike-vinkkejä:

Pyyhkeeseen ruokapaloja ja pyyhe solmuun
Pyyhkeen paloja ja ruokapaloja tungetaan kumiseen “verkkopalloon”. Koira saa nyhtää sieltä kankaanpalat pois ja erotella namit.
Possun/naudan korva ängetään kumisen verkkopallon sisään.
Syötävä vieheleikki esim. kaninnahka/kuivattu korva tai täytettävä patukka tms. vieheeksi
Täytettävien lelujen ja kongien kaivaminen lumihangesta tai sammaleen alta -> sisällä viltin alta, pyyhekasasta, isosta pahvilaatikosta, jossa pyyhkeitä/pahvia tms.
Raksut tyhjään limupulloon -> limupullo kääritään pyyhkeen sisään -> pyyhe solmuun -> koko setti piiloon
Nuolumatto märkäruoalla tai herkkutahnoilla

Ruoan pureskeleminen ja kaluaminen on koiralle tärkeä käyttäytymistarve.

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Lisää ruokavirikkeistä voit lukea täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös koiran käyttäytymistarpeista:
– osa 1: yleistä käyttäytymistarpeista
– osa 2: metsästysketjuun liittyvät käyttäytymistarpeet
– osa 3: muut käyttäytymistarpeet

Koiran virikkeistäminen ja hyvinvointi

23.7.2024

Hyvinvointi on pahoinvoinnin poissaoloa

Yhdenkään eliön elämä ei ole pelkkää tyytyväisyyttä, iloa ja positiivisia kokemuksia.
Koiran elämään kuuluu myös stressi ja kuormitus, jännittävät tilanteet ja toisinaan myös akuutti kipu.

Vapaana elävä koiraeläin kokee stressiä esimerkiksi saalistustilanteissa, elämän muutoksissa, turvallisuuden ollessa uhattuna, nälkäisenä tai sopimattomassa lämpötilassa. Eläimet ovat sopeutuneet palautumaan stressistä silloin, kun se on lyhytkestoista ja väliaikaista.

Osa koirien kokemasta stressistä on “hyvää stressiä”, koska samalla vapautuu hyvänolon hormoneja ja koira kokee iloa tai tyytyväisyyttä. Saalistus on tästä hyvä esimerkki.

Osa stressistä on taas “huonoa stressiä”, koska se ei tuo mitään positiivista tunnetta mukanaan. Myös jatkuva tylsyys on stressaavaa.

Vasta toistuessaan ja/tai pitkittyessään kaikki stressi muuttuu pahoinvointia aiheuttavaksi. Kyllä myös se jatkuva saalistus.

Voimme arjessa ja harrastuksissa vaikuttaa koiran kokeman stressin laatuun, määrään ja kestoon sekä edesauttaa stressistä palautumista tarjoamalla oikeanlaisia virikkeitä ja esimerkiksi pitkäkestoista rauhallista liikuntaa virikkeellisessä ympäristössä.

Minimoimalla pelon, kivun, tylsyyden, yksinäisyyden ja konfliktin kokemukset ja panostamalla monipuolisiin virikkeisiin sekä turvallisen kiintymyksen rakentamiseen saamme aikaan balanssin, jossa yksittäiset stressin kokemukset eivät vaikuta koiran hyvinvointiin heikentävästi.

Koiran virikkeistäminen on välttämätön osa koiran elämää ja hyvinvointia

Yleensä virike mielletään järjestetyksi puuhaksi, joka vähentää koiran omatoimista askartelua ja kuluttaa energiaa. Usein kuulee ihmisten järjestävän virikkeitä, jotta koira väsyy eikä jaksa illalla riehua tai ei syö irtaimistoa yksin ollessaan.

Virikkeet ovat kuitenkin paljon enemmän!

Ne antavat koiralle kokemuksia, joita sen mieli ja keho tarvitsevat toimiakseen normaalisti. Ne ovat asioita, jotka lisäävät koiran positiivisia tunteita ja auttavat sitä palautumaan stressistä. Virikkeet ovat myös osa yhteistä aikaa koiramme kanssa.

Minä ainakin nautin katsellessani koirieni puuhastelua ja osallistuessani heidän virikkeistämiseen!

Virike saa koirassa aikaan omaehtoista toimintaa, joka perustuu koiraeläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen. Lemmikkikoiramme elävät jopa 22 tuntia vuorokaudessa sisällä täysin luonnottomassa ympäristössä. Järjestetyt virikkeet ovat siksi välttämätön osa koira-arkea.

Vapaana elävät kesykoirat käyttävät aikaansa esimerkiksi ympäristön tutkimiseen liikkuen paikasta toiseen, erilaisten tapahtumien tarkkailuun, leikkimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä omien resurssien vartiointiin. Jo pelkästään ruuan etsimiseen ja ruuan työstämiseen käytetään aikaa jopa 25% hereilläoloajasta ja ruuan pureskeluun 26 min päivässä.

Virike on myös vaihtelua. Itse ajattelen, että virike virkistää! Jotta jonkun toiminnan virikearvo säilyy, sitä ei saa olla tarjolla ihan koko ajan. Virikkeitä tulee vaihdella ja varioida usein.

Virikkeet voidaan karkeasti jakaa viiteen kategoriaan: sosiaaliset, fyysiset, kognitiiviset, ruokinta ja aistivirikkeet. Useissa virikkeissä myös yhdistyvät eri kategoriat.

Tutustutaan seuraavissa artikkeleissa näihin virikekategorioihin tarkemmin!

kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024

Elisan esittely.

Elisan kotisivut löytyvät täältä.

Artikkelikirjastostamme voit lukea myös enemmän koirien virikkeistä:
– Ruuanhankintaan ja ruokailuun liittyvät virikkeet (ruokavirikkeet)
– Sosiaaliset virikkeet
– Fyysiset virikkeet
– Kognitiiviset virikkeet

Koiran Hyvinvointi

13.5.2024

Tällä kertaa keskitytään koiran hyvinvointiin, mitä se pitää sisällään ja miten sitä voidaan parantaa.
Aiemmasta artikkelista voit lukea yleistä eläinten hyvinvoinnista, miten se määritellään ja mitä se sisältää.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määrittelee eläinten hyvinvointia kolmen oikeuden kautta:

Oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin
Oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön
Oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn

Oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin

Ensimmäinen oikeus keskittyy eläimen hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin. Hyvän kohtelun kulmakivenä on osaava ja motivoitunut omistaja tai hoitaja, joka panostaa koiran hoitoon, sekä koiran terveyteen että koiran hyvinvointiin.

Koirilla erityisen tärkeää on myös positiiviseen vahvistamisen perustuvat, väkivallattomat koulutusmenetelmät. Vanhankantainen ihmisen auktoriteettiin ja koirien dominanssiin perustuva pakotteisiin pohjautuva koulutustyyli heikentää koiran hyvinvointia. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että aversiivisilla koulutusmenetelmillä on koiran hyvinvoinnin kannalta ei-toivottuja negatiivisia vaikutuksia eli toisinsanoen pakotteisiin pohjautuva koulutus heikentää koiran hyvinvointia ihan tieteellisten tutkimustenkin perusteella.

Positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia koiralla pystyy lisäämään mm. virikkeillä sekä mukavalla yhteisellä tekemisellä tai harrastuksella.

Virikeruokailu on helpoin tapa lisätä virikkeitä koiran arkielämään. Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta sanoi: ”Yksi yksinkertaisin tapa parantaa lemmikkieläimen hyvinvointia on luopua ruokakupin käytöstä tai käyttää sitä mahdollisimman vähän.”
Voit lukea lisää virikeruokailusta täältä.

Yhteinen mukava harrastus, jossa koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen, on mainio tapa lisätä koiran elämään positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Koiraharrastuslajeja on paljon erilaisia ja jokaiselle löytyy jotakin, esim. nenätyöskentelyä (nosework) useimmat koirat rakastavat.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta listaa hyvään kohteluun myös oikeuden tuskattomaan kuolemaan. Koirilla tämä tarkoittaa eutanasiaa ja sitä, että koirilla on oikeus eutanasiaan elämänlaadun heikennettyä esim. voimakkaiden kipujen, kroonisen sairauden tai voimakkaiden pelko/stressitilojen johdosta. Usein omistajat toivovat vanhojen ja sairaiden lemmikkiensä kohdalla, että ne saisivat kuolla luonnollisesti kotona. Hyvin harvoin kotona luonnollisesti kuoleminen on tuskatonta, usein koira tällöin pikkuhiljaa nääntyy syömättömyyden tai tukehtuu hengitysvaikeuksien vuoksi. Eläinlääkärin suorittama eutanasia vastaa paremmin tuskattoman kuoleman oikeutta. Eutanasia voidaa suorittaa myös koiran kotona kotikäyntinä, jolloin eläinlääkärikäynnin stressi jää pois ja koira saa nukahtaa ikiuneen omassa kodissaan.

Oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön

Toinen oikeus keskittyy eläimen lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön. Koirilla lajinmukaisia käyttäytymistarpeita ovat mm. ravinnonhankintakäyttäytymiseen eli metsästyketjuun liittyvät käytökset kuten erilaisessa maastossa liikkuminen ja maastoon tutustuminen, saaliin etsiminen, tuijotus ja vaaniminen, takaa-ajo (saalistaminen), hyökkäys ja pureminen, repiminen ja pureskelu. Muita koiran lajinmukaisia käyttäytymistarpeita ovat mm. sosiaalinen käyttäytyminen, liikkuminen, leikki ja lepo.

Voit lukea lisää koiran käyttäytymistarpeista:
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 1
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 2
Koiran käyttäytymistarpeet, osa 3

Koiran hyvinvointia voi lisätä lisäämällä koiran mahdollisuuksia toteuttaa pakollisia käyttäytymistarpeitaan, mm. virikeruokailulla, nenänkäyttöharjoituksilla, pureskelemisen sekä repimisen mahdollistamalla.

Koira on sosiaalinen eläinlaji, joten sosiallisen käyttäytymisen mahdollistaminen sekä yksinoloajan pienentäminen lisäävät koiran hyvinvointia. Jos koira on perheen ainut koira, olisi kuitenkin hyvä, että koira tapaisi sännöllisesti kaverikoiria, joiden kanssa koira saa sekä leikkiä että oleilla rauhassa. Erityisesti pennuille leikkihetket muiden koiranpentujen kanssa ovat hyvin tärkeitä. Toisista koirista pitkään eristäminen koiran nuoruusiässä aiheuttaa sosiaalisen käyttäytymisen ongelmia, jotka heikentävät koiran hyvinvointia.

Liikkuminen ja leikki ovat myös koirille olennaisia käyttäytymistarpeita. Kaikkien koirien tulee päästä päivittäin liikkumaan. Liikunnan määrän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös liikunnan laatuun sekä ulkoiluympäristöön. Koiran hyvinvoinnin kannalta on parempaa liikkua metsässä vapaana omaan tahtiin kuin juosta tasaista tahtia pyörätien laitaa. Liian pitkät yksinoloajat sekä liikkumisen ja sosiaalisuuden puute ovat yhteydessä koirien hyvinvointiongelmiin. Ihmisten tavoin myös koirille on liikunnasta lukuisia positiivisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.

Lepo on elintärkeää koiran hyvinvoinnille. Pelkkä virikkeiden ja liikunnan lisääminen ei yksistään auta koiran hyvinvointongelmassa, jos koira ei saa riittävästi lepoa. Koiran unen tarve päivässä on noin 12-16 tuntia. Yleensä koira pystyy hyvin saavuttamaan tarvittavan unen määrän, mutta koirat, jotka kärsivät eroahdistuksesta tai pelkotiloista tai ovat muuten kovin stressaantuneita, eivät välttämättä läheskään aina saa riittävästi lepoa. Levon puute heikentää hyvinvointia ja pahentaa käytösongelmia, joten kierre on helposti valmis.

Lisääntymiskäyttäyttyminen on myös pakollinen käyttäytymistarve, mutta nyky-yhteiskunnassa vain harva koira pääsee sitä toteuttamaan. Erityisesti uroksille lisääntymiskäyttäytymisen tyydyttymättömyys voi usein aiheuttaa terveydellisiä ongelmia (mm. eturauhasvaivat) sekä hyvinvoinnin heikkenemistä. Usein kastraatio/sterilisaatio voi näin ollen lisätä koiran hyvinvointia.

Myös emon hoiva on tärkeää koiran hyvinvoinnille. Liian aikainen vieroitus tai muun syyn vuoksi ilman emon hoivaa jääminen heikentää pennun hyvinvointia ja voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta sekä pitkäaikaisia käytösongelmia. Koiranjalostuksessa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota emon luonteeseen, jotta pennut saavat parhaan mahdollisen emon hoivan ja sitä kautta hyvät eväät elämään.

Oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn

Kolmas oikeus sisältää eläimen hyvän terveyden ja toimintakyvyn. Koirilla terveyden ylläpito pitää sisällään säännölliset rokotukset, terveystarkastukset sekä hammashoidon. Terveyden ylläpito kattaa myös koiranjalostuksen, jalostuksella tulisi tähdätä entistä terveempään rakenteeseen, jotta terveyden ylläpito olisi mahdollisimman helppoa. Oikeus hyvään terveyteen tarkoittaa luonnollisesti myös sairauksien hoitoa, koira tulisi viedä eläinlääkäriin mahdollisimmn pikaisesti, mikäli koiran terveydentilassa tai käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Koiran kivut tulee hoitaa asianmukaisesti, usein erityisesti kroonisissa kivuissa vaaditaan multimodaalista kivunhoitoa eli kipua hoidetaan useammalla menetelmällä. Krooniset sairaudet tulee hoitaa tai jos sairauden hoito on mahdoton, tulisi koira lopettaa asianmukaisesti enempien kärsimysten välttämiseksi.

Oikeus hyvään toimintakykyyn pitää sisällää fyysisen kunnon sekä mm. lihahuollon. Koiran pitää saada liikkua vaihtelevassa maastossa riittävästi, jotta koiran fyysinen kunto pysyy hyvänä. Säännöllinen käynti koirahierojalla, eläinfysioterapeutilla tai osteopaatilla on suositeltavaa erityisesti aktiivisille harrastuskoirilla, mutta myös kotikoirille. Hyvä lihaskunto ja hyvä lihashuolto auttavat mm. nivelrikkokivun hoidossa.

Sekä hyvä terveys että hyvä toimintakyky vaativat riittävästi laadukasta ravintoa sekä aina tarjolla olevaa raikasta vettä. Ei ole yhtä ruokintamenetelmää tai ruokamerkkiä, joka sopii kaikille, mutta jokaiselle koiralle on löydettävissä sopiva ruoka ja ruokintatapa. Lajityypillisesti koira ei ole nirso eläin, lemmikkikoiran esi-isät olivat raadonsyöjiä toisinkuin lemmikkikissan esi-isät. Jos koira toistuvasti nirsoilee tai syöminen muutoin vaikuttaa vaikealta tai vastenmieliseltä, on syytä tutkia koira mm. ruoka-aineyliherkkyyden/ruoka-aineallergian tai vatsakipujen varalta.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan määrittelemät kolme oikeutta eläimelle

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024

Eläinten Hyvinvointi

24.4.2024

Vuoden 2024 alusta eläinsuojelulaki uudistui ja muuttui eläinten hyvinvointilaiksi. Mutta mitä se eläinten hyvinvointi oikein tarkoittaa?

Eläinten hyvinvointikeskuksen määritelmän mukaan hyvinvointi on eläimen oma kokemus omasta olotilastaan:

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Käsitteellä eläimen hyvinvointi kuvataan eläimen vointia, joka voi vaihdella hyvästä huonoon. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. Jos sopeutuminen ei onnistu, tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai voimakasta stressiä, rasitusta tai patologisia muutoksia, eläimen hyvinvointi heikkenee. Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella.

Eläimen hyvinvointi ei ole muuttumaton tila, se voi vaihdella hyvästä huonoon ja olla kaikkea siltä väliltä. Eläinten hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat sekä eläimen hyvät kokemukset että huonot kokemukset. Eläimen hyvinvointia voi lisätä lisäämällä hyviä kokemuksia sekä vähentämällä huonoja kokemuksia. Huonojen kokemuksien lisääntyminen vähentää hyvinvointia.

Eläimen hyvinvoinnin kokemus: hyvät kokemukset – huonot kokemukset = hyvinvointi

Eläinten hyvinvointia ei voi kuvata vain yhdellä mittarilla, sillä eläinten hyvinvoinnin määritelmiä on useita erilaisia riippuen mm. määritelmän tekijän näkökulmasta aiheeseen, eläimen käyttötarkoituksesta sekä siitä aikakaudesta ja kulttuurista, jossa määritelmä on luotu.

Aikaisemmin ajateltiin, että jos eläin on vapaa kivusta ja kärsimyksestä ja sen perustarpeet tulee tyydytettyä, on eläimen hyvinvointi hyvällä tasolla. Nykyään kuitenkin korostetaan eläimen positiivisten kokemusten osuutta olennaisena osana eläimen hyvinvoinnissa. Enää hyvään hyvinvointiin ei riitä, että eläimellä ei ole negatiivisia kokemuksia, vaan eläimellä tulee olla myös positiivisia kokemuksia.

Tässä muutama yleinen määritelmä eläinten hyvinvoinnista.

Viisi vapautta

1960-luvulla Iso-Britanniassa Farm Animal Welfare Commitee loi viisi vapautta eläinten hyvinvoinnin määritelmäksi sekä käytännön tarkasteluun. Sen mukaan eläimillä tulisi olla:

Vapaus nälästä ja janosta
Vapaus epämukavuudesta
Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista
Vapaus normaaliin käyttäytymiseen
Vapaus pelosta ja kärsimyksestä

Welfare Quality

Welfare Quality on 2010-luvulla julkistettu eläinten hyvinvointia mittaava menetelmä, joka on tutkimuksilla todistettu tieteellisesti luotettavaksi. Se sisältää neljä periaatetta ja 12 kriteeriä. Määritelmä pohjautuu viiteen vapauteen, mutta huomioi myös eläimen positiiviset tuntemukset.

Kolme oikeutta

Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivat eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat koostuvat eri asiantuntijatahoista, joiden tarkoituksena on toimia ministeriön apuna eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määrittelee eläinten hyvinvointia kolmen oikeuden kautta:

Oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin
Oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön
Oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn

Eläinten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Eläinten hyvinvointi muodostuu monista erillisistä osatekijöistä, näitä ovat mm.

Positiiviset kokemukset
Negatiiviset kokemukset
Terveys
Ravinto
Raikas juomavesi
Elinolosuhteet
Elinympäristö
Käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen
Sosiaaliset suhteet sekä lajitovereihin että muihin eläimiin
Suhde hoitajaan
Hoito ja käsittely
Koulutusmenetelmät
Stressi
Mahdollisuus riittävään lepoon
Liikkumismahdollisuus
Virikkeet

Minkään eläimen hyvinvointi ei voi olla jatkuvasti paras mahdollinen, koska aina voi sattua esim. tapaturmia tai sairastumisia tai eläin voi pelästyä jotakin tai stressaantua ympäristön tapahtumista.
Meidän tulee kuitenkin tähdätä siihen, että eläimen hyvinvointi olisi aina positiivisen puolella eli että positiivisia kokemuksia olisi enemmän kuin negatiivisia ja että negatiiviset kokemukset olisivat mahdollisimman lyhytkestoisia.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024

Lemmikkien perustunteet

18.2.2024

Mitä perustunteita lemmikeillä on? Jokainen lemmikinomistaja tietää, että lemmikeillä on moninaisia tunteita. Tiedemaailmassa ei kuitenkaan joitakin kymmeniä vuosia sitten paljoakaan puhuttu eläinten tunteista, mutta nykyään eläinten tunteiden tutkimus on kasvava tieteenala ja opimme jatkuvasti uutta eläinten tunteista ja tietoisuudesta.
Kukaan tiedemaailmassakaan ei enää väitä, etteikö eläimellä olisi tunteita, erimielisyyttä on vain siitä, miten tunteet syntyvät.

Nykyään tiedämme, että eläinten tunteiden vähättely on väärin ja johtaa helposti eläinten hyvinvoinnin heikkenemiseen. Väärin on kuitenkin myös ajatella, että lemmikit kykenisivät rationaaliseen ajatteluun. Vaikka perustunteet ovatkin samanlaisia eri eläinlajien välillä sekä lemmikkien ja ihmisten välillä, on lemmikkien ajattelu hyvin erilaista kuin ihmisten ajattelu.
Nykytiedon valossa koiran ja kissan kaltaiset eläimet eivät kykene omien tekojensa seurausten pohdiskeluun ja siitä seuraavaan syyllisyyden tunteeseen. Eläimet eivät myöskään osaa juonitella tai kostaa. Sen sijaan kateutta eläimet voivat tuntea.

Virolaisen neurotieteilijä ja psykobiologi Jaak Pankseppin perustunteiden teorian mukaan nisäkkäillä on 7 perustunnejärjestelmää. Nämä 7 perustunnetta on löydetty kaikilta nisäkkäiltä, joita on tutkittu asian tiimoilta. Perustunnejärjestelmät ovat löytyneet myös joiltakin linnuilta.

Perustunteet

Jaak Pankseppin 7 perustunnejärjestelmää ovat:

SEEKING = tavoittelu
RAGE = viha
FEAR = pelko
PANIC/GRIEF = suru
PLAY = leikki eli sosiaalinen ilo
CARE = hoiva
LUST = seksuaalinen halu

Pankseppin perustunnejärjestelmiä pidetään nykyään ns. klassisena teoriana eläinten tunteiden syntymisestä. Pankseppin tapaan perustunnejärjestelmät kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

Osa tunnejärjestelmistä liittyy positiivisiin tunteisiin ja osaa negatiivisiin tunteisiin. Eläimen hyvinvoinnille on tärkeää, että positiivisia tunteita on mahdollisimman paljon ja negatiivisia tunteita mahdollisimman vähän.

Eläimissä on havaittu myös sekä optimistisuutta että pessimistisyyttä. Optimistiset eläimet odottavat uusien kokemuksien olevan positiivisia, kun taas pessimistiset eläimet olettavat uusien kokemuksien olevan ikäviä. Eläimen optimistisuuteen ja pessimistisyyteen vaikuttaa, mitä tunteita eläin kokee eniten, positiivisia vai negatiivisia.

Käydään lyhyesti läpi Pankseppin perustunnejärjestelmän tunnetilat, sekä miten niitä voidaan lisätä tai vähentää.

SEEKING

Etsimisen ja tavoittelun tunne on hyvin tärkeä eläimen hyvinvoinnille. Dopamiini on tärkein tavoittelun tunteeseen liittyvä välittäjäaine.

Seeking tunnetta eli tavoittelun tunnetta eläin kokee mm. virikeruokailussa toteuttaessaan välttämättömiä käyttäytymistarpeitaan (koirilla ja kissoilla metsästysketjun käytökset) sekä naksutinkoulutuksessa. Naksuttimen naksahdus aiheuttaa naksuttimeen ehdollistetulle eläimelle positiivisen odotuksen tunteen, koska eläin tietää palkkion tulevan pian.

Jos kaikki eläimen ruoka tarjotaan vain ruokakupista, ei eläin pääse toteuttamaan tavoittelun tunnejärjestelmäänsä. Mikäli eläin ei pääse riittävästi toteuttamaan tavoittelun tunnetta, lisää se riskiä ongelmalliselle käyttäytymiselle sekä jopa aggressiolle.
Virikeruokailu on helpoin tapa parantaa lemmikin hyvinvointia.

RAGE

Vihan/aggression tunne on negatiivinen tunne. Aggression tunteeseen vaikuttavat monet välittäjäaineet, mm. substance P (SP), joka liittyy myös kivun tuntemukseen.

Aggressio ei synny tyhjästä, aina on jokin syy, mikä laukaisee eläimen aggression, mm. pelko voi kääntyä aggressiivisuudeksi. Jos eläin kokee jatkuvasti aggression tunteita, laskee eläimen hyvinvointi.

Tutkimuksissa on todettu pakotteisiin perustuvan koulutustavan lisäävän eläinten aggressiota. Aggressiota lisää myös esimerkiksi kipu, nälkä ja väsymys, myös osa sairauksista voi lisätä aggressiota.

Aggression hoidossa onkin hyvin tärkeää paneutua eläimen hyvinvoinnin peruspalikoihin ja varmistaa että eläin on terve, saa sopivaa ruokaa ja saa levätä riittävästi. Tärkeää on myös löytää aggression laukaisevat tekijät ja välttää niitä sekä opettaa muita käytöksiä ja panostaa eläimen hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuksia toteuttaa pakollisia käyttäytymistarpeita ja tuntea positiivisia tunteita.

FEAR

Pelko on negatiivinen tunne, joka suurina määrinä vähentää selvästi eläimen hyvinvointia. Pelon tunteeseen liittyy useita eri välittäjäaineita, mm. glutamaatti.

Pelko voi johtaa aggressioon (pelkoaggressio). Pelkoa voi vähentää muuttamalle eläimen ympäristöä, jotta pelottavia elementtejä ei esiinny sekä opettamalla eläimelle muita käytöksiä pelottaviin tilanteisiin. Myös lääkityksellä voidaan hoitaa eläinten pelkoa (erityisesti äänipelko). Positiiviset tunteet (kuten seeking ja play) ennaltaehkäisevät pelon tunteen muodostumista.

PANIC/GRIEF

Surun tunnejärjestelmä aktivoituu mm. nuoren eläimen joutuessa eroon emostaan. Myös eroahdistuksessa esiintyy samoja tunteita. Aikuiset eläimet eivät yleensä osoita paniikkikäyttäytymistä, vaan ennemminkin masentuneisuutta surun tunnejärjestelmän aktivoituessa. Myös lemmikin surressa kuollutta tai pois lähtenyttä kaveriaan tai perheenjäsentään, esiintyy surun tunnetta. Surun tunteeseen liittyy glutamaatin ja crf:n vapautuminen, joiden johdosta muodostuu kortisolia eli ns. stressihormonia.

Tutkimuksissa eläinten surun tunnetta on pystytty laskemaan mm. fyysisellä kontaktilla, feromoneilla, musiikilla, lohturuoalla, masennuslääkkeillä sekä alhaisilla opiaattiannoksilla.

PLAY

Sosiaalisen ilon tunteeseen liittyvät kehon omat opioidit sekä kannabinoidit.

Leikki on tyypillinen sosiaalisen ilon ilmenemismuoto. Leikkiminen on eläimille hyvin tärkeää. Luonnossa aikuiset eläimet eivät useinkaan leiki, mutta useat lemmikit leikkivät koko ikänsä, erityisesti koirat.

Leikkiminen parantaa lemmikkien hyvinvointia sekä auttaa selviytymään stressistä. Leikkiminen myös ennaltaehkäisee pelon tunnetta, siksi esimerkiksi eläinlääkäriasemalla tai muualla mahdollisesti pelottavassa paikassa kannattaisi leikkiä erityisesti pentujen kanssa.

Leikkiminen on erittäin tärkeää nuorten eläinten (sekä ihmisten) aivojen kehitykselle. Eläimen hyvinvointia parantaa sekä leikki lajikumppanin että ihmisen kanssa. Muistetaan siis leikkiä lemmiemme kanssa.

CARE

Hoivan tunnejärjestelmän taustalla on jälkeläisistä huolehtiminen. Evoluution kannalta jälkeläisistä huolehtiminen on hyvin tärkeää. Hoivan tunnejärjestelmä löytyy sekä nisäkkäiltä että linnuilta, matelijoilta tunnejärjestelmää ei ole löydetty. Hoivan tunteeseen liittyvät oksitosiini, endorfiinit sekä prolaktiini.

Tutkimuksissa on havaittu, että stressaantuneiden emojen jälkeläisillä esiintyy enemmän levottomuutta sekä pelokkuutta puutteellisen emon hoivan vuoksi. Tutkimuksissa on myös havaittu, että rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä emo tuntee enemmän hoivan tunnetta ja hoitaa paremmin jälkeläisiään, jonka johdosta jälkeläiset ovat rohkeampia, rentoutuneempia, vähemmän pelokkaita sekä vähemmän stressiherkkiä.

LUST

Seksuaalisen halun tunne on evoluution ja lajien selviytymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Seksuaalisen haluun liittyvät uroksilla testosteroni sekä vasopressiini, naarailla oksitosiini, estrogeeni ja progesteroni.

Nyky-yhteiskunnassa lemmikkien seksuaalisen halun tunteet aiheuttavat varsin usein ongelmia, joten lemmikkien sekä tuotantoeläimien kastraatiot ja sterilaatiot ovat varsin yleisiä. Lemmikeillä kastraatiolla ja sterilaatiolla on useita positiivisia terveys- sekä käyttäytymisvaikutuksia.
Kuitenkaan kasvuikäistä koiraa ei kannata steriloida, koska mm. kasvuhäiriöiden riski lisääntyy aikaisen sterilisaation yhteydessä.

kirj. eläinlääkäri, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija Tiina Seikkula, 2024